Aloitin tällä viikolla Tekniikka & Talous -lehden Energiablogin kirjoittajana.
Ensimmäinen kirjoitukseni julkaistiin ke 6.2.2013 otsikolla Helsingissä kaikki tiet vievät kohti uusiutuvia.
”Yksi asia on kaikkialla varmaa. 2010-luvulla ei ole varaa suunnitella yhtään energialaitosta, joka tarvitsee toimiakseen fossiilisia polttoaineita tai turvetta.”
Alla kirjoitus kokonaisuudessaan.
Vietin torstain ja perjantain (31.1.-1.2.) Hyvinkäällä Helsingin kaupunginvaltuuston strategiaseminaarissa. Strategiaan on asetettava tavoitteeksi kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkutapaosuuksien nostaminen. Myös ilmastonmuutoksen torjunnassa Helsingin on nostettava rimaa. Ohessa Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Karin ryhmäpuhe. Lähes kaikki puolueet olivat joukkoliikenteen edistämisen takana ja monet ilmaisivat kannatusta sille, että ilmastotavoitteita pitää nostaa. Tältä pohjalta on hyvä sopia Helsingin strategiasta vuosille 2013-2016. Edelliset valtuustoblogin kirjoitukset ovat luettavissa täällä.
Valtuuston kyselytunnilla (ke 30.1.2013) kysyin Helsingin Energian ominaispäästöjen ilmoittamisesta.
Helsingin Energia myy sähköpörssiin oman tuotantonsa ja ostaa sieltä sähkön asiakkailleen. Tällä tempulla esimerkiksi sähköntuotannon ominaispäästöiksi voidaan ilmoittaa 83 g CO2/kWh (2011) kun todellisuudessa Helsingin Energian energiahankinnan (sähkö ja lämpö) aiheuttamat hiilidioksidipäästöt olivat 260 g CO2/kWh (2011).
Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen vastasi kysymykseeni. Hän kertoi valtuustolle, että päästöjä voidaan tarkastella sekä tuotanto- että kuluttajalähtöisesti. Päästötiedot julkaistaan vuosittain verkossa, asiakaslehdissä ja vuosikertomuksessa sekä ilmoitetaan lain edellyttämällä tavalla.
Omassa vastauksessani Jussi Pajuselle muistutin vielä siitä, että nykyisestä tilanteesta koskien Helsingin Energian ominaispäästöjen ilmoittamista seuraa kolme ongelmaa:
Pyöräilin tänään Viikin hienoon ympäristötaloon ja osallistuin tämän valtuustokauden ensimmäiseen Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan kokoukseen.
Viikin ympäristötalo, jossa Helsingin ympäristökeskus sijaitsee, on Suomen vähiten energiaa kuluttava toimitila.
Näissä puitteissa on mukava kokoustaa! Ja mikä parasta, on lautakunnan kokoonpano tällä valtuustokaudella todella hyvä!
Kokouksen aluksi tutustuimme kahvittelun ja sämpylöiden merkeissä toisiimme ja meille opastettiin kaupungin kokoussovelluksen käyttöä. Keskustelua herätti mm. Ilta-Sanomien juttu, jossa toimittaja oli käynyt läpi Ympäristökeskuksen tarkastuskertomuksia Helsingin ravintoloihin suoritetuista terveystarkastuksista kahden viime vuoden ajalta.
Ohessa mielestäni kaikkein kiinnostavimmat poiminnat kokouksen esityslistasta ja päätöksistä:
Vuoden 2013 myötä minusta tuli Helsingin kaupunginvaltuutettu.
Ensimmäinen valtuuston kokous on keskiviikkona 16.1. klo 18 alkaen. Valtuusto kokoontuu noin kahden viikon välein.
Valtuustourani aluksi ajattelin tehdä heti ensimmäisessä kokouksessa aloitteen johdonmukaisemman ilmastopolitiikan saamiseksi kaupunkiin.
Käytännössä tämä voisi tarkoittaa ilmastolain kaltaisen työkalun käyttöönottoa, jolla kaupunki sitoutuisi vuosittaisiin päästövähennyksiin.
Koska periaatteisiini kuuluu mm. avoimuus, laitan luonnoksen valtuustoaloitteestani tänne blogiin ja sosiaaliseen mediaan kommentoitavaksi etukäteen.
Alla on luonnos valtuustoaloitteeksi Helsingin vuosittaisista päästövähennyksistä ilmastolain avulla. Tarkoitukseni on jättää aloite heti ensimmäisessä kokouksessa 16.1.2013. Sitä ennen otan tähän kuitenkin mielelläni vastaan mahdollisia evästyksiä, korjauksia ja kommentteja.
Heti kunnallisvaalien jälkeen käynnistyi puolueiden väliset neuvottelut kaupunginhallituksen ja lautakuntien sekä erilaisten johtokuntien paikkajaosta.
Esimerkiksi tuore Vihreiden valtuustoryhmä kokoontui vaalien jälkeen ja valitsi keskuudestaan neuvottelijat puolueiden välillä käytäviin neuvotteluihin.
Neuvotteluissa kyse on puhtaasta vallanjaosta. Siitä kuka saa mitäkin paikkoja.
Valitettavasti näistä neuvotteluista ei tässä vaiheessa voi hiiskua julkisuuteen sanaakaan.
Onkin erikoista, että 4,5 miljardin budjettia pyörittävän maan pääkaupungin paikkaneuvottelut eivät kiinnosta julkisuutta nykyistä enempää.
Mitä sitten pitäisi tehdä, jotta pääkaupungin päätöksenteossa voitaisiin lisätä avoimuutta?
Tiedättekö sen tunteen, kun haluat lähettää lohtua ja lämpimiä ajatuksia sun ystävälle, että kaikki kyllä järjestyy. Huomaat sopivasti ulkona oheisen julisteen, otat siitä kuvan ja laitat viestin. Sitten ihmettelet miksi se sun ystävä reagoi viestiin kakkaemojilla.
Uusi ruokatrendi on täällä.
SIPULIVESI!
Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa.
Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus.
Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota.
Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon.
Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin!
Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Vegeen sut! Iso kiitos @vegetapahtumat jälleen kerran huikeista makuelämyksistä. Niin hienoa päästä maistamaan uutta normaalia. Mahtava saalis jälleen kotiin viemisiksi. Vielä ehtii käydä uudestaankin koko viikonlopun ajan!
Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi arkea vasta 2007.
Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?
Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin:
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025
Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.
Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout.
Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.
Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.
Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta.
Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.
Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta.
Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.
Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.
Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.
Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia.
Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…
-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista)
Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit.
Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen
Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa
https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria?
Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.
Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.
https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
