Vihreät vaalitavoitteet

Vihreät julkaisi tänään (26.3.) vaalistartissa tärkeimmät tavoitteensa tulevalle hallituskaudelle. Erinomaisia tavoitteita.

Itse olisin toivonut vielä selkeämpää linjausta energiapolitiikan suhteen – eli käytännössä energiatehokkuuden ja energiasäästön puolesta puhumista ydinvoimaa vastaan.

Omat kampanjatavoitteeni löytyvät täältä: Ekologisuus, kohtuullisuus, onnellisuus.

Vihreiden 12 kohdan tavoitelista seuraaville vuosille:

Lue lisää

Eduskuntavaalit: Mitä voit vielä tehdä?

Eduskuntavaaleihin on aikaa reilu kolme viikkoa. Nyt panostetaan erityisesti esitteiden jakamiseen kaduilla ja rappukäytävissä. Kävin itse kokeilemassa tänään (24.3.) ensimmäistä kertaa katujakelua keskustassa, Hakaniemessä ja Sörnäisissä. Noin 500 esitettä meni aika helposti! Tässä vielä kuusi vinkkiä mitä voit tehdä ennen vