Viime keväänä posti toi minulle kotiin Hooimadam Gourmet -kassin.
Siis minkä kassin? No luomupuuvillasta valmistetun pussukan, jonka sisällä voi kypsentää ruokaa.
Kuulostaa hämärältä. Käytännössä kyse on tehokkaasta keinosta vähentää ruuan valmistuksen energiakulutusta ja sitä kautta ympäristökuormitusta.
Homma toimii omalla kohdallani seuraavasti.
Tämä on ollut merkittävä viikko.
Palasin viiden viikon vapaiden jälkeen töihin, vähän alle kolmevuotias esikoinen aloitti päiväkodin ja oppi pyöräilemään oikealla pyörällä (ilman apurattaita) sekä neljän kuukauden ikäinen vauva seisoi ensimmäistä kertaa (sohvaa vasten).
Lauantaina pyöräilin noin 105 km matkan Lahteen, jossa vietimme päivää hyvien ystävien, Sadun ja Michaelin kanssa. Kävimme ulkona syömässä, kävelimme puistossa ja Vesijärven rannalla sekä vietimme iltapäivää ihastuttavan omakotitalon pihalla.
Illalla, kun olimme palanneet Helsinkiin ja olin saanut esikoisen nukkumaan, piipahdin Flow-festareilla.
Oheinen kirjoitukseni julkaistiin 6.8.2014 ilmestyneessä Kirkko&Kaupunki -lehdessä.
”Pitäisikö työelämän menetelmiä soveltaa myös kotona ja vapaalla? Olemme itse kokeilleet joitakin lähestymistapoja.”
Aikatauluta haaveilu
Kun sain ensimmäisen lapsen, eräs tuttuni totesi osuvasti: Nyt sinun pitää olla töissä tehokkaampi ja kotona nöyrempi.
Kolmen vuoden vanhemmuuskokemuksella voin sanoa, että lause pitää paikkansa. Tosin sillä täsmennyksellä, että myös kotona pitää olla tehokkaampi.
Työelämässä painotetaan töiden suunnittelua, koordinointia ja asioiden aikatauluttamista. Vapaa-aikaan näitä asioita harvoin yhdistetään.
Olisiko kuitenkin syytä? Pitäisikö työelämän menetelmiä soveltaa myös kotona ja vapaalla? Olemme itse kokeilleet joitakin lähestymistapoja.
Vietimme kuluneena kesänä viikon ystävien kanssa Karjalohjalla vuokramökillä ja kaksi viikkoa sukulaisten mökillä Uudessakaupungissa.
Siinä välissä kävin muutamana päivänä Porissa SuomiAreenassa.
Viimeisen viikon olemme olleet Helsingissä. Mitä kaupungissa ja kotona voi sitten tehdä?
Kesällä on erinomainen mahdollisuus panostaa läheisiin ihmissuhteisiin.
Lifehackin sivuilla olikin sopivasti 10 kohdan lista siitä, mitä todella onnelliset parit tekevät.
Itsekin olen sivunnut teemaa, kun kirjoitin viime joulukuussa tekstin viisi vinkkiä onnelliseen ja hyvään parisuhteeseen.
Ohessa siis 10 kohdan tarkistuslista sille, elätkö onnellisessa parisuhteessa:
Kuluneen vuoden aikana eduskunta hyväksyi entistä paremman ympäristönsuojelulain ja maan hallitus teki esityksen ilmastolaista.
Varsinkin ilmastolain läpivieminen on kova juttu, jonka eteen olen itsekin tehnyt aktiivisesti töitä vuodesta 2008 lähtien.
Ilmastolaki lisää ilmastopolitiikan avoimuutta ja kokonaisvaltaisuutta sekä yleistä hyväksyttävyyttä samalla kun se viestittää kansainvälisesti, että Suomi on sitoutunut ilmastonmuutoksen torjuntaan. Vähintään 80 prosentin päästövähennystavoite vuoteen 2050 mennessä ei ole kuitenkaan riittävä vaikka se onkin hyvä alku.
Omassa arjessani vuoden 2014 kohokohtia ovat olleet tähän mennessä paluu työelämään ja Luonto-Liittoon vuoden hoitovapaan jälkeen, kunnallispoliittinen vaikuttamistyö Helsingissä ja perheenlisäys.
Usein jätämme tekemättä asioita, joita haluaisimme, koska pelkäämme epäonnistuvamme.
Emme uskalla ottaa ensimmäistä askelta vaikka tiedämme hyvin, että se on tärkein tapa kasvaa ihmisenä.
