Pääsin tänään (22.11.) tekemään historiaa, kun veimme iltapäivällä yhdessä monien muiden kanssa kansalaisaloitteet turkistarhauksen kieltämiseksi Väestörekisterikeskukselle tarkastuslaskentaan.
Kiitos 68 979 allekirjoittajalle! Kyseessä on Suomen historian ensimmäisen kansalaisaloite.
Kyse on suomalaisen demokratian kannalta historiallisesta hetkestä. Toivon, että kaikkien aikojen ensimmäiseen kansalaisaloitteeseen suhtaudutaan eduskunnassa vakavasti.
Käytiin tänään koko perheen voimin Stop Talvivaara -mielenosoituksessa eduskuntatalon edessä.
Paikalla oli noin tuhat ihmistä. Mielenosoituksessa kävi hyvin selvästi ilmi, että ihmisten mitta on täyttä. Kaivos on suljettava lopullisesti. Puheiden sijaan päättäjiltä kaivataan nyt tekoja.
– Ville Niinistön erinomainen kirjoitus aiheesta täällä: Talvivaaran ympäristöongelmat kuriin – jo riittää.
– Aiemmin esittämäni viiden kohdan toimenpidelista täällä: Tapaus Talvivaara: Mitä seuraavaksi pitäisi tehdä?
Ohessa myös muutama kuva mielenosoituksesta. Erityisesti Sirkus Talvivaara herätti hilpeyttä perheen pienimmissäkin 🙂
Olin lauantaina 10.11. YLE:n Aamu-tv:ssä keskustelemassa Talvivaaran kaivoksen ympäristöongelmista. Talvivaara on ollut tämän viikon merkittävin puheenaihe.
Haastattelu on katsottavissa YLE Areenasta.
Tilanne on vakava. Käsillä on viime vuosikymmenien pahin kaivosonnettomuus maailmassa ja pahin ympäristöonnettomuus Suomessa. Erikoista on, että maailmanluokan pato-onnettomuus sattuu samassa altaassa useamman kerran.
Samalla Talvivaarasta on muodostunut maailman suuriin suojaamaton ongelmajätealue.
Tämän viikon suurin uutinen Suomessa on ollut Obaman valinnan ohella Talvivaaran kaivoksessa tapahtunut jätevesivuoto, joka on noussut maailman mittakaavassakin suuronnettomuusluokkaan.
Itsekin kommentoin asiaa Uudessa Suomessa: ”Talvivaara olisi pitänyt jo sulkea – Puuttuuko rohkeus ja uskallus?”
Kaivostoiminnan keskeytystä Talvivaarassa ympäristöjärjestöt ovat vaatineet jo viime keväästä lähtien.
Mitä seuraavaksi pitäisi tehdä? Ohessa viiden kohdan toimintaohjelma:
Osallistuin tänään Suomen luonnonsuojeluliiton järjestämään kynttilämielenilmaukseen Helsingin Senaatintorilla. Kyseessä oli samalla muistotilaisuus kuudelle kalanpyydyksiin kuolleelle saimaannorpan kuutille. Kalastusrajoitusten tiukentamisesta huolimatta äärimmäisen uhanalaisen saimaannorpan kuuttikuolemat eivät ole vähentyneet. Kalanpyydyskuolemat ovat siirtyneet loppukesään, joten kalastusrajoituksia on jatkettava ainakin elokuun loppuun asti. Suomen luonnonsuojeluliitto: Saimaannorpan turvaksi tarvitaan tiukemmat kalastusrajoitukset
Osallistuin torstaina (1.11.) Säätytalolla Kestävän kasvun ja hyvinvoinnin foorumiin. Tilaisuuden tavoitteena oli pohtia Suomen tulevaisuutta valtioneuvoston tulevaisuusselonteon pohjaksi.
