Kestävä kehitys

Turpeen tai ydinvoiman sijaan puhtaan energian kotimarkkinat

Leo Stranius EnergiakäänneOheinen mielipidekirjoitus, jonka kirjoitin yhdessä Luonto-Liiton Tea Tawastin kanssa, julkaistiin lauantaina 18.10.2014 Turun Sanomissa.

”Suomen pitäisi turvautua energiapolitiikassaan oikeasti uusiutuvaan energiaan, joka ei tuhoa kallisarvoista luontoa tai jätä tulevien sukupolvien vastuulle kohtuutonta taakkaa.”

.

* * *

Turpeen tai ydinvoiman sijaan puhtaan energian kotimarkkinat

Pääministeri Alexander Stubb (kok) antoi ilmoituksen Suomen energiapolitiikasta (HS 7.10.). Hallituksen esitystä turpeen verotuksen alentamista ja metsähakkeen syöttötariffin parantamista perusteltiin sillä, että ne pärjäisivät paremmin kilpailussa kivihiilen rinnalla ja parantaisivat energiaomavaraisuutta.

Turpeen käyttöä voi perustella energiaomavaraisuuden näkökulmasta. Tämä on kuitenkin kuin pissaisi talvella housuihin. Se lämmittää vain hetken. Turpeen uusiutumisaika on noin 2 000–3 000 vuotta. Kivihiiltäkin pahempien kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi turve aiheuttaa merkittäviä muita ympäristöongelmia.

Lue lisää

Helsingin ympäristöraportti: Ympäristölautakunta 14.10.2014

Ympäristöraportti 2013Ympäristölautakunta kokoontui tiistaina 14.10.2014 klo 16.15 Viikin ympäristötalossa. Kokouksen päätöstiedote löytyy oheisen linkin takaa.

Kokouksessa teimme talousarvion osalta käyttömenoihin 230 000 euron ylitysesityksen koskien Haltialan käyttömenoja.

Haltialan hallinnointi on siirretty kaupungin hallituksen käyttövaroista Ympäristökeskukselle, mutta vastaavia käyttömenoja ei ole tullut mukana. Ihan uskomatonta toimintaa kaupungin taloushallinnolta.

Lisäksi meille jaettiin tiedoksi kaupungin ympäristöraportti, joka oli erittäin kiinnostavaa ja positiivista luettavaa.

Ohessa muutamia raportista poimittuja avainlukuja ja sen jälkeen vielä tiivistys kokouksen päätöksistä:

Lue lisää

Kotimainen energiaratkaisu

Maanantaina 6.10.2014 julkaistiin Vihreiden vaihtoehto Fennovoimalle sekä itsenäisen professoriryhmän raportti Hyvän energiapolitiikan perusteet. Tiistaina 7.10. eduskunta keskusteli myös pääministerin ilmoituksesta koskien energiapolitiikan kokonaisuutta. Professoriryhmä haluaa kiinnittää erityistä huomiota energiaratkaisujen talous- ja työllisyysvaikutuksiin. Näistä tulisi johtaa energiapolitiikan arvioinnin kriteerit, jotka ovat (1) Suomelle ominaisten resurssien hyödyntäminen, (2) saatavuus ja varmuus, (3) päästöt ja (4) energiakustannukset. Vaikka Suomessa on hyvät energiavarat, käytämme vuosittain 8,5 miljardia euroa ulkomaisen energian tuontiin. Käytännössä siis noin … Lue lisää

Kirkko&Kaupunki -kolumni: Anna anteeksi

Leo-Stranius-kasvokuvaOheinen kirjoitukseni julkaistiin tällä viikolla Kirkko&Kaupunki -lehdessä.

Anna anteeksi

Mietin usein, mitä vastaan, kun lapseni joskus tulevaisuudessa kysyvät ilmastonmuutoksesta: Mitä teit silloin, kun jotain oli vielä tehtävissä?

Vastaanko, että emme vähentäneet päästöjä, koska meidän oli keskityttävä talouskasvun tavoitteluun? Sanonko, että päästöjen vähentäminen oli liian vaikeaa? Toteanko, että pelkäsin liikaa Suomen teollisuuden kilpailukyvyn puolesta, enkä uskaltanut sanoa hyvästi kivihiilelle, jotta radikaalit päästövähennykset olisivat olleet mahdollisia?

