Neuvottelut Kööpenhaminassa jatkuvat

Neuvottelut Kööpenhaminassa ovat edelleen levällään. EU on juuri pitänyt tiedotustilaisuuden ja näyttää nielevän Obaman, Kiinan ja kumppaneiden johdolla tehdyn laihan kompromissin. Näillä näkymin EU ei ole myöskään nostamassa omaa päästövähennystavoitetta edes 30 prosenttiin vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Samalla huhut kertovat, että G77-maat eivät tule tätä nielemään. Tuleekohan tästä yhtään mitään. Keskustelu jatkuu jossain vaiheessa isossa salissa. Climate Action Networkin tiedotustilaisuus neuvottelutilanteessa on katsottavissa täältä. Tässä myös pari Guardian … Lue lisää

Kööpenhaminan ilmastokokous epäonnistumassa

Kööpenhaminan ilmastokokouksessa eletään ratkaisun hetkiä. Presidentti Obama on ehtinyt omassa tiedotustilaisuudessa kertoa sovun syntyneen. Sen mukaan laillisesti sitovaa sopimusta ei saatu aikaiseksi. EU:n reaktiota odotetaan edelleen. Käsillä oleva luonnos näyttää kuitenkin juuri niin huonolta kuin on pelättykin. Ainakin kansainväliset Maan ystävät on ehtinyt tuomita Kööpenhaminan kokouksen pahana epäonnistumisena. Mikäli ihmettä ei tapahdu, muistetaan Kööpenhamin ilmastokokous hetkenä, jolloin maiden johtajat epäonnistuivat oikeudenmukaisen, kunnianhimoisen ja laillisesti sitovan ilmastosopimuksen aikaansaamisessa. 19.12.2009: Kööpenhaminan ilmastokokous … Lue lisää

Maailma odottaa henkeään pidätellen ilmastosopimusta

Toistaiseksi maailman johtajat ovat epäonnistuneet löytämään yhteistä sopua Kööpenhaminan ilmastokokouksessa. Kahden viikon neuvottelut jatkuvat siis edelleen. Tiedotusvälineissä on esiintynyt erilaisia luonnoksia sopimustekstiksi. Näiden mukaan tavoitteena on pitää ilmakehän lämpeneminen alle kahdessa asteessa. Joissakin versioissa on ollut mukana myös maininta 100 miljardin dollarin vuosittaisesta teollisuusmaiden rahoituksesta kehitysmaiden toimille vuoteen 2020 mennessä. Valitettavasti kaikki konkretia tämän jälkeen kuitenkin puuttuu. Esimerkiksi teollisuusmaiden päästövähennyksistä ei ole tietoa. Johtajien juhlapuheiden kunnianhimo ei näy juuri nyt … Lue lisää

Kööpenhaminassa ratkaistaan tänään maapallon tulevaisuus

Valtion johtajat ovat aloittaneet Kööpenhaminassa viimeiset keskustelut tulevasta ilmastosopimuksesta. Tällä hetkellä tilanne näyttää katastrofaalisen huonolta ja Kööpenhaminasta tuskin tulee ulos merkittävää tai ainakaan oikeudenmukaista, kunnianhimoista ja laillisesti sitovaa ilmastosopimusta, jolla ilmaston lämpeneminen pidetään alle kahdessa asteessa. Viesti on selvä. Kotiin ei ole tulemista ilman kunnollista ilmastosopimusta. Tarvitaan vankkaa sitoutumista kahden asteen tavoitteeseen. Käytännössä tämä tarkoittaa teollisuusmaiden 40 prosentin päästövähennyksiä vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä ja huomattavaa rahoitusta kehitysmaiden toimille. … Lue lisää

Politicians talk. Leaders act – Lead or go home

Neuvottelut ovat edenneet takkuisesti. Kööpenhaminan ilmastokokous voi kuitenkin edelleen onnistua. Edelleen on mahdollista, että sopimuksesta tulee hyvä. Aika alkaa kuitenkin loppua kesken. Yhtä hyvin koko kokous voi päätyä katastrofaaliseen epäonnistumiseen. Lapsemme tuskin antaisivat anteeksi sitä, että tyrimme juuri silloin, kun meillä oli kaikki mahdollisuudet sekä tekniset edellytykset tehdä oikeudenmukainen, kunnianhimoinen ja laillisesti sitova ilmastosopimus. Torstain valopilkkuja Kööpenhaminassa oli se, että prosessiin liittyvistä erimielisyyksistä päästiin eteenpäin ja neuvottelut sisällöistä jatkuivat täydellä … Lue lisää