Foorumissa julkaistiin samalla Pekka Himasen ja kansainvälisen tutkimusryhmän Sininen kirja ”Suomen kestävän kasvun malli. Luonnos kansalliseksi tulevaisuushankkeeksi.”
Yhteenvetoja voi todeta, että että ekologinen näkökulma on tullut politiikan teon kovaan ytimeen. Hyvä näin!
Toisaalta näkökulma ei ollut vielä kovin radikaali ja uudet avaukset, jolla keskustelua olisi potkittu selvästi eteenpäin, puuttuivat. Kestävän kehityksen kolme ulottuvuutta kun ovat olleet tapetilla jo 1980-luvun lopusta lähtien.
Sinisen kirjan ja foorumin voi tiivistää siten, että kyse on tämän ajan sivistyneestä kompromissipuheesta.
Vieraskynäblogissa Anni Kiviranta
Ilmastonmuutoksen voimistumisen hillitsemiseksi energiantuotannon tulisi siirtyä fossiilisesti tuotetuista energianlähteistä uusiutuvasti tuotettuun energiaan.
Suomessa uusiutuvan energian tuotantoa olisi edelleen mahdollista kasvattaa, mutta esimerkiksi tuulivoimalan perustaminen aiheuttaa paikallisissa ihmisissä usein vastustusta. Vastustusta syntyy, koska paikalliset kokevat ulkopuolelta tulevat massiiviset tuulivoimapuistot uhaksi.
Tanskassa hallitus julisti kymmenen vuotta sitten kilpailun, jossa etsittiin aluetta pilottikokeilua varten.
Postilaatikosta kolahti tällä viikolla Lasten suuri lelukirja.
Kirja oli postitettu meille minun nimelläni. Osoitelähteenä oli Väestötietojärjestelmä.
Kirjan tavoite on vakuuttaa lapset ja heidän vanhempansa lelujen tarpeellisuudesta ja lisätä joulun alla lelujen myyntiä. Kirjassa on myytävänä yli 120 sivua kummallisia vekottimia.
Herää kuitenkin kysymys: Mitä leluja vähän yli yksivuotias tarvitsee? Eikö tavalliset kodin tavarat riitä virikkeeksi?
Pitääkö tosiaan olla legoja, Annoying Monsterita, Shnookseja, Hugmeezejä, Hugoja, Barbapapoja, My Little Ponyja, Brioja, Angry Birdsejä, Fruit Ninjoja, Junior Drivereita, World of WarCraft- ja Star Wars-leluja, Transformerseja ja monia muita?
Aikaisemmin olen kirjoittanut leluista tänne: Kuinka paljon yksivuotias tarvitsee leluja?
Lasten suuressa lelukirjassa on myynnissä jopa leikkiaseita. Esimerkiksi Nerfin Dart Tag Snapfire 8 on puoliautomaattinen, kädessä pidettävä, salamannopeasti laukaiseva Dart Tag -blaster ase. Pitäisikö tuollainen saada yksivuotiaallemme?
Kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämiseksi on kerännyt kansalaisaloitteen eduskuntakäsittelyyn vaadittavat yli 50 000 allekirjoitusta.
Tällä hetkellä kasassa on yli 55 000 allekirjoitusta.
Asia julkistettiin tänään eduskunnan Kansalaisinfossa ja sen otti vastaan kaikkien eduskuntaryhmien edustajat.
– Käsillä on historiallinen hetki suomalaisessa demokratiassa. Kymmenet tuhannet suomalaiset ovat allekirjoituksillaan vaatineet, että turkistarhaus Suomessa päättyy. Nyt kansanedustajien ja puolueiden on otettava tähän vaatimukseen kantaa. Olemme ylpeitä ja iloisia siitä, että ensimmäisenä eduskuntakäsittelyyn päätyvässä kansalaisaloitteessa kansanedustajat pääsevät ottamaan kantaa tähän moraaliseen kysymykseen, kertoo Animalian toiminnanjohtaja Kati Pulli.
