Yhdessä puolustamme lapsia ja lähiluontoa: Kuntavaalien keskustelut ja kampanjan tunnusluvut

Vaalikampanja on omalta osaltani nyt tehty. Tätä kirjoittaessa vaalitulos ei ole vielä selvillä.

Haluan kiittää lämpimästi kaikkia, jotka ovat jo antaneet tai tulevat antamaan ainokaisen äänensä minulle, tai jotka ovat edes harkinneet sitä. Kiitos luottamuksestanne!

Haluan myös kiittää kaikkia niitä lukemattomia ihmisiä, jotka ovat auttaneet viimeisten kuukausien aikana monella eri tavalla. Yksin en olisi selvinnyt. Kiitos!

Jos olet päättänyt tai päätät antaa ainokaisen äänesi minulle, se on ääni ainakin lapsille ja lähiluonnolle, eläimille ja kestäville energiamuodoille, ympäristölle ja yhdenvertaisuudelle.

Yhdessä puolustamme vahvaa kansalaisyhteiskuntaa, koulutusta ja parempaa huomista.

Lue lisää

Leo Stranius – Yhdessä puolustamme lapsia ja lähiluontoa

Olen helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu ja ympäristöjärjestöjohtaja sekä kahden pienen lapsen isä. Koulutukseltani olen Hallintotieteiden maisteri.

Olen saanut puolustaa helsinkiläistä lähiluontoa ja varhaiskasvatusta, tehdä ilmastoystävällistä ja sosiaalisesti kestävää kaupunkipolitiikkaa Helsingin kaupunginvaltuustossa Vihreiden valtuustoryhmässä viimeisen neljän vuoden ajan.

Kiitos tästä mahdollisuudesta!

Nyt toivon, että voin jatkaa tätä työtä. Olen ehdolla Helsingin kaupunginvaltuustoon Helsingin Vihreiden listalla numerolla 718. Päätös on sinun!

Alla lyhyesti tietoa siitä, mitä olen saanut aikaiseksi ja mitkä ovat tavoitteeni tulevalle valtuustokaudelle.

Ota yhteyttä etunimi.sukunimi [ät] vihreat.fi Kampanjaa voit tukea täältä.

Lisätietoja:

– Vaalivideo: ”Metsä on paras leikkipaikka! Anna ääni luonnolle!”
– Henkilöesittelyni: Kuka Leo Stranius
– Elämäntarinani kirjassa: Elämäni vegaanina – 14 ihmistä huipulla ja 10 asiaa taustastani
– Mielipiteitä ja ajatuksiani noin 150 politiikan eri aihealueeseen sekä vaalikonevastaukseni: Leo Stranius – Politiikka A,B,C ja Ö
– Ennakkoilmoitukseni vaalirahoituksesta ja sidonnaisuudet

***

Lue lisää

Ekopaasto: Miten tekisin Helsingistä ekologisemman

Minut haastettiin mukaan Ekopaastoon kertomaan, miten tekisin Helsingistä ekologisemman. Oheisella videolla vastaus tähän haasteeseen. Helsingistä tehdään ekologisempi kun suojelemme lähiluontoa ja lisätään luonnonsuojelualueita, luovutaan kivihiilen käytöstä ja panostetaan energiansäästöön ja uusiutuviin energialähteisiin. Investoidaan lisää joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn. Julkisissa hankinnoissa suositaan enemmän ympäristöystävällisiä valintoja, kuten luomua ja kasvisruokaa. Etsi tapoja muuttaa elämääsi niin, että olet mukana hillitsemässä ilmastonmuutosta. Mikä on sinun tapasi paastota? Etsi vinkkejä paastopolulta: www.ekopaasto.fi.

Lapset ja lähiluonto – kuntavaalikampanja alkaa!

Olen saanut puolustaa helsinkiläistä lähiluontoa, tehdä ilmastoystävällistä ja sosiaalisesti kestävää kaupunkipolitiikkaa Helsingin kaupunginvaltuustossa viimeisen neljän vuoden ajan.

Kiitos tästä mahdollisuudesta!

Nyt toivon, että voin jatkaa työtä myös seuraavat neljä vuotta. Sinä päätät.

Helsingin Vihreä valtuustoryhmä on saanut paljon aikaan.

Luonnonsuojelualueiden määrä on kaksinkertaistumassa, päästöt ovat vähentyneet vauhdilla, ja Hanasaaren kivihiilivoimala tullaan sulkemaan. Joukkoliikenteeseen on investoitu huimia summia, ja pyöräilyä priorisoidaan ennennäkemättömän paljon. Kaupunkipyöräkokeilu onnistui paremmin kuin uskallettiin toivoa. Hämeentiestä tehdään pian joukkoliikennekatu. Myös koko kaupungin johtamisjärjestelmä laitettiin uusiksi niin, että kaupunkiin saadaan tulevien vaalien jälkeen pormestari.

Itse olen ollut osa tätä muutosta muun muassa puolustamalla kaupungin viheralueita ja lähimetsiä sekä keskuspuistoa ylimitoitetulta rakentamiselta. Kaupunki tukee työni ansiosta työntekijöiden polkupyörien hankintaa. Helsingissä on lisäksi edistetty aloitteideni pohjalta kierrätystä, hävikkiruuan hyödyntämistä, bioenergian kestävyyskriteerejä. Olen ollut ajamassa kivihiilestä luopumista sekä tarvetta valmistella päästövähennystavoitetta vuodelle 2030.

