7 miljardia: Mitä tehdä?

Maailman väkiluvun arvioitiin maanantaina (31.10.) ylittävän 7 miljardin rajan.

Kun itse synnyin lokakuussa 1974, maailman väkiluku oli juuri ylittänyt 4 miljardin.

Millaiseen maailmaan mahtavat kasvaa näinä päivinä syntyneet lapset?

WWF:n mukaan planeettamme väestö elää pahasti velaksi, sillä vuodessa ihmiset kuluttavat 1,5 maapallon verran luonnonvaroja. Maailman ylikulutuspäivää vietettiin jo 28.9.2011. Tuosta päivästä lähtien ihmiskunta on kuluttanut luonnonvaroja ja päästänyt ilmakehään hiilidioksidia enemmän kuin maapallo pystyy koko vuoden aikana tuottamaan ja sitomaan.

Lue lisää

Miten maailma loppuu?

Luin Jussi Viitalan ja Atena Kustannuksen Miten maailma loppuu? -kirjan. Teosta voi lämpimästi suositella kaikille, paitsi heikkohermoisille ja maailman uhkakuvista ahdistuville.

Viitala käy kirjassaan läpi erilaisia maailmanlopun skenaarioita. Uhkia aiheuttavat tietysti luonnolliset prosessit ja toisaalta ihmisen oma toiminta.

Maailman loppu voi tulla monella tapaa:

Lue lisää

Aleksi Neuvonen: Suomalaisista maailman ympäristötietoisin kansa

Vieraskynäblogissa Aleksi Neuvonen

Kataisen hallituksen kesäkuussa 2011 hyväksytyssä ohjelmassa esitetään tavoite tehdä suomalaisista maailman ympäristötietoisin kansa.

Tavoite on uudenlainen avaus suomalaisen ympäristöpolitiikan perinteessä, joka on nojannut enemmän ylhäältä-alas suuntautuvaan sääntelyyn ja suuriin infrastruktuuri-investointeihin kuin ihmisten valmiuksien ja tekemisen kehittämiseen.

Mutta miten ympäristötietoisuuden kehittäminen tulisi ymmärtää, jotta siitä seuraisi todella ympäristömyönteisiä valintoja ja koko yhteiskuntaa muuttavia ratkaisuja, joilla ympäristökuormistus radikaalisti pienenee?

Neljän kohdan lista antaa hallitusohjelman tavoitteen toteuttamiselle strategista suuntaa.

Lue lisää

Talouden pyörä on rikki: Millä seuraavaksi eteenpäin?

Kävin aamulla (14.10.) Sivistysliitto Kansalaisfoorumin järjestöjohtajille järjestämässä vaikuttajatapaamisessa tapaamassa Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikasta.

Liikanen alusti meille talouden ajankohtaisista näkymistä euroalueen myllerryksessä ja globaalin talouden haasteissa.

Hän oli puhumassa samasta aiheesta myöhemmin myös eduskunnan talousvaliokunnan julkisessa kuulemisessa.

Itse tiedustelin Liikaselta näkemystä degrowth- tai kohtuutalouteen. Mitä jos ympäristön rajat tulevat vastaan eikä talous kasva ikuisesti?

Lue lisää

Durbanin ilmastokokous: Ydinkysymykset

Järjestimme tänään ympäristö- ja kehitysjärjestöjen sekä eduskunnan ympäristövaliokunnan kanssa kansanedustajille tilaisuuden koskien kansainvälisiä ilmastoneuvotteluita.

Samassa yhteydessä jaoimme kansanedustajille lyhyen taustamuistion: Durbanin ydinkysymykset: Kioto, päästöleikkaukset ja rahoitus.

Tilaisuuden aluksi esittelin itse päästöleikkauksia koskevat esityksemme.

Ydinkysymykset päästövähennysten suhteen voi tiivistää viiteen kohtaan:

Lue lisää

Venla Virkamäki: Lisää negawatteja, ei kilowatteja

Vieraskynäblogissa Venla Virkamäki

Mitä jos sanoisin, että olen keksinyt ratkaisun, jolla pystytään paitsi hillitsemään ilmastonmuutosta ja vastaaman luonnonvarojen ylikulutuksen ongelmaan, myös säästämään rahaa? Ratkaisun, jota varten ei tarvita ”tulevaisuuden innovaatioita” eikä ”luolaan kiviajalle” palaamista.