– Allekirjoitusten kerääminen on ollut järjestöjen vapaaehtoisille iso, mutta palkitseva työ. Nettidemokratian aikoina kansalaisaloitteemme painoarvoa lisää se, että nimet on kerätty käsityönä papereilla, eli tapaamalla suomalaisia kaduilla ja toreilla sekä pyytämällä heidän tukeaan. Vapaaehtoisemme ovat käyneet viime kuukausina tuhansia keskusteluja turkistarhauksesta. Niiden viesti on ollut selvä: turkistarhaus on monen mielestä epäeettinen elinkeino, jota ei voi perustella rahalla, kertoo Luonto-Liiton pääsihteeri Leo Stranius.
Ohessa vielä tilaisuudessa pitämäni puhe kokonaisuudessa:
Lasin ja metallin lajittelu tulee vuoden 2014 alusta alkaen pääkaupunkiseudulla pakolliseksi vähintään 20 huoneiston asuinkiinteistöille. Meidän pihalle lajitteluastiat saatiin jo tällä viikolla. Käteviin upposäiliöihin voi lasin ja metallin lisäksi laittaa myös biojätteen, kartongit ja paperit. Seuraavaksi olisi toivottavaa, että myös julkisilla paikoilla olevissa roska-astioissa olisi mahdollisuus jätteiden lajitteluun. Tätä kysyttiin esimerkiksi YLEn vaalikoneessa. Kaikkein tärkeintä olisi kuitenkin miettiä keinoja jätteensynnyn ehkäisemikseksi. Tilastokeskuksen mukaan suomalaiset tuottivat vuonna 2010 keskimäärin 470 kiloa … Lue lisää
Tänään Sari Valton vieraana upean Elli Aaltosen kanssa keskustelemassa Yle Radio 1:n ohjelmassa Keskusteluja ihmisyydestä. Pääsimme pohtimaan 101 onnen päivää kirjani pohjalta elämän tarkoitusta, arvoja ja ajankäyttöä.
”Jos tietäisit kuolevasi kolmen kuukauden päästä, miten käyttäisit viimeiset elonpäiväsi? Tekisitkö muutoksia ajankäyttöösi? Miten erottaa olennainen epäolennaisesta?”
https://areena.yle.fi/podcastit/1-72760580
Jippii! Tänään ilmestyi vihdoin mun uusi kirja 1,5 astetta parempi arki. Teos löytyy ääni- ja ekirjapalveluista sekä toki myös perinteisenä painettuna versiona kirjakaupoista tai kustantajan verkkokaupasta.
Kirja kuvaa niitä valintoja, joita meidän on ilmastokriisin aikakaudella Suomen kaltaisissa yhteiskunnissa tehtävä. Iloinen uutinen on, että ilmastoystävällinen arki tekee planeetan ohella ennen kaikkea hyvää myös meille itsellemme!
#parempiarki #kirjat #kirjagram @gummeruskustannus
Rauhaa ja hyvää uutta vuotta kaikille!
Mennyt vuosi onkin ollut aikamoinen. Teimme Third Rockissa noin sadalle yritykselle tai organisaatiolle noin 180 projektia. Palkkasimme seitsemän uutta asiantuntijaa ja liikevaihto kasvoi noin 50 % edellisestä vuodesta.
Omassa elämässä vuosi 2024 oli kaikkien aikojen paras liikuntavuosi. Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan, jota varten oli harjoiteltu koko alkuvuosi. Loppukesästä tein vielä pari puolimatkaa ja syksyllä 50-vuotissynttäripäivönä 50 km juoksun. Lisäksi vuoden aikana juoksin 12 puolimaratonia. Kuntoilua kertyi yhteensä 840 tuntia, keskimäärin noin 16 tuntia viikossa.
Alkuvuonna ilmestyi 101 onnen päivää kirja ja joulun alla posti toi kotiin uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki, joka ilmestyy heti tammikuun alussa 2025. Uusi ilmastoteos on viides kirjani.
