Petteri Huuska: Ilmasto-ongelma vaatii sitovia ratkaisuja

Vieraskynäblogissa Petteri Huuska

Elämme ratkaisevia hetkiä maapallon tulevaisuuden kannalta. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on noussut jo tasolle 390 miljoonasosaa (ppm CO2) ja kasvihuonekaasujen kokonaispitoisuus tasolle 460 ppm CO2-ekv.

Tämä on todella hätkähdyttävää, kun ottaa huomioon hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n keskimääräiset skenaariot. Parhaan arvion mukaan maapallon lämpötila kohoaa 54 % todennäköisyydellä yli 2 astetta, mikäli ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuus vakiintuu tasolle 450 ppm CO2-ekv.

Olemme saaneet armonaikaa vain hitaasti lämpenevien merien sekä ilmakehää viilentävien hiukkasten (kuten rikki) ansiosta. Päästöjen vähentämisessä ei voi siis enää hetkeäkään viivytellä vaarallisen ilmastonmuutoksen välttämiseksi, koska tavallaan elämme jo yliajalla.

Lue lisää

Politiikka ABC-Ö

Ohessa mielipiteeni usein kysyttyihin kysymyksiin eli Leo Stranius ja politiikan ABC…Ö.

Jos huomaat, että jokin sinulle tärkeä asia puuttuu, laita kommentti tai lähetä minulle sähköpostia ja lisään mielipiteeni kyseiseen asiaan. Nämä löytyvät siis näiltä sivuilta osoitteesta: https://leostranius.fi/kampanjateemat/politiikka-abc-o/

Tärkeimmät kampanjateemani ja videot niihin liittyen löytyvät täältä.

LEO STRANIUS JA POLITIIKKA ABC…Ö

Lue lisää

Johanna Kajosaari: Ecoeasy – helpompia ekotekoja

Vieraskynäblogissa Johanna Kajosaari

Yhä useampaa tuntuu kiinnostavan kulutusvalintojensa vastuullisuus ainakin jollain tasolla.

Maailmalla tiedostaviin kuluttajiin viitataan termillä LOHAS, Lifestyle of Health and Sustainability. Suomessakin jopa kolmasosa eli yli miljoona yli 15-vuotiasta lukeutuu näihin LOHAS-kuluttajiin, joiden kulutuspäätöksiin vaikuttava kestävän kehityksen periaatteet ja terveyttä edistävät elämäntavat.

Lue lisää

Sirpa Pietikäinen: Tehokasta toimintaa!

Vieraskynäblogissa Sirpa Pietikäinen Uuden komission alkupäivinä tuore ympäristökomissaari Janez Potocnik lupasi resurssitehokkuuden olevan yksi koko unionin tulevaisuuden painopisteistä. Puheissa ja erinäisissä aloitteissa resurssitehokkuus onkin lyönyt itsensä läpi – ainakin ajatuksen tasolla. Tammikuun lopulla komissaari Potocnik julkaisi kauan odotetun resurssitehokkuuden lippulaivan, jonka on tarkoituksena toimia moninaisten käytännön politiikkaesitysten pohjana. Periaatteiltaan hienosta paperista puuttuu valitettavasti se kunnianhimo ja ne konkreettiset suuntaviivat, joilla todellinen eurooppalainen resurssitehokas yhteiskunta syntyy. Resurssitehokkaassa yhteiskunnassa tuotteet suunnitellaan kestävän … Lue lisää

Onnellinen, kohtuullinen ja ekologinen Suomi – Osa 6: Rajoja asettavan ympäristöpolitiikan huutava tarve

Tämä kirjoitus on julkaistu myös Helsingin Vihreiden sivuilla. Viimeisimmän ilmastotutkimuksen valossa näyttää mahdolliselta, että maailman lämpötila voi nousta peräti neljä astetta vuoteen 2060 mennessä. Millennium Ecosystem Assessment -raportin mukaan lajien sukupuuttoaalto on kiihtynyt ihmistoiminnan seurauksena tuhatkertaiseksi lajien luontaiseen häviämisnopeuteen verrattuna. Viime vuoden lopulla julkaistu Suomen neljäs lajien uhanalaisuusarviointiraportti arvioi, että joka kymmenes laji on Suomessa uhanalainen. Suomen ekologinen jalanjälki on tällä hetkellä maailman 12. suurin ja päästöt henkeä kohden pelottavan … Lue lisää

