Ihminen ja ympäristö

Osallistuin keskiviikkona (28.9.) Ihminen ja ympäristö -kirjan (Gaudeamus 2011) julkistamistilaisuuteen.

Käsillä on todella vaikuttava ja massiivinen teos. Kyseessä on ehkä laajin, kattavin ja vaikuttavin ympäristökirja, mikä Suomessa on koskaan julkaistu.

Mukana on yli 90 kirjoittaa eri aloilta.

Kirjoittajat edustavat laajaa asiantuntemusta, biologiasta filosofiaan, ilmastotutkimuksesta kulutustutkimukseen. Itse olen kirjoittanut teokseen luvun kansalaistoiminnasta.

Julkistamistilaisuudessa teoksen päätoimittaja Jari Niemelä vertasi käsillä olevaa ympäristökriisiä Helsingin ratapihaan.

Alkumatkasta meillä on aika paljon mahdollisia reittejä. Kun mennään eteenpäin ja lähestytään Pasilaa, jää vaihtoehtoja jäljelle kuitenkin kovin vähän. Niemelän mukaan Ympäristöongelmat ovat vakavia, mutta meillä on vielä hetki aikaa muuttaa kehityksen suuntaa.

Helsingin yliopiston kansleri Ilkka Niiniluoto viittasi julkistamistilaisuudessa pitämässään puheenvuorossa kansalliseen arvo- ja asennetutkimukseen.

Suomalaisista 68 prosenttia pitää suhdetta luontoon oman onnensa edellytyksenä. Samassa kyselyssä vain 18 prosenttia pitää vastaavasti hyviä tuloja ja varakkuutta onnen edellytyksenä.

Julkistamistilaisuudessa oli aivan mahtavaa, että me ympäristöalan ihmiset jouduimme vastaamaan toimittajien huolestuneisiin kysymyksiin siitä, miksi olemme niin optimisteja ympäristökysymyksen suhteen ja miksi ei toimita tarpeeksi nopeasti. Paljon on kymmenessä vuodessa tapahtunut. Aiemmin vastaavissa tilaisuuksissa on pitänyt keskustella siitä, onko ilmastonmuutos ihmisen aiheuttama vai ei.

Täytyy kuitenkin muistaa, että tieto tai kirja itsessään ei johda toimintaan. Käsi ylös, kuinka moni Suomessa ei tiedä tupakoinnin ja alkoholin terveyshaitoista. Silti toimimme arjessa niin monella eri tavalla.

Kannattaa siis muistaa, että tekeminen on sanomisen korkein muoto.
Yhteiskunnan rakenteet pitää saada tukemaan ekologista elämää. On turha soimata pimeyttä jos ei itse ole valmis sytyttämään ensimmäistä kynttilää.

Tilaisuudessa opin myös sen, että Helsingin senaatintorilla asustaa 73 eri kasvilajia. Voi miten valtava monimuotoisuus!

2 kommenttia artikkeliin ”Ihminen ja ympäristö”

Kommentointi on suljettu.

Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.