Lue lisää

Kirje Jari Sarasvuolta

Sain oheisen videon Jari Sarasvuolta. Tämä osoittaa mielestäni sen, että kulttuurimuutos on lähellä, kun ympäristöasiat puhuttelevat näin syvästi myös liiketalouden toimijoita. Konkreettinen muutos on mahdollinen, kun näinkin eri lähtökohdista tulevat toimijat pystyvät löytämään yhteisen kielen. Uskon Jarin tavoin, että maltillinen radikalismi, joka antaa muille anteeksi, mutta vaatii itseltä enemmän, voi muuttaa maailmaa. Tarjotaan ongelmien sijaan mieluummin ratkaisuja. PS. Jari ei kuitenkaan ole ehkä tarpeeksi nähnyt arkeani, koska sen verran paljon … Lue lisää

8. kuolemansynti: Ilmastonmuutos ja luonnonvarojen kulutus @ELCrew

ELCrew Leo StraniusKävin torstai-iltana (2.10.) piipahtamassa Enbuske & Linnanahde Crew –lähetyksessä.

Aiheena oli synti.

Ihmiskunnan suurin synti on ilmastonmuutos, kivihiilen käyttö ja fossiiliset polttoaineet.

Se, että hävitämme lajeja sukupuuttoon sekä pidätämme itsellämme etuoikeuden käyttää luonnonvaroja enemmän kuin mihin meillä on mahdollisuus rajallisella planeetalla.

Yksilön näkökulmasta suurin synti on siinä, että lämmitämme asuntomme fossiilisilla polttoaineilla, lennämme lomalle ja ajamme autolla sekä syömme lihaa.

Ahneus, välinpitämättömyys, kulutuskulttuuri ja talouskasvukiima, sanoisi joku.

Suurin synti on mielestäni kuitenkin siinä, että meiltä puuttuu rakkautta, toivoa ja rohkeutta.

Lue lisää

Saksan energiakäänteen monet kasvot: Uusiutuvia kovalla hinnalla

Leo Stranius EnergiakäänneOlin alkuviikosta Helsingin Energian johtokunnan matkalla Berliinissä. Tutustuimme paikallisiin energiaratkaisuihin ja erityisesti Saksan energiakäänteeseen (energiewende).

Energiakäänteen tavoitteena on luopua ydinvoimasta ja vähentää energiankäyttöä sekä lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.

Energiakäänteestä kuulimme niin yksittäisten yritysten, Suomen lähetystön kuin paikallisen energiateollisuuden etujärjestön näkökulmia.

Projektia on verrattu suuruusluokaltaan Saksan sodanjälkeiseen jälleenrakentamiseen ja jälleenyhdistymiseen.

Kustannukset ovatkin huikeat. Vuonna 2012 Energiewende maksoi saksalaisille noin 20 miljardia euroa – käytännössä siis 15 euroa kuukaudessa kotitaloutta kohden. 2030-luvun loppuun mennessä kumulatiivisten kokonaiskustannusten arvioidaan nousevan biljoonaan euroon (1000 miljardia) vuosikustannusten ollessa noin 50 miljardia euroa.

Energiakäänteen myötä tuulivoiman ja aurinkoenergian osuus on kasvanut räjähdysmäisesti. Vuonna 2000 uusiutuvien osuus sähköntuotannosta oli 7 prosenttia, vuonna 2012 jo 23 prosenttia. Tämä johtuu pääosin siitä, että energiayhtiöt ovat pakotettu ostamaan kaikki pientuotanto takuuhintaan.

Energiakäänne, kuten kaikki suuret muutokset, ovat tuoneet esille myös muutoksen varjopuolia. Nämä pitää ottaa huomioon, kun vastaavia toimia suunnitellaan Suomessa.

Ohessa kuusi kriittistä havaintoa:

Lue lisää

Ryhmäaloite Helsingin irrottautumiseksi Fennovoimasta

Leo-Stranius-kasvokuvaTeimme tänään kaupunginvaltuustossa vihreän ryhmäaloitteen Helsingin irrottautumiseksi Fennovoimasta. 

Esitämme, että Helsinki ryhtyy toimiin irrottautuakseen osittain omistamansa Vantaan energian omistusosuudesta Fennovoiman ja Rosatomin ydinvoimahankkeesta.

Ryhmäaloite Helsingin irrottautumiseksi Fennovoimasta

Fennovoiman ydinvoimaprojektiin osallistuminen ei ole Helsingin, sen asukkaiden ja veronmaksajien, eikä Helsingin 40-prosenttisesti omistaman Vantaan energian edun mukaista.

Lue lisää

Puhe People’s Climate March -tapahtumassa

Hiilivapaa HelsinkiOhessa puheeni sunnuntaina 21.9.2014 People’s Climate March –tapahtumassa Helsingissä.

* * *
Hyvät ystävät

Minun piti puhua täällä uusiutuvien energialähteiden puolesta – siitä, miksi Helsingin kannattaa investoida sellaiseen ratkaisuun, jossa fossiilisten polttoaineiden käytöstä luovutaan.

Tästä teemasta voikin puhua kaikenlaista:

– Kivihiilestä ja fossiilisista polttoaineista on joka tapauksessa luovuttava
– Päästöoikeuksien hinta tulee nousemaan pilviin – kannattaa investoida uusiutuviin
– Helsingin imago ei kestä kivihiilikasaa
– Hanasaaren alue vapautuisi elävän kaupunkikulttuurin käyttöön

Se, mikä minua kuitenkin vaivaa on se, mitä vastaan, kun lapseni joskus tulevaisuudessa kysyvät ilmastonmuutoksesta: Mitä teit silloin, kun jotain oli vielä tehtävissä?

Lue lisää

Bluesky

Instagram

leostranius

2 230 4 218

Toimitusjohtaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Ekologisen elämän edelläkävijä. Triathlonisti, kirjailija ja äänikirjojen kuuntelija.

Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.

19 2
Open post by leostranius with ID 17892334389590696
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.

Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin.

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin.

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h.

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.

33 2
Open post by leostranius with ID 18402106384080308
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä. Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.

Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä.

Nyt olisi pinnoja 100/100!

31 1
Open post by leostranius with ID 17882364723456488
Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. Nyt olisi pinnoja 100/100!

Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa 101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.

123 5
Open post by leostranius with ID 17937598452271449
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina? Pitäisikö minun tehdä enemmän? Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa 101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin. Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän. ”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.” Linkki koko juttuun biossa.

Se olisi taas siinä! Omatoiminen Triathlonin täysmatka eli Ironman tehty ja kesäloma voi alkaa.

Voiko triathlonia harrastaa ilman, että osallistuu tapahtumiin tai kilpailuihin? Kyllä voi. Olen tehnyt nyt täyden matkan triathlonin omatoimisesti kolme kertaa kotoa käsin.

Miltä homma tuntui tällä kerralla?

Uinti kulki yllättävän hyvin, pyöräily oli todella tahmeaa ja juoksu vaikeaa. Kilometrit olivat pitkiä ja vaikeita. Pyöräilyn yhteydessä olin alkumatkasta niin väsynyt, että meinasin nukahtaa. Oli pakko käydä pyöräilyn yhteydessä nukkumassa vartin päikkärit. Tämän myötä olo koheni hiukan pyöräilyn loppua kohti.

Tarkemmat ajat:
-Uinti: 3800 m, 1h 21 min 10 s (2:07/100m), keskisyke 126
-Pyöräily: 180,4 km, 7h 35 min 36 s (23,76 km/h), keskisyke 110
-Juoksu: 42,22 km, 4h 50 min 31 s (6:53/km), keskisyke 117

Yhteensä 13 h 47 min 17 s (nettoaika ilman vaihtoja ja taukoja). Aika heikkeni vuoden takaisesta peräti 20 minuuttia vaikka harjoittelin omasta mielestäni ihan hyvin. Viime vuonna liikuntaa kertyi keskimäärin noin 16,5 tuntia viikossa (tässä on mukana arkipyöräily) ja tänä vuonna toistaiseksi noin 16 tuntia viikossa. Edelliseen vuoteen verrattuna uinnin aika parani noin 1 minuutilla, pyöräilyn aika heikkeni noin 13 minuutilla ja juoksu heikkeni noin 8 minuutilla.

