Elämä

Miten sovittaa korona-aikana yhteen etätyö, etäkoulu ja varhaiskasvatus?

Koronan myötä arki on mennyt uusiksi. Suurin vaikutus meidän perheelle tilanteessa on ollut se, että töiden lisäksi kotona pitää hoitaa myös tokaluokkalaisen etäkoulu ja 6-vuotiaan varhaiskasvatus.

Meillä molemmilla vanhemmilla on kuitenkin sikäli etuoikeutettu tilanne, että pystymme tekemään työmme täysin etänä.

Emme olisi selvinneet ilman kahta asiaa.

(1) Tiukkaa kalenterisuunnittelua ja aikatauluista sopimista sekä
(2) yhteistyötä muiden perheiden kanssa.

Tässä ajassa kannattaa siis suunnitella työt entistä tarkemmin ja noudattaa suunnitelmaa. Yhdessä muiden kanssa. Näin voi kasvattaa hallinnan tunnetta eikä kiire ja stressi pääse kasvamaan liian suureksi.

Ohessa hiukan tarkemmin miten meidän arkea on pyöritetty.

Lue lisää

100 päivää ja 100 kirjaa

Mitä sanoisit jos ehtisit lukea tai kuunnella sata kirjaa vuodessa? Olisiko mahdollista lukea tai kuunnella yksi kirja joka päivä?

Tänään 9.4.2020 tuli kuluneeksi tasan 100 päivää tätä vuotta ja vuosikymmentä. Samalla itselläni tuli täyteen 100 luettua tai kuunneltua kirjaa tänä vuonna. Tämä herätti pohtimaan kirjojen kulutustani ja siitä seuraavassa.

Olen siis lukenut tai kuunnellut tänä vuonna yhteensä 100 kirjaa. En olisi aiemmin uskonut, että pystyn joskus ahmimaan 100 kirjaa edes kokonaisen vuoden aikana. Äänikirjat ovat kuitenkin mullistaneet kirjojen kulutukseni. Vuonna 2019 luin tai kuuntelin yhteensä 140 kirjaa ja vuonna 2018 yhteensä 57 kirjaa.

Lue lisää

Koronavirus ja sen vaikutus ilmastokriisiin – 8 näkökulmaa

Koronaviruksen myötä päästöt ja kulutus vähenevät. Kriisivalmius paranee ja edessä voi olla iso arvomuutos. Etätyöt lisääntyvät ja monien hyvinvointi voi parantua. Toisaalta sosiaaliset ongelmat kasaantuvat. Maailmanpolitiikassa voi tapahtua isoja liikahduksia. Koronakriisin jälkeen investoinnit puhtaaseen ja ilmastoystävälliseen teknologiaan voivat hidastua juuri ilmastokriisin kannalta ratkaiseviksi vuosiksi.

Alammeko käsitellä myös ilmastokriisiä kriisinä. Vaikka päästöt ja kulutus vähentyvät koronatoimenpiteiden myötä lyhyellä tähtäimellä merkittävästi, on olennaista se, pitävätkö eri maiden ja yritysten ilmastolupaukset myös koronakriisin jälkeen. Miten taloudellista elvytystä tullaan hoitamaan? Kytketäänkö kaikki elvytys selkeästi ympäristötavoitteiden edistämiseen. Haetaanko tulevassa taantumassa kasvua hinnalla millä hyvänsä vai onko ihmiskunta ottamassa merkittävän askeleen kohti hiilineutraalia kiertotaloutta, jossa luonnon monimuotoisuus lisääntyy?

Ohessa pohdintaa siitä, miten koronavirus vaikuttaa ilmastokriisin torjuntaan.

Lue lisää

Syntyvyys ilmastokriisin aikakaudella

4-vuotias: Mikä on maailman suurin riisi?
7-vuotias: Ilmastokriisi!

Syntyvyys on laskenut Suomessa nopeasti. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 koko maan hedelmällisyysluku oli 1,41 lasta yhtä naista kohden. Esimerkiksi vuonna 2010 se oli vielä 1,87 lasta naista kohden.

”Syntyvyyden yhteydessä on keskusteltu yllättävän vähän ilmastokriisin vaikutuksesta”

Tämä on aiheuttanut asiantuntijoissa, viranhaltioissa ja poliittisissa päättäjissä huolta. Mitä tapahtuu kansantalouden kestävyydelle, hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukselle ja perinteisille perhearvoille? Jotkut päättäjät ovat patistaneet kansalaisia synnytystalkoihin huoltosuhteen parantamiseksi.

Ihmisten huolen omasta taloudesta ja työpaikoista on katsottu vaikuttavan osin alentuneeseen syntyvyyteen. Keinoksi syntyvyyden alentumiseen Suomessa on esitetty perhevapaauudistusta, maksutonta varhaiskasvatusta, harrastusmahdollisuuksien parantamista sekä yleisesti lasten, nuorten ja perheiden aseman parantamista.

Toisaalta yhtä merkittäviä tekijöitä syntyvyyden laskuun voivat olla myös esimerkiksi nuoruuden pidentyminen, yksilöllisten tarpeiden korostuminen ja merkityksellisuuden etsiminen. Erityisen vähälle huomiolle syntyvyyttä alentavana tekijänä on saattanut kuitenkin jäädä ilmastokriisi.

Lue lisää

Tapojen muuttaminen – 50 päivää takana

Sanotaan, että uusien tapojen ottaminen käyttöön vaatii vähintään 30-90 päivän säännöllisen toiston.

Aikaisemmin olen tehnyt pysyvän rutiinin esimerkiksi hedelmien syömisestä aamuisin sekä pohkeiden ja reisien venyttelystä parranajon ja hampaiden pesun yhteydessä.

Samalla tavalla olen pienten muutosten kautta omaksunut myös ilmastoystävällisiä tapoja, kuten vegaaniruokavalion, pyöräilyn ja kaikissa arjen valinnoissa ympäristönäkökulmien huomioimisen.

Vuoden alussa päätin kokeilla muutamaa uutta tapaa, joista halusin tehdä itselleni rutiinin. Nämä olivat lihaskuntoharjoittelu ja kirjojen lukeminen/kuuntelu sekä puhelimen poistaminen makuuhuoneesta.

Lue lisää

Yhteensä 310 henkilökohtaista tavaraa

Montako tavaraa sinulla on? Kuinka monia niistä olet tarvinnut viimeisen vuoden tai parin aikana? Helmikuussa oli hyvä hetki tehdä pieni tavarainventaario.

Suomalaisessa kodissa voi olla keskimäärin 10 000 – 100 000 tavaraa. Itse en ole koko kotimme tavaroita vielä ehtinyt laskea, mutta omista tavaroistani olen pitänyt kirjaa muutaman vuoden ajan.

Samalla olen pyrkinyt tietoisesti laittamaan kierrätykseen tavaroita, joita en käytä sekä minimoimaan tietysti uusien tavaroiden hankkimisen.

Miksi tavaroita kannattaa olla vähän? Jokainen tavara vaatii tilaa, huoltoa ja kierrätystä. Helsingissä asuntojen hinnat ovat niin korkeita, että muutamalle kaapille tai hyllylle eli muutamalle ylimääräiselle neliölle tulee hintaa helposti kymmeniätuhansia euroja. Pieni tavaramäärä lisää hallinnan tunnetta. Arki on selkeämpää ja yksinkertaisempaa. Ammattijärjestäjä Ilana Aallon blogissa lisää hyviä perusteluita hallittavalle tavaramäärälle.

Tällä hetkellä (8.2.2020) minulla on yhteensä 310 henkilökohtaista tavaraa. Tavarat jakaantuvat seuraavasti:

Lue lisää

Tipaton tammikuu – Kuusi syytä olla ilman alkoholia

Suomessa noin 11-16 prosenttia aikuisista viettää vuosittain tipatonta tammikuuta. Tipaton tammikuu on hyvä hetki pohtia omaa alkoholikäyttäytymistään ja sen seurauksia.