Riikka Suominen: Sokko kuluttaja

Vieraskynäblogissa Riikka Suominen Vaalit ovat kerran neljässä vuodessa, mutta onneksi setelillä voi äänestää vaikka joka päivä. Niinhän meitä opetetaan, että kuluttaja voi, ja hänen pitää, vaikuttaa. Ostos kerrallaan kohti parempaa maailmaa vaan. Ongelma on, että sokkona on hiukan vaikea vaikuttaa. Kirkasotsaisten kuluttajien viitseliäisyyden, ja maksuhalukkuuden, varaan on sälytetty vastuu ostettavien tavaroiden kestävyydestä, alkuperästä, tuotantotavasta ja materiaaleista. Samaan aikaan tietoa tuotteiden taustoista on lähes mahdoton saada. – Kongon verimineraaleista on puhuttu … Lue lisää

Juha Koponen: Yhteisöllinen kuluttaminen

Vieraskynäblogissa Juha Koponen Ihmisten kaapit ja varastot ovat täynnä tavaroita, joita ei käytetä. Toisaalta luonnonvaroja virtaa suuria määriä tehtaisiin ja kauppoihin, joista ihmiset ostavat tavaroita jotka pian päätyvät kaatopaikalle. Tähän me sitten tarvitsisimme monta maapalloa. Netcycler, tavaroiden vaihtopalvelu internetissä, on vaihtoehto ylettömälle kulutukselle. Netcycleriin on liittynyt yli jo 20000 ihmistä jotka vaihtavat ja lahjoittavat tavaroitaan keskenään koko ajan enemmän. Meitä Netcyclerissä ilahduttaa erityisesti viime syksynä ilmestynyt Rachel Botsmanin ja Roo … Lue lisää

Maailman tila 2011 – Kuinka maailma ruokitaan

Olin keskiviikkona 23.2. Worldwatch-instituutin Maailman tila 2011 -raportin julkaisutilaisuudessa. Julkaisun teemana on tänä vuonna ”Kuinka maailma ruokitaan”. Teoksen teemaa esitteli hankkeen johtaja Danielle Nierenberg. Itselleni Maailman tila on enemmän kuin vain vuosittain ilmestyvä kirja. Oma havahtuminen kansainvälisiin ympäristökysymyksiin tapahtui lähes 20 vuotta sitten luettunani Maailman tila 1992 -raportin. Olin silloin 17-vuotias. Myöhemmin päädyin opiskelemaan ympäristöpolitiikaa Tampereen yliopistoon. Pääsykoekirjana oli Maailman tila 1997. Tämän jälkeen minulla on ollut iso kunnia tavata … Lue lisää

Onnellinen, kohtuullinen ja ekologinen Suomi – Osa 3: Kohtuullisuus

Tässä kirjoitussarjassa pohdin kevään ajan, millainen olisi onnellinen, kohtuullinen ja ekologinen Suomi. Tämän kirjoituksen teemana on kohtuullisuus. Professori Tim Jackson on kuvannut yhden aikamme kiperimmistä haasteista seuraavasti: Olemme ajautuneet käyttämään rahaa, jota meille ei ole, ostaakseemme tavaroita, joita emme tarvitse, tehdäksemme vaikutukset ihmisiin, joista emme välitä. Ja suurin ongelma on se, että tämä kehä aiheuttaa merkittävän vaaran ympäristön kantokyvylle. Tätäkö oikeasti haluamme? Seuraavassa kolme ajatusta kohtuullisuudesta: 1. Ihmisten hyvinvointia pitää … Lue lisää

Mitä on Kestävä kasvu?

Osallistuin aamupäivällä (10.2.) pääministeri Mari Kiviniemen järjestämään OECD Round Table -keskustelutilaisuuteen. Aiheena oli kestävä kasvu ja mukana pääministerin lisäksi oli keskustelemassa myös OECD:n pääsihteeri Ángel Gurría ja muuta porukkaa. Gurrían puheenvuoro löytyy täältä. Tilaisuuden anti jäi hiukan vaisuksi. Kiinnostavimman puheenvuoron käytti Anthony Cox. Planeetan rajat ovat tulleet vastaan, ympäristölle haitalisia tukia pitää poistaa sekä ympäristöveroja lisätä ja keskittyä ympäristöystävälliseen kasvuun. Lisätietoja OECD:n kuvioista löytyy täältä. Ylivoimaisesti kiinnostavimmat kommentit aiheeseen sain … Lue lisää

Tiedättekö sen tunteen, kun haluat lähettää lohtua ja lämpimiä ajatuksia sun ystävälle, että kaikki kyllä järjestyy. Huomaat sopivasti ulkona oheisen julisteen, otat siitä kuvan ja laitat viestin. Sitten ihmettelet miksi se sun ystävä reagoi viestiin kakkaemojilla.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Seuraa minua Instagramissa