50-vuotissyntymäpäiväjuhlien järjestämisen sijaan päätin, että käyn seuraavan vuoden ajan joka viikko lounaalla ystävieni kanssa keskustelemaan elämän tarkoituksesta.
Kuntapolitiikan luottamustehtäviä varavaltuutetun lisäksi on ollut HSY:n ja Uudenmaan liiton hallituksissa sekä Uudenmaan liiton maakunnan yhteistyöryhmässä. Lisäksi olen saanut tehdä hiukan vapaaehtoistyötä eläinten oikeuksien puolesta Animalian hallituksessa. Kirsi Vuorisen kanssa olemme tehneet vuoden aikana yhteensä 21 jaksoa kestävyysmuutos-podcastia.
Kaiken kaikkiaan vuoden aikana kertyi 929 kokousta ja 67 kotimaan matkapäivää. Ei yhtään laiva- tai lentomatkaa. Yhteensä 208 luettua tai kuunneltua kirjaa. Lisäksi lahjoitimme puolison kanssa vuoden aikana 9065 euroa eli noin kahdeksan prosenttia nettotuloistamme hyväntekeväisyyteen. Päivittäiset Duolingo-harjoitukset ruotsin ja espanjan osalta vaihtuivat nuottien harjoittelemiseen. Duolingo-harjoituksen tein jokapäivä ja putki on jatkunut nyt 1688 päivää.
Kaiken kaikkiaan tämä on ollut henkilökohtaisesti erinomainen vuosi kun ei ole ollut kiire mihinkään ja on saanut tehdä juuri niitä asioita, joita on halunnutkin tehdä. Vuoden vaihteen saan olla Kolilla perheen ja ystävien kanssa.
Kolilla! Juoksulenkillä, Ukko-Kolin huipulla ja hiihtämässä #koli #ukkokoli #akkakoli #pahakoli #juoksu #hiihto
Posti toi kotiovelle parhaan joululahjan! Uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki - miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi.
Unboxing-videon kuvasi ja editoi 10-vuotias lapseni.
#unboxing #parempiarki #kirja @gummeruskustannus
Tietokirjailija ja vaikuttaja Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi(Gummerus) on konkreettinen opaskirja, joka auttaa valitsemaan viisaammin ja voimaan paremmin. Kirjassaan Stranius havainnollistaa esimerkein, miksi tiivis asuminen, minimalistinen kuluttaminen, vegaaninen ruokavalio ja muut ilmastoystävälliset valinnat eivät merkitse raskasta ja kurjaa elämää, vaan tekevät hyvää meille itsellemme.
Mitä hyötyä on siitä, että omistaa vain vähän tavaraa? Miten tehdä ilmastoystävällinen pikalounas etätyöpäivän keskellä? Miten arvioida oman toiminnan päästöjä ja vaikuttavuutta? Leo Stranius antaa uutuuskirjassaan 1,5 astetta parempi arki välineitä oman hiilijalanjäljen pienentämiseen avaamalla konkreettisia hiililaskelmia arjen eri valinnoista.
”1,5 asteen kanssa linjassa oleva arki on monella tavalla hyvää. Kun elää omien arvojensa mukaan ja tekee itseään suurempia ja planeetan kannalta merkityksellisiä asioita, kasvattaa henkistä hyvinvointiaan ja vahvistaa omaa mielenterveyttään. Näin ei tarvitse elää jatkuvassa ristiriidassa sen kanssa mitä tietää ja mitä tekee”, Stranius kirjoittaa kirjassaan.
Straniuksen mukaan päästötavoitteiden mukainen arki tuo elämään levollisuutta ja onnellisuutta. Myös henkilökohtainen varallisuus kasvaa, kun kuluttaa vähemmän.