Itse olen ollut tipattomalla vuoden 2004 alusta. Olin jo sitä ennen ollut pitkiä aikoja käyttämättä alkoholia, joten muutos oli helppo. Viimeisen kerran alkoholia olen käyttänyt Vasemmistonuorten 60-vuotisjuhlissa uutena vuonna 2003-2004 Paasitornissa Helsingissä.

Suomessa alkoholijuomien kokonaiskulutus yli 15-vuotiaiden osalta oli vuonna 2018 yhteensä 10,4 litraa sataprosenttista alkoholia eli keskiolutpulloiksi muutettuna noin 670 pullollista kaljaa tai alkoholiannosta. Keskimäärin siis noin 13 pulloa viikossa.

Miksi sitten päätin aiemman kohtuukäytön sijaan lopettaa kokonaan alkoholin käytön? Tälle on kuusi syytä.

Lue lisää

Toimintakertomus 2019 ja yhteenveto vuosikymmenestä

Kiitos kaikille kuluneesta vuosikymmenestä ja vuodesta 2019!

2010-luvulla olen saanut olla koko vuosikymmenen rakkaan puolisoni Annukka Bergin kanssa. Olemme saaneet kaksi lasta ja muuttaneet Helsingissä kaksi kertaa.

Olen työskennellyt Luonto-Liiton, Suomen luonnonsuojeluliiton ja Kansalaisareenan toiminnanjohtajana sekä nyt viimeiset kolme kuukautta Kestävän tulevaisuuden johtajana T-Mediassa. Olen saanut toimia seitsemän vuotta Helsingin kaupunginvaltuustossa ja siihen liittyvissä luottamustoimissa.

Lisäksi olen juossut maratonin, suorittanut puolitriatlonin ja osallistunut Tour de Helsinki -pyöräilytapahtumaan. Vuosikymmenen viimeisenä vuonna julkaistiin omaelämäkertani Ekoistin muistelmat.

Lue lisää

Climate Aid – Mistä kaikki sai alkunsa?

Oheinen Heta Heiskasen ja Leo Straniuksen kirjoitus on julkaistu alunperin 10.10.2019 www.climateaid.fi -sivustolla.

Tee lahjoitus hiilinieluille osoitteessa: www.climateaid.fi

Mistä kaikki sai alkunsa?

IPCC:n syksyllä 2018 julkaiseman raportin myötä kävi ilmeiseksi, että meillä ei ole kovin paljon aikaa ratkaista ilmastokriisiä. Itse asiassa nykymenolla hiilibudjetti 1,5 asteen lämpenemisen osalta on käytetty loppuun alle 10 vuodessa.

Mitä synkemmät ajat, sitä suurempi tarve on myös ratkaisuille ja toiminnalle. Pohdimme, mikä saisi ison joukon ihmisiä toimimaan yhdessä ilmastokriisin pysäyttämiseksi? Kansainväliset sopimukset, lainsäädäntö, koulutus, elämäntapamuutokset. Keinoja on monia, mutta muutos ei ole ollut tarpeeksi nopeaa. Mikä voisi olla Greta Thunbergin ohella muu ihmisiä liikkeelle saava voima?

Lue lisää

Oura – Kokemukset kolmelta kuukaudelta

Minulla on ollut Oura-sormus nyt vähän yli kolme kuukautta.

Olen ollut sormukseen toistaiseksi tyytyväinen. Akku kestää hyvin. Sormusta ei tarvitse ladata kuin kerran viikossa ja lataus onnistuu nopeasti. Sormus on mukava sormessa eikä se haittaa lasten kanssa leikkiessä, urheillessa tai nukkuessa. Ainoastaan seinäkiipeilyssä huomasin, että sormukseen kohdistui voimaa ja siihen tuli myös pieni naarmu.

Lue lisää