Juuttuminen sinne, missä on mukavaa ja helppoa on mukavuuden sijaan usein pelkoa.
Vierailu epämukavuusalueelle, oman mukavuusalueen ulkopuolella, tarkoittaa sitä että menee rohkeasti sinne, missä joutuu kohtaamaan mm. rasitusta, pelkoa, häpeää ja ujostusta.
Kun epämukavuusalueella vierailee vaihtelevasti oman palautumiskyvyn rajoissa, mukavuusalue ja suorituskyky kasvavat.
Kyse on vähän samasta asiasta kuin fyysisen kunnon kehittymisessä. Jos ei ole koskaan harrastanut juoksua, voi lyhyen matkan juokseminen bussiin tuntua ylivoimaiselta suoritukselta. Mikäli käy lenkillä säännöllisesti, ei 10 km juoksu tunnu juurikaan rasittavalta. Kyse on superkompensaatiosta.
Miten henkistä harjoittelua eli vierailuja omalle epämukavuusalueelle voi sitten lisätä? Ohessa kuusi vinkkiä + bonuksena lukuvinkki:
Oheinen kirjoitus on julkaistu 2.6.2014 Kirkko & Kaupunki -lehdessä.
Ongelmalliset lelut
Lapsi sai uuden lelun. Ei kestänyt aikaakaan, kun se oli rikki. Ja tilanne sen mukainen.
Tiedät varmasti itsekin tunteen. Lasta harmittaa rikkoutunut lelu, ja vaatimukset sen korjaamisesta tai uuden hankkimisesta alkavat.
Lapsen lisäksi myös sinua harmittaa. Hukkaan ei ole mennyt ainoastaan rahaa, vaan myös aikaa ja luonnonvaroja. Kaiken lisäksi olet saanut tilalle romua, jota on vaikea tai mahdoton korjauttaa tai kierrättää.
Mitä kannattaa tehdä illalla ennen nukkumaanmenoa?
Aika monet katsovat televisiota. Itsekin saatan illalla katsoa puhelimestani elokuvaa, lukea uutisia tai surffailla Facebookissa ja Twitterissä.
Mitä oikeasti kannattaisi tehdä? Ohessa on kymmenen vinkkiä iltarutiiniksi.
1. Lopeta päivä ajoissa. Elämässä on muutakin kuin työtä. Hyvä sääntö voi olla, ettei työskentele enää kello 18 jälkeen. Poikkeuksia toki tulee, mutta lähtökohdaksi kannattaa ottaa se, että elämässä on muutakin kuin palkkatyötä ja lepoa.
Onnellisuus muodostuu usein läheisistä ihmissuhteista, terveydestä, mielekkäästä tekemisestä, asuinpaikasta ja henkisyydestä.
Onnellisuuden tavoittelu ja positiivinen ajattelu kannattaa.
Se edistää terveellisiä elämäntapoja ja nopeuttaa mahdollista toipumisprosessia.
Optimistiset ihmiset kärsivät vähemmän sairauksista, elävät 7-10 vuotta pidempään sekä ovat ratkaisukeskeisiä, joustavia ja sitkeitä.
Usein onnellisuus on asennekysymys. Ohessa on kahdeksan asiaa, joita onnelliset ihmiset eivät tee.
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät.
Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle.
Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä.
Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa.
Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen.
Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.
Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.
Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.
Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.
Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Ei ole todellista! Mun ja Rauhatädin @rauhatati tuore räp-biisi Poljen poljen soi juuri äsken Radio Helsingin aamulähetyksessä! Samalla kun poljin Helsingin sateisilla pyöräteillä. 🌍🚴
Vietimme tänään @annukka.berg kanssa 18. hääpäivää. Tavoitteena oli tehdä vähintään 18 km kävely Tuusulanjärven ympäri sekä keskustella elämästä ja nauttia kulttuurimatkailusta. Lopulta kävelymatkaa kertyi 26,66 km.
Kiitos kaikista näistä vuosista ja kilometreista rakas Annukka! ❤️❤️❤️
Taustaksi:
Aloitimme 15. hääpäivänä perinteen, jossa kävelemme hääpäivän kunniaksi sen verran kilometreja kuin olemme olleet vuosia naimisissa. Ensimmäisen kerran kävelimme 15 km Karjaalta Fiskarsiin. Pari vuotta sitten kävelimme Porvoon ympäri 16 km ja viime vuonna kävelimme Vanhankaupunginlahden ympäri 17 km. Nyt vuorossa oli Tuusulanjärvi.