Innostuitko? Haluatko kuulla lisää? No minä kerron: taikasana on energiansäästö.

Jostain syystä tässä kohtaa moni muuttuu skeptiseksi. Joku kysyy, että haluanko siis lämmittää jatkossa ruokani kynttilöillä. Toinen kertoo älyttömän kalliista taloyhtiön remontista, jonka takaisinmaksu kestää kauan. Kolmas taas pitää säästämistä kauhean lannistavana.

Lue lisää

Ekoisi – osa 19: Lisää yhteisiä tiloja omien neliöiden sijaan

Kävin sunnuntaina (9.10.) taloyhtiön kerhotilassa naapurilasten Carlon ja Maijan syntymäpäivillä.

Taloyhtiömme yhteisöllisyys lisää merkittävästi hyvinvointiani – ja on myös samalla usein ympäristöfiksua. Olen kirjoitellut aiheesta aiemminkin: Kerrostaloyhteisöllisyyttä Helsingin Käpylässä.

Yhteisten tilojen vaikutus on paitsi sosiaalisesti, myös ekologisesti merkittävä. Parhaimmillaan tämä tarkoittaa sitä, että jokaisella ei tarvitse olla niin paljon omia neliöitä. Tilaa voidaan jakaa.

Lapsiperheen näkökulmasta ajatusta voi viedä paljon pidemmällekin.

Lue lisää

Miten varaudut talouden romahdukseen?

Vihreän Langan toimittaja Vesa Sisättö kysyi alkuviikosta minulta, miten varaudun talouden romahdukseen.

Tietysti voi ajatella, että nyt on sopiva hetki pyrkiä lisäämään omavaraisuutta, kouluttautua, harjoitella uusia selviytymistaitoja tai vaikka sijoittaa kaikki rahat romahtaneisiin osakkeisiin uutta nousukautta silmälläpitäen.

Parasta talouden romahtamisessa on se, että luonnonvarojen kulutus vähenee sekä avautuu uusia mahdollisuuksia toisenlaisen politiikan tekemiselle ja uusien taitojen hankkimiselle.

Lue lisää

Ihminen ja ympäristö

Osallistuin keskiviikkona (28.9.) Ihminen ja ympäristö -kirjan (Gaudeamus 2011) julkistamistilaisuuteen.

Käsillä on todella vaikuttava ja massiivinen teos. Kyseessä on ehkä laajin, kattavin ja vaikuttavin ympäristökirja, mikä Suomessa on koskaan julkaistu.

Mukana on yli 90 kirjoittaa eri aloilta.

Kirjoittajat edustavat laajaa asiantuntemusta, biologiasta filosofiaan, ilmastotutkimuksesta kulutustutkimukseen. Itse olen kirjoittanut teokseen luvun kansalaistoiminnasta.

Lue lisää

Rio+20 – Kohti kestävää kehitystä

Kuva: SLL/Tuomo Helenius

Kyse on siis YK:n Brasilian Rio de Janeirossa 4.–6.6.2012 pidettävästä kestävän kehityksen huippukokouksesta (United Nations Conference on Sustainable Development, UNCSD).

Tilaisuuden aluksi SLL:n toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen esitteli suosituksia päättäjille kestävän kehityksen toimenpiteistä.

Olen itsekin ollut mukana valmistelemassa noita suosituksia yhdessä Jenni Kauppilan, Jouni Nissisen, Jarna Pasasen, Marko Ulvilan ja Eero Yrjö-Koskisen kanssa.

Tässä on lyhyesti neljä tekemäämme suositusta:

Lue lisää

Olipa taas kiva peruskunto-sunnuntai! Valmentajan tekemässä ohjelmassa oli vapaavalintaista pk-harjoittelua neljä tuntia. 

Käytännössä tämä tarkoitti mulla  seuraavaa: ystävän kanssa tunti kevyttä sulkapalloa, tunnin juoksutreeni, tunnin fysiikkatreeni (kuntosali) ja lopuksi vielä reilun tunnin uintitreeni. Sen lisäksi hiukan pyöräilyä (siirtymät) ja aamulla kehonhuolto + seitsemän minuutin lihaskuntotreeni.

