Ohessa puheeni sunnuntaina 21.9.2014 People’s Climate March –tapahtumassa Helsingissä.
* * *
Hyvät ystävät
Minun piti puhua täällä uusiutuvien energialähteiden puolesta – siitä, miksi Helsingin kannattaa investoida sellaiseen ratkaisuun, jossa fossiilisten polttoaineiden käytöstä luovutaan.
Tästä teemasta voikin puhua kaikenlaista:
– Kivihiilestä ja fossiilisista polttoaineista on joka tapauksessa luovuttava
– Päästöoikeuksien hinta tulee nousemaan pilviin – kannattaa investoida uusiutuviin
– Helsingin imago ei kestä kivihiilikasaa
– Hanasaaren alue vapautuisi elävän kaupunkikulttuurin käyttöön
Se, mikä minua kuitenkin vaivaa on se, mitä vastaan, kun lapseni joskus tulevaisuudessa kysyvät ilmastonmuutoksesta: Mitä teit silloin, kun jotain oli vielä tehtävissä?
Vastaanko, että emme vähentäneet päästöjä, koska meidän oli keskityttävä talouskasvun tavoitteluun? Sanonko, että päästöjen vähentäminen oli liian vaikeaa, ja meillä oli parempaa tekemistä? Toteanko, että pelkäsin liikaa Suomen teollisuuden kilpailukyvyn puolesta, enkä uskaltanut sanoa hyvästi kivihiilelle, jotta radikaalit päästövähennykset olisivat olleet mahdollisia?
Vai sanonko, että yritin kaikkeni – niin omassa arjessa, työssäni kuin vapaa-ajallakin.
Tämän lapsieni asettaman kysymyksen valossa ne asiat, jotka ovat mahdollisia, näyttäytyvät uudessa valossa. Ylipäätään ilmastokysymys asettuu sellaiseen perspektiiviin, josta sitä olisi ehkä jokaisen meistä hyvä tarkastella.
Siirtyminen kokonaan uusiutuvin energialähteisiin ei ole enää utopiaa tai mahdotonta. Se on tämän päivän välttämättömyys.
Kiitos ja tsemppiä!
Kestääkö Helsingin imago kuolleet kalat varrella virran? Nimittäin taas on se aika vuodesta jolloin kymmenpäiset nousuparvet kasaantuvat Vanhankaupungin padon alle ja kalat yksi kerrallaan kolahtelevat padon alla kivikkoon. Juuri tänäkin aamuna jo pöhöttynyt noin 4 kilon kala lipui hiljaa kuolleena kohti merta padon alla suvannossa. Kuinka paljon onkaan kuolleita kaloja suvannon pohjassa odottamassa vuoroaan nousta veden turmelemana pintaan? On kummallista kuinka vihreät ovat vastustamassa muualla vesivoiman rakentamista, mutta omalla tontilla tilanne on tällainen. Tilanne muuttui vielä oudommaksi kun eräs nouseva vihreä sanoi padon olevan voimia antava vesiputous – ilmeisesti tietoisuus Helsingin historiasta ja luonnosta on vajavainen tai sitten kyseessä on sadisti, joka voimaantuu katsellessaan eläinrääkkäystä. Jos turkistarhaus ja häkkikanalat ovat turhaa eläinrääkkäystä, niin mikä sitten täysin turha kalat tappava pato on?
Olisin itsekin ilmastonmuutoksesta huolestuneena osallistunut mielelläni ilmastomarssille, mutta Suomen oloissa osallistuminen olisi saattanut olla väärä viesti, koska täällä eletään jonkinlaisessa MTK-laisessa toiveajattelussa, että ilmasto pelastuisi metsiä polttamalla. Olen Helsingissäkin nähnyt tänä vuonna usein hakettamista ja oletan joidenkin turhien ja jopa haitallisten luonnonhoitotoimenpiteiden liittyvän tähän harhaluuloon.
Siksi olisikin hyvä, että aiheesta puheita pidettäessä ja lausuntoja annettaessa aina muistettaisiin kertoa, mitä uusiutuvilla kulloinkin tarkoitetaan. Ei ole ollenkaan samantekevää, onko kyseessä aurinko- tai tuulivoima vaiko biomassa.
Toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi on lisättävä. Käsillä on monisäikeinen haaste ja keinovalikoiman olisi hyvä olla sellainen, että myös muita keskeisiä ympäristöongelmia saadaan torjutuksi.
Yksi suurista pulmista on luonnon monimuotoisuuden hupeneminen, joka rinnastuu haasteena vakavuudeltaan ilmastonmuutokseen. On jopa arvioitu, että luonnon monimuotoisuuden kadon osalta kriittinen kynnys olisi ylittynyt enemmän kuin ilmastonmuutoksen osalta.
Kun käytetään termiä ”uusiutuvat” olisi hyvä purkaa kokonaisuus pienempiin osiin ja arvioida, mikä uusiutuu ja mikä ei. Uusiutuuko monimuotoinen metsäluonto, jos kaadetun metsän tilalle kasvatetaan uusia puita?
Luonnon monimuotoisuus tukee myös ihmisten hyvinvointia samoin kuin toimiva ilmasto.
Ja kannattaa muistaa, että toimet luonnon monimuotoisuuden tukemiseksi auttaisivat myös ilmaston tasapainottamista. Kyse ei siis ole keskenään ristiriitaisista tavoitteista.
Luonnon hiilinieluja olisi hyvä vahvistaa. Lisäksi metsän pienhiukkaset torjuvat ilmastonmuutosta. Olisi tärkeätä arvioida kestävän tulevaisuuden työkalupakkia kaikkien keskeisten ympäristöhaasteiden näkökulmasta.
On hyvä löytää ratkaisuja, jotka torjuvat ilmastonmuutosta ja vahvistavat samalla luonnon monimuotoisuutta. Muutkin ympäristöriskit on hyvä ottaa huomioon.
Yksi näkökulma palapeliin on, että luontaiset alueet ovat myös tehokas apu ilmastonmuutoksen haittojen minimoinnissa. Tulvien ehkäisy ja hallinta on yksi esimerkki tästä. Toiseksi luontaiset alueet viilentävät kaupunkitilaa. Sopivan viileä ilmasto tukee terveyttä. Samoin monimuontoinen luonto. Ennaltaehkäisy on edullista terveydenhoitoa.
Pitkän päälle sekä toimiva ilmasto että monimuotoinen luonto tuovat myös kustannussäästöjä. Ja jos toimivat ratkaisut ympäristöhaasteisiin löytyvät nopeasti, on saavutettavissa parempi tulos halvemmalla.
Termin ”uusiutuvat” lisäksi olisi hyvä avata enemmän konkretiaksi, mitä tarkoittavat ”ekosysteemipalvelut” ja millaiset seikat luonnossa näitä palveluita parhaiten ja edullisesti tuottavat. Tämä helpottaisi osaltaan toimivan työkalupakin valintaa.