Lue lisää

Raide-Jokeri uhkaa tuhota osan Patterimäen tulevasta luonnonsuojelualueesta

raide-jokeri-ja-patterimakiJohdin puhetta tiistaina 24.1.2017 ympäristölautakunnan kokouksessa. Lautakunnassa oli käsittelyssä mm. Patterimäen Raide-Jokerin asemakaava.

Patterimäki on merkitty Helsingin uuden yleiskaavan kaupunkiluonto -liitekartassa suojeltavaksi alueeksi. Tällä merkinnällä on merkitty Helsingin luonnonsuojeluohjelmassa 2015–2024 esitetyt alueet.

Raide-Jokeri taas on Helsingin Itäkeskuksesta Oulunkylän ja Pitäjänmäen kautta Espoon Keilaniemeen kulkeva pikaraitiotieyhteys. Kyseessä on koko Helsingin lähivuosien keskeinen joukkoliikennehanke.

Lue lisää

Hämeentien liikennesuunnitelma ja pyörätie kannattaa

Hämeentie liikennesuunnitelmaHelsingin kaupunginvaltuusto käsittelee keskiviikkona 27.4.2016 Hämeentien liikennesuunnitelmaa.

Suunnitelman mukaan Hämeentielle rakennetaan yksisuuntaiset pyörätiet sekä parannetaan bussi- ja raitioliikenteen edellytyksiä. Muutoksen myötä henkilöautoliikenteen läpiajo kielletään Hakaniemen torin ja Helsinginkadun välisellä osuudella.

Suunnitelman toteuttaminen maksaa yhteensä noin 14,1 miljoonaa euroa.

Suunnitelman toteuttaminen on järkevää ja tulen äänestämään kaupunginvaltuustossa sen puolesta.

Käytännössä joukkoliikenne nopeutuu ja kustannukset laskevat, pyöräilyolosuhteet Hämeentiellä paranevat dramaattisesti ja kadusta tulee ylipäätään miellyttävämpi. Vaikka henkilöautoliikenteen läpiajo kielletään, ei muutos aiheuta edes autoilulle merkittävää haittaa.

Ohessa vielä Helsingin Polkupyöräilijöiden keräämää faktaa Hämeentien liikennesuunnitelmasta:

Lue lisää

Kevätpyöräily: Viisi vinkkiä tulevaan pyöräkauteen

Lapset pyöräilemässä päiväkotiinKevät on pitkällä. Viimeistään nyt on aika kaivaa pyörät varastosta ja aloittaa pyöräilykausi.

Itselläni uuden pyöräkauden alkua symboloi kaksi asiaa. Toinen on nastarenkaiden vaihtaminen kesärenkaisiin ja toinen, kun Helsingin Polkupyöräilijöiden spinning-tunnit loppuvat ja lenkit siirtyvät maantielle.

Näiden lisäksi kävin myös MTV3:n Huomenta Suomi –ohjelmassa edistämässä pyöräilyä. Pätkä on katsottavissa täällä.

Ohessa on viisi vinkkiä tulevaan pyöräkauteen.

Lue lisää

Viisi vinkkiä talvipyöräilyyn

Pyöräilyä-HelsingissäTänään (24.11.2015) oli ensimmäinen päivä kun pyörätiet olivat Helsingissä jäässä.

Monilla pyöräkausi päättyy jo aikaisin syksyllä. Ei ole kuitenkaan ei ole kuitenkaan mitään hyvää syytä olla jatkamatta pyöräilyä läpi talven.

Onhan pyöräily kaikkein ekologisin, terveellisin ja tehokkain tapa liikkua paikasta toiseen esimerkiksi pääkaupunkiseudulla.

Tästä lähtee myös Pyöräliiton erinomainen Pyöräilytalvi-kampanja.

Olen aiemmin kirjoittanut talvipyöräilystä tänne:
Talvipyöräily ei ole extreme-urheilua: Viisi vinkkiä tulevaan talveen

Ohessa vinkit talvipyöräilyyn uuden kauden aluksi uudestaan:

Lue lisää

Auton vapaapäivä

HSY_pyöräily_kuvaaja_suvi-tuuli_kankaanpääMiltä tuntuu ajaa sähköpyörällä? Entä kulkeeko tavarafillari kevyemmin sähköavustuksella?

Auton vapaapäivänä, tiistaina 22.9., pääsee Iso Roobertinkadulla testaamaan erilaisia sähkömenopelejä ja viettämään iloista iltapäivää pyöräilyn parissa.

Auton vapaapäivänä Iso Roobertinkadulla saat kuulla Fillaripianistin soittoa, nauttia ruokapyörien tarjonnasta, polkea juontaja Peltsin mikrofoniin polkusähköt, kuulla kaupunkipyörien uusimmat suunnitelmat ja oppia lisää talvipyöräilystä.

Lue lisää

Kokemuksia Helsingin liikenneturvallisuudesta

Leo Stranius pyöräileeKaupunginvaltuuston kyselytunnilla keskusteltiin 9.9.2015 liikenneturvallisuudesta.

Helsingissä pyöräkaistat tulisi suunnitella ja toteuttaa osaksi autokaistoja sekä lisätä valvontaa nopeusrajoitusten noudattamisessa ja pysäköinnissä. Tärkein yksittäinen keino on kuitenkin nopeusrajoitusten alentaminen.

Uskon, että Helsinki voi tehdä vielä paljon liikenneturvallisuuden edistämiseksi.

Ohessa kolme erilaista kokemusta juuri siltä päivältä (9.9.2015), jolloin kaupunginvaltuuston kokouksessa asiasta keskusteltiin.

Lue lisää

Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!