”Monet asiat ovat paljon yksinkertaisempia ja helpompia, kun turhat asiat rajautuvat arjesta kokonaan pois häiritsemästä. Ravintolassa ja kaupassa valinnat ovat selkeitä. Lomamatkat ja siirtyminen paikasta toiseen tapahtuvat selkeiden periaatteiden mukaan. Yksinkertaisuus, tehokkuus ja taloudellisuus sekä terveellisyys yhdistyvät kauniilla tavalla hyväksi kokonaisuudeksi”, Stranius kirjoittaa.
”Voisiko 1,5 asteen ilmastoystävällinen arki näyttää yhä useammalle houkuttelevammalta, jos se kehystettäisiin hyveellisyyden ja pyyteettömyyden sijaan oman edun tavoittelulla? Itsekkyydellä. Siitähän tässä kaikessa lopulta on kysymys: siitä, että meillä kaikilla olisi paljon nykyistä parempi elämä.”
Olemattoman kokeneet. Millaista oli opiskella entisessä Neuvostoliitossa 1970-1990-luvuilla?
Olen kyllä todella ylpeä isästäni, joka on ryhtynyt eläkepäivinään varsin tuotteliaaksi kirjailijaksi. Tämä taitaa olla jo hänen seitsemäs kirja. Tällä kertaa kiinnostavaa elämäkertakuvausta siitä millaista oli opiskelijaelämä mm. Leningradissa, Moskovassa, Kiovassa ja Minskissä. Mistä lähtökohdista opiskelemaan lähdettiin ja mitä sitten tapahtui.
Tietysti tämä on kiinnostavaa siitäkin näkökulmasta, että itse kävin tuolloin isäni mukana syntymässä ja kokemassa tämän olemattoman.
Mistä voimaa vastuullisuustyöhön multikriisien aikakaudella? Tietysti työskentelystä planeetan puolesta! Aika hieno loikka ollaan tehty Third Rockissa viimeisen reilun neljän vuoden aikana.
”Third Rock on muuttunut neljässä vuodessa kolmen ihmisen pienestä ja intohimoisesta vastuullisuuspalveluita tarjoavasta yrityksestä jo 17 asiantuntijan vaikuttavaksi yhteisöksi. Vuoden 2024 aikana olemme palvelleet peräti 96 yritystä tai organisaatiota 156 projektin muodossa.”
https://thirdrock.fi/mista-voimaa-vastuullistyohon-multikriisien-aikakaudella/
Miten viettäisit elämäsi viimeiset päiväsi? Nyt olisi mahdollisuus saada 20% alennus Innon verkkokaupassa mun kirjasta 101 onnen päivää koodilla ”101 onnen päivää”
#101onnenpäivää
Jes! Tulin katsoneeksi liikuntatilastoja ja täytyy sanoa, että kylläpäs tämä on ollut hyvä kuntoiluvuosi!
Eilisen pyörätreenin myötä tuli täyteen tälle vuodelle 7300 kilsaa satulassa eli saman verran kuin viime vuonna yhteensä. Tämä on enemmän kuin mitä olen ikinä aiemmin yhden vuoden aikana pyöräillyt. Toki kuitenkin huomioiden, että tuosta 2760 km on sisäpyörätreeniä.
Lisäksi takana on tänä vuonna jo nyt 238 km uintia (myös enemmän kuin ikinä aiemmin yhden vuoden aikana) ja 1064 km juoksua sekä 195 tuntia lihaskuntotreeniä tai venyttelyä. Nämä pitävät sisällään myös yhden täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkan triathlonia, yhden maratonin/ultrajuoksun (50 km) ja 12 puolimaratonia.
Yhteensä treeniä, kuntoilua tai hyötyliikuntaa on kertynyt tänä vuonna tähän päivään mennessä noin 781 tuntia eli noin 16,5 tuntia viikossa tai noin 2 h 22 min keskimäärin joka päivä.
#triathlon #helsinkitriathlon @helsinkitriathlon
