Rio+20 – Kohti kestävää kehitystä

Kuva: SLL/Tuomo Helenius

Kyse on siis YK:n Brasilian Rio de Janeirossa 4.–6.6.2012 pidettävästä kestävän kehityksen huippukokouksesta (United Nations Conference on Sustainable Development, UNCSD).

Tilaisuuden aluksi SLL:n toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen esitteli suosituksia päättäjille kestävän kehityksen toimenpiteistä.

Olen itsekin ollut mukana valmistelemassa noita suosituksia yhdessä Jenni Kauppilan, Jouni Nissisen, Jarna Pasasen, Marko Ulvilan ja Eero Yrjö-Koskisen kanssa.

Tässä on lyhyesti neljä tekemäämme suositusta:

1. Keskitytään olennaiseen: ruoka, energia ja kansanvalta
– Ruokaa ja puhdasta vettä kaikille.
– Energiankulutus voimakkaaseen laskuun.
– Pääoman vallasta kansanvaltaan.

2. Kasvupakosta kestävään talouteen
– Globaali progressiivinen ympäristövero käyttöön.
– Globaali perustulo naisille.
– Haitallisten tukien ja asevarustelun alasajo.

3. Demokratian ja kansalaisoikeuksien vahvistaminen
– Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöjärjestön (UNEO), kansainvälisen ympäristötuomioistuimen ja tulevien sukupolvien neuvoston perustaminen sekä YK:n kestävän kehityksen toimikunnan korottaminen neuvoston asemaan ihmisoikeusneuvoston rinnalle.
– Ylikansallisten suuryhtiöiden vallan rajoittaminen.
– Kansalaisaktivistin oikeudet turvattava.

4. Yhden maapallon oikeudenmukainen politiikka
– Sukupuuttoaallon pysäyttäminen ja hiilineutraali yhteiskunta
– Luonnonvarojen käyttöä koskeva sopimus
– Teollisuusmaiden tulee tunnustaa ekologinen velkansa kehitysmaille

Prosessia silmälläpitäen kannattaa tutustua myös Kansalaisjärjestöt-päätoimijaryhmän kannanottoon koskien Suomen alustavia tavoitteita ja kantaa Rio+20-kokoukseen.

Seminaarissa eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Martti Korhonen korosti, että ympäristökustannukset tulee sisällyttää markkinahintoihin. Ympäristöministeri Ville Niinistö taas peräänkuulutti mm. talouskasvun irrottamista luonnonvarojen kulutuksesta, kehitysmaiden tukemista, resurssitehokkuutta ja maailmanlaajuisen ympäristöhallinnon kehittämistä.

Hyviä tavoitteita kaikki! Haasteena on tietenkin se, että myös jo Johannesburgissa vuonna 2002 haluttiin irrottaa talouskasvu luonnonvarojen kulutuksesta. Vielä se ei ole kuitenkaan onnistunut. Miksi se onnistuisi nyt?

Pitäisikö talouskasvun laadun lisäksi puuttua myös sen määrään?

Yksi kommentti artikkeliin ”Rio+20 – Kohti kestävää kehitystä”

  1. Keskeistä olisi yhdistää maailmanlaajuinen reiluus luonnon uusiutumiskyvyn raameissa pysyvään kulutukseen. Uudenlaisia luovia ratkaisuja tarvitaan.

    T: Olli

Kommentointi on suljettu.

Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.
Viikonlopun mittainen puolimatkan triathlon ja vähän enemmänkin! Perjantaina 3 km uinti, lauantaina 100 km pyöräilyä ja sunnuntaina 21,5 km juoksua. Sen lisäksi joka aamu venyttelyt ja 7 minute workout + perjantaina vielä 1,5 tunnin kuntopiiri.