Syke jäi selvästi aiempia suorituksia alemmaksi, joten tuntui, että ei vain jaksanut tai huvittanut puristaa tarpeeksi. Oma aerobinen kynnys on 133 ja anakynnys 155 eli koko homma hoitui reilusti peruskuntoalueella ja jopa sen alarajoilla. Raskaalta tuntuvaan suoritukseen vaikutti varmasti se, että onnistuin edellisenä yönä nukkumaan vain reilu 5 tuntia ja sitä edellisenä yönä noin 4 tuntia. Tämän myötä suorituspäivän aamuna oli jo valmiiksi todella väsynyt olo, josta kertoi myös urheilukellon (Garmin) Body Battery lukema, joka oli vain 64/100. Kiinnostavana yksityiskohtana todettakoon, että kun lähdin juoksemaan maratonia, oli Body Batterystä jäljellä enää 5/100, mutta juoksun jälkeen se ei enää tuosta laskenut.

Ouran mukaan kulutus oli 12 694 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 10 398 kcal.

Nyt on hyv

42 3
Open post by leostranius with ID 18046897781623960
Se olisi taas siinä! Omatoiminen Triathlonin täysmatka eli Ironman tehty ja kesäloma voi alkaa. Voiko triathlonia harrastaa ilman, että osallistuu tapahtumiin tai kilpailuihin? Kyllä voi. Olen tehnyt nyt täyden matkan triathlonin omatoimisesti kolme kertaa kotoa käsin. Miltä homma tuntui tällä kerralla? Uinti kulki yllättävän hyvin, pyöräily oli todella tahmeaa ja juoksu vaikeaa. Kilometrit olivat pitkiä ja vaikeita. Pyöräilyn yhteydessä olin alkumatkasta niin väsynyt, että meinasin nukahtaa. Oli pakko käydä pyöräilyn yhteydessä nukkumassa vartin päikkärit. Tämän myötä olo koheni hiukan pyöräilyn loppua kohti. Tarkemmat ajat: -Uinti: 3800 m, 1h 21 min 10 s (2:07/100m), keskisyke 126 -Pyöräily: 180,4 km, 7h 35 min 36 s (23,76 km/h), keskisyke 110 -Juoksu: 42,22 km, 4h 50 min 31 s (6:53/km), keskisyke 117 Yhteensä 13 h 47 min 17 s (nettoaika ilman vaihtoja ja taukoja). Aika heikkeni vuoden takaisesta peräti 20 minuuttia vaikka harjoittelin omasta mielestäni ihan hyvin. Viime vuonna liikuntaa kertyi keskimäärin noin 16,5 tuntia viikossa (tässä on mukana arkipyöräily) ja tänä vuonna toistaiseksi noin 16 tuntia viikossa. Edelliseen vuoteen verrattuna uinnin aika parani noin 1 minuutilla, pyöräilyn aika heikkeni noin 13 minuutilla ja juoksu heikkeni noin 8 minuutilla. Syke jäi selvästi aiempia suorituksia alemmaksi, joten tuntui, että ei vain jaksanut tai huvittanut puristaa tarpeeksi. Oma aerobinen kynnys on 133 ja anakynnys 155 eli koko homma hoitui reilusti peruskuntoalueella ja jopa sen alarajoilla. Raskaalta tuntuvaan suoritukseen vaikutti varmasti se, että onnistuin edellisenä yönä nukkumaan vain reilu 5 tuntia ja sitä edellisenä yönä noin 4 tuntia. Tämän myötä suorituspäivän aamuna oli jo valmiiksi todella väsynyt olo, josta kertoi myös urheilukellon (Garmin) Body Battery lukema, joka oli vain 64/100. Kiinnostavana yksityiskohtana todettakoon, että kun lähdin juoksemaan maratonia, oli Body Batterystä jäljellä enää 5/100, mutta juoksun jälkeen se ei enää tuosta laskenut. Ouran mukaan kulutus oli 12 694 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 10 398 kcal. Nyt on hyv

Tänään inspiroiva vierailu Planetaarisessa puutarhassa!

”Hankkeessa toimitaan nuorilähtöisesti ja ylisukupolvisesti planetaarisessa puutarhassa, jossa kasvatetaan ruokakasveja sekä opetellaan yhteisöllisesti kestävää elämäntapaa monilajisuutta kunnioittaen ja kultivoiden.”