Ouran mukaan aktiivisia kaloreita 2335 ja vastaava kävelymatka 42,1 km (askeleita 24 140). Garminin mukaan virtaa olisi tälle päivälle vielä jäljellä 36/100 eli ”Tämänpäiväinen liikunta edistää kuntoasi ja terveyttäsi. Body Battery -tasosi riittää erinomaisesti loppupäiväksi!”
Nyt on aika juhlia, koska tänään siitä tuli totta! Helsinki on hiilivapaa kun Salmisaaren kivihiilivoimala suljettiin. 

Lukemattomat ihmiset ovat vuosia ja vuosikymmeniä tehneet tämän eteen väsymättä töitä. Nöyrä ja iso kiitos teille kaikille. Tiedätte kyllä keitä olette. 💚🌍
Meillä on töissä lyhennetty työviikko joka tarkoittaa sitä, että perjantaisin tehdään vain neljän tunnin työpäivää. Tämä on tuonut viikkoon ja varsinkin viikonloppuun huimasti tilaa tehdä myös kaikkea muuta. Ohessa mun perjantaipäivä!
Viikonloppu on hyvä aloittaa liikunnalla! Tänään aamulla 15 min venyttely + lihaskuntotreeni. Kevyt/palauttava pyöräily Lauttasaareen ja siellä tunnin juoksutreeni klo 7-8 + pyöräily takaisin Käpylään. Illalla vielä 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Päivän aikana liikuntaa yhteensä 5 h 47 min. Kyllähän tämä treenaaminen alkaa käymään jo työstä. Nyt lepoa.
Hyvää alkanutta kevättä ja maaliskuuta! Helmikuussa kokeilin jättää joka ilta puhelimen yöksi keittiöön eli en ottanut laitetta lainkaan makuuhuoneeseen. 

Oliko tällä vaikutusta puhelimen käyttöön? Kyllä oli ja aika paljon! 

Tammikuuhun verrattuna puhelimella vietetty kokonaisaika väheni helmikuussa yhteensä 27,5 tuntia eli noin 20 prosenttia. Toki osaltaan tähän vaikutti sekin, että helmikuussa olin viikon lomalla, jolloin puhelinta tuli käytetty vähemmän, kun ei ollut työasioita hoidettavana. 

Viihteen, uutisten ja sosiaalisen median osuus on kuitenkin varmasti se mitä monet haluaisivat illalla ja aamulla vähentää. Sen osuus tippui tammikuun 63,5 tunnista 33,5 tuntiin (-30 tuntia). Tästä sosiaalisen median käyttö puhelimella tippui 36,5 tunnista 26,5 tuntiin (-10 tuntia) ja viihteen/uutisten osuus 27 tunnista 7 tuntiin (-20 tuntia). 

Helmikuussa oli tietysti vähemmän päiviä kuin tammikussa, mutta laskennassa/tarkastelussa on tammi- ja helmikuun osalta molemmissa mukana vertailukelpoisuuden parantamiseksi neljä kalenteriviikkoa eli 28 päivää.

Miltä kuulostaisi 30 tuntia kuukaudessa enemmän aikaa? Mitä olen illalla ja aamulla sängyssä tehnyt? Nukkunut hiukan enemmän, haaveillut ja pohdiskellut sekä lukenut kolme paperikirjaa.

Nyt maailma on mennyt kuitenkin sen verran hulluksi, että maaliskuussa kokeilen olla kuukauden lukematta tai seuraamatta uutisia. Vastaavan uutispaussikokeilun tein maaliskuussa 2022. Keep Calm and Carry On.
Perjantai-illan treenit. 1,5 kuntopiiri ja siihen päälle 1,5 tunnin uinti. Kiitos @helsinkitriathlon
Posti toi kotiin tuoreen Luonnonsuojelijan ja sieltähän löytyi viisi vinkkiä 1,5 astetta parempaan arkeen!

#puolitoistaastetta #puolitoistaastettaparempiarki @gummeruskustannus
Ilahduttavaa, että meidän lyhennetyn työviikon kokeilu on herättänyt myös julkista keskustelua! Toivottavasti moni muukin organisaatio lähtee kokeilemaan lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla. 

Olisi tietysti kiinnostavaa kuulla millä muilla tavoin ihmisten hyvinvointia voisi vahvistaa työelämässä.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011002179.html
Viikon takainen juoksutesti tuntui niin kivalta, että tänään piti uteliaisuutta ottaa uudestaan. Kiitos @helsinkitriathlon ja @kirsipaivaniemi 

Ensin tämän päivän ajat ja sulkeissa viikon takaiset ajat. Sykkeet olivat +/- pari lyöntiä samalla tasolla. 