Presidentti Halosen puhe Kööpenhaminassa pettymys

Presidentti Tarja Halosen hetki sitten käyttämä Suomen puheenvuoro Kööpenhaminan ilmastokokouksessa oli kova pettymys. Presidentin puheen voi tiivistään suunnilleen seuraavasti: ”Ilmasto on tärkeä ja kaikkien olisi hyvä toimia. Päästöjä pitäisi vähentää ja rahoitusta tarvitaan. Myös naiset ovat tärkeitä. Suomi tekee oman osansa. Tehdään Kööpenhaminasta uusi alku.” Puhe löytyy kokonaisuudessaan täältä. Näin ympäripyöreiden lausuntojen takia ei puhujapönttöön kannattaisi välttämättä edes mennä. Varsinkin kun ennen Halosta puhui mm. Ruotsin ympäristöministeri Andreas Carlgren EU:n … Lue lisää

Kööpenhaminan ilmastokokous jäi lyhyeksi – takaisin Suomeen

Kööpenhaminan ilmastokokouksen järjestäjät päättivät alkuviikosta rajoittaa tiistain ja keskiviikon kansalaisjärjestöosallistujat murto-osaan nykyisestä. Vain noin 7000 kansalaisyhteiskunnan toimijalle myönnettiin kulkulupa kokouspaikalle Bella Centeriin. Suunnitelmissa on edelleen rajoittaa määrää torstaina 1000 henkilöön ja perjantaina mitättömään 90 henkilöön. Sopii kysyä, kuinka demokraattisesta prosessista on enää kysymys, kun keskeiset YK:n viiteryhmät potkitaan ulos kokouksesta. Toisaalta syykin on selvä. Kokoukseen on ilmoittautunut niin moni valtion johtaja (tätähän kansalaisjärjestöt ovat juuri toivoneet) ja muu osallistuja, että … Lue lisää

Kansalaisyhteiskunta potkitaan ulos ilmastokokouksesta

Järjestelyt ovat menneet tanskalaisilta käteen. Jonot kokouspaikan ulkopuolella ovat venyneet tuntien mittaisiksi. Törkeintä on kuitenkin se, että kansalaisjärjestöjen edustajien osallistumismahdollisuudet karsitaan tiistaista (15.12.) alkaen murto-osaan nykyisestä. Suurin osa paikan päälle saapuneista jää siis kokonaan ulos kokouksesta. Voin kuvitella, miltä tuntuu matkustaa Kööpenhaminaan toiselta puolelta maapalloa ja todeta Bella Centerin ulkopuolella, että itse kokoustiloihin ei ole mitään asiaa. Minulla on vielä mahdollisuus olla kokouspaikalla tiistaina ja/tai keskiviikkona. En tosin ole vielä … Lue lisää

Suomen sijoitus ilmastovertailussa parantunut – arvosana silti ”välttävä”

Neuvotteluiden tahti alkaa kiristyä. Aamulla julkaistiin kansainvälinen ilmastovertailu. Suomi on parantanut asemiaan sijoittuen nyt sijalle 36 samaan luokkaan yhdessä Turkin, Ukrainan, Singaporen, Iranin, Slovenian, Italian ja Venäjän kanssa. Nousua on edellisesta vuodesta 12 sijaa. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää. Erityisesti muihin pohjoismaihin verrattuna Suomi pärjää heikosti. Ensimmäiset sijat jäävät vertailussa jälleen jakamatta, koska yhdenkään maan ilmastopolitiikka ei ole sillä tasolla, mitä lämpeneminsen pitäminen alle kahdessa asteessa edellyttäisi. Parhaiten pärjäävät Brasilia, … Lue lisää

Ilmastosopimukseen nielujen lisäksi myös fossiilisten energialähteiden käyttö

Aamun juoksulenkin jälkeen suuntasin kansalaisjärjestöjen ilmastokokouksen varjotapahtumaan Klimaforumiin. Mahduin juuri ja juuri sisään kuuntelemaan Englannin Maan ystävien järjestämää sessiota, jossa mm. Larry Lohman ja George Mombiot kritisoivat hiilimarkkinoita. Sen lisäksi, että keskustelemme ilmastosopimuksen yhteydessä mesien hiilinielukysymyksistä, tulisi sopimusrakenteeseen lisätä ehkä myös se, miten ja kuinka paljon vähennämme fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Pitäisikö luoda laskentasäännöt ja mallit, kuinka paljon maat voivat tästä päivästä lukien polttaa fossiilisia polttoaineita? Maailman metsäpäivän yhteydessä julkistimme myös … Lue lisää

Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!