Tuolla on siirrytty utopiasta upeasti prakmatopiaan eli siihen miten kestävän elämän unelmista tehdään konkretiaa.

Kiitos @sofialaine_youthresearch @planetaarinen_puutarha ja @nuorisotutkimus

22 0
Open post by leostranius with ID 18104333485826104
Tänään inspiroiva vierailu Planetaarisessa puutarhassa! ”Hankkeessa toimitaan nuorilähtöisesti ja ylisukupolvisesti planetaarisessa puutarhassa, jossa kasvatetaan ruokakasveja sekä opetellaan yhteisöllisesti kestävää elämäntapaa monilajisuutta kunnioittaen ja kultivoiden.” Tuolla on siirrytty utopiasta upeasti prakmatopiaan eli siihen miten kestävän elämän unelmista tehdään konkretiaa. Kiitos @sofialaine_youthresearch @planetaarinen_puutarha ja @nuorisotutkimus

Oli kyllä tänään mainiot bileet. Musiikista vastasi linnut, visuaalisista ilmeestä auringonlasku, kuumasta menosta sauna ja viilennyksestä meri. Miten siellä?

48 0
Open post by leostranius with ID 18094028656944852
Oli kyllä tänään mainiot bileet. Musiikista vastasi linnut, visuaalisista ilmeestä auringonlasku, kuumasta menosta sauna ja viilennyksestä meri. Miten siellä?

Miten vastuullisuudesta puhutaan ja onko sillä väliä?

Se, miten puhumme kestävyydestä, ei ole vain viestintää. Se on myös tapa määritellä, mikä on normaalia.

Erilaisissa sanonnoissa kyse on tietysti pienistä nyansseista ja monien mielestä täysin merkityksettömistä asioista. Samaan aikaan on kuitenkin kuvaavaa, että myös kestävyyskysymyksiin keskittyvät fiksut ja tietoiset ihmiset eivät ole immuuneja sille, että jossain syvällä sisimmässämme tai ainakin kielessä pidämme edelleen normaalina sitä, että ihmiset ajavat fossiiliautolla, sudet ovat ihmiselle vaarallisia, öljyllä rikastutaan, naisen arvon määrittää hänen naimattomuutensa tai kasvispohjainen ruoka on jotain marginaalista vaihtoehtoa.

En usko, että maailma muuttuu kestävämmäksi pelkällä puheella, mutta yksi mittari sille, miten kestävässä kulttuurissa elämme, on se, mitä asioita pidämme normaalina ja millä metaforilla haluamme omaa tärkeää viestiämme alleviivata.

Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä kaikkia muita hyviä tai vähemmän onnistuneita esimerkkejä vastuullisuus- ja kestävyyskeskustelussa esiintyy.

Kirjoitin tästä Substackiin. Linkki biossa.

17 0
Open post by leostranius with ID 18316416283285482
Miten vastuullisuudesta puhutaan ja onko sillä väliä? Se, miten puhumme kestävyydestä, ei ole vain viestintää. Se on myös tapa määritellä, mikä on normaalia. Erilaisissa sanonnoissa kyse on tietysti pienistä nyansseista ja monien mielestä täysin merkityksettömistä asioista. Samaan aikaan on kuitenkin kuvaavaa, että myös kestävyyskysymyksiin keskittyvät fiksut ja tietoiset ihmiset eivät ole immuuneja sille, että jossain syvällä sisimmässämme tai ainakin kielessä pidämme edelleen normaalina sitä, että ihmiset ajavat fossiiliautolla, sudet ovat ihmiselle vaarallisia, öljyllä rikastutaan, naisen arvon määrittää hänen naimattomuutensa tai kasvispohjainen ruoka on jotain marginaalista vaihtoehtoa. En usko, että maailma muuttuu kestävämmäksi pelkällä puheella, mutta yksi mittari sille, miten kestävässä kulttuurissa elämme, on se, mitä asioita pidämme normaalina ja millä metaforilla haluamme omaa tärkeää viestiämme alleviivata. Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä kaikkia muita hyviä tai vähemmän onnistuneita esimerkkejä vastuullisuus- ja kestävyyskeskustelussa esiintyy. Kirjoitin tästä Substackiin. Linkki biossa.
Seuraa minua Instagramissa