-5 km pk-juoksu 26:44 (27:01)
-2 km vk-juoksu 8:51 (8:29)
-1 km all out 3:54 (3:56)

(Huom. Viikossa kehitystä ei luonnollisesti tapahdu vauhdeissa suuntaan tai toiseen. Lähinnä oli kiva nähdä miten päivän kunto vaikuttaa testituloksiin ja näkyykö eroa kovan ja kevyen treeniviikon päätteeksi. Viikko sitten takana oli siis kevyt viikko ja nyt kova viikko.
Kokeilen joka kuukausi jotain uutta tapaa tai asiaa. 

Viime joulukuussa ystävä vinkkasi, että teen sijaan voi juoda myös pelkkää lämmintä/kuumaa vettä. Näin tehdään paikoin esim Kiinassa ja Itä-Aasian maissa. Päätin kokeilla tätä tammikuun ajan ja huomasin, että toden totta. Eihän sitä teetä tarvitse tässä mihinkään. 

Muutos oli yllättävän helppo, vaikka olen juonut koko aikuisikäni teetä. Tosin ainakin yksi hairahdus kuukauden aikana tapahtui. Vanhasta tottumuksesta otin Yle Radio 1:n lähetyksessä ollessani kupin teetä enkä viitsinyt jättää juomatta. Lisäksi kuukauden aikana tuli juotua ainakin muutaman kerran kuumaa mehua. Kahvia en juo muutenkaan. 

Seuraavaksi kohti helmikuun kokeilua, joka on se, että en pidä puhelinta aamuisin tai iltaisin lainkaan makuuhuoneessa.
Mitä jos viikonloppu todella alkaisi perjantaina? Päätimme kokeilla Third Rockissa lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla puolen vuoden ajan.

Hyvinvointi parani ja tehokkuus kasvoi, mutta hiukan yllättäen kaikkein eniten lyhennetty työviikko on parantanut taloudellista tulosta.

Jatkamme lyhennettyä työviikkoa toistaiseksi, ja kannustamme muitakin kokeilemaan.

Hiukan tarkempaa tietoa kokeilumme taustoista ja tuloksista löytyy verkkosivuiltamme: .
https://thirdrock.fi/mita-tapahtui-kun-paatimme-kokeilla-lyhennettya-tyoviikkoa/
Millaisen työelämän jätämme tuleville sukupolville? ”Nykyisin odotukset ovat työpaikoilla todella kovat, koko ajan pitäisi kyetä kehitykseen ja muutokseen. Tätä kautta määrittelemme ison joukon ihmisiä työelämän ulkopuolelle”, sanovat Työvuorossa-podcastissa asiantuntija Maiju Lehto ja toimitusjohtaja Leo Stranius. 

https://www.rinnekodit.fi/ajankohtaista/uusi-podcast-rakentaa-kestavampaa-tyoelamaa/
Tänään oli ohjelmassa juoksutesti:
-20 min alkuverra
-5 km pk-juoksu (27:01)
-2 km anakynnys (8:29)
-1 km all out (3:56)
-20 min loppuverra
Virallinen kutsu mun kirjajulkkareihin!

Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki -kirjan julkistustilaisuus

Tervetuloa keskustakirjasto Oodiin kuuntelemaan keskustelua uutuuskirjasta 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi (Gummerus).

Paikalla teoksesta kertoo kirjan kirjoittanut tietokirjailija, vaikuttaja ja vastuullisuusasiantuntijayrityksen Third Rockin toimitusjohtaja Leo Stranius. Hänen kanssaan ilmastoystävällisemmästä elämästä ja kirjan teemoista keskustelevat D-mat Oy:n toimitusjohtaja ja Ilmastopalapelin kehittäjä Michael Letternmeier, Sitran johtava asiantuntija Sari Laine ja The Activist Agency viestintätoimiston perustajaosakas Niklas Kaskeala. Keskustelun vetää Pauliina Pietilä Gummerukselta. 

Milloin? 7.2. klo 16-17
Missä: Helsingin Keskustakirjasto Oodi, Saarikoski-matto
Tilaisuus on kaikille avoin. Tervetuloa! 
Tapahtuman järjestävät Gummerus ja Leo Stranius.

https://helmet.finna.fi/FeedContent/LinkedEvents?id=helsinki:agkhhiyx4q