Todella tärkeä ja ajassa kiinni oleva kirjoitus Risto Sulkavalla Suomen Kuvalehdessä!
Esimerkiksi soiden ennallistaminen olisi parasta mahdollista rauhanturvaamista ja puolustuspolitiikkaa. Märät ja vaikeakulkuiset suot kun hidastaisivat mahdollisen hyökkääjän etenemistä samalla kun ilmasto ja vesistöt hyötyvät. Lisäksi purkamalla rajan pinnassa olevat metsäautotiet, voitaisiin vaikeuttaa lisää mahdollisen hyökkääjän liikkumista.
Luonnonsuojelu ja ennallistaminen on siis edullinen ja monivaikutteinen tapa vahvistaa kansallista turvallisuutta.
https://suomenkuvalehti.fi/mielipide/soiden-ennallistaminen-parantaisi-maanpuolustusta-kirjoittaa-risto-sulkava/
Kiitos @ristosulkava3
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni
Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.
12 vuotta kuntapolitiikassa!
Minut valittiin ensimmäistä kertaa Helsingin kaupunginvaltuustoon syksyllä 2012. Ensimmäinen valtuuston kokous kaupunginvaltuutettuna oli 16.1.2013. Tuossa kokouksessa tein valtuustoaloitteen Helsingin vuosittaisista päästövähennyksistä ilmastolain avulla.
Yhteensä ehdin olla kaupunginvaltuutettuna tai varavaltuutettuna melkein 12,5 vuotta. Kausi päättyy nyt toukokuun 2025 lopussa.
Näiden vuosien aikana Helsinki on esimerkiksi asettanut hiilineutraaliustavoitteen ja tiukentanut sitä, luopunut kivihiilestä, perustanut ison joukon uusia luonnonsuojelualueita, rakentanut paljon uusia ratikkalinjoja ja pyöräteitä sekä alkanut tarjota vegaaniruokaa päiväkodeissa ja kokeillut osallistavaa budjetointia. Hyvin paljon muutakin on tapahtunut, mutta mikään näistä ei tietenkään ole ollut omaa ansiotani. Olen vain saanut olla osaltani mukana vauhdittamassa vääjäämätöntä muutosta.
Noin 12,5 vuoden aikana olen saanut vaikuttaa kaupungin politiikkaan kaupunginvaltuuston lisäksi mm ympäristölautakunnassa, Helsingin Energian johtokunnassa, HKL:n johtokunnassa, ympäristö- ja lupajaostossa, Uudenmaan virkistysalueyhdistyksessä, HSY:n hallituksessa ja Uudenmaan liiton hallituksessa.
Paljon on jäänyt myös tekemättä. Helsinki investoi edelleen kohtuuttoman paljon yksityisautoilun edistämiseen, liian vähän pyöräilyyn ja rakentamisellaan nakertaa liian usein arvokkaita lähiluontokohteita. Kasvisruokailun edistäminen, joukkoliikenteen (hinnoittelun) tukeminen sekä suora demokratia ja asukkaiden äänten kuuleminen ovat olleet liian vähissä. Ruuhkamaksut antavat edelleen odottaa itseään ja biomassaa käytetään liikaa energiantuotannossa.
Uusi valtuusto ja luottamushenkilöt aloittavat työnsä kesäkuun alussa. Itse siirryn seuraamaan ja kannustamaan kuntapolitiikkaa katsomoon ja jatkan yhteiskunnallista vaikuttamista ja työtä planeetan puolesta välillä muilla areenoilla.
Kiitos kaikille mahtaville valtuusto- ja luottamushenkilökollegoille. Olen oppinut teiltä paljon. Paljon onnea ja tsemppiä tietysti myös uusille luottamushenkilöille!
Ohessa pari vaalikuvaa syksyn 2012 kuntavaaleista.
Seuraavaksi tarvitaan ja tullaan näkemään terästeollisuuden irtautuminen hiilestä. Tähän tarvitaan julkisten hankintojen, yksityisen kysynnän ja institutionaalisen rahoituksen muutosta.
Kiitos inspiroivasta illasta @justshiftfi @minnasumelius @ninni_kahkonen @idakkila @anttiautioyhtye @jennielinakauppila ja monet paikalla olleet vaikuttajat ja ystävät.
Viikonlopun mittainen puolimatkan triathlon ja vähän enemmänkin! Perjantaina 3 km uinti, lauantaina 100 km pyöräilyä ja sunnuntaina 21,5 km juoksua. Sen lisäksi joka aamu venyttelyt ja 7 minute workout + perjantaina vielä 1,5 tunnin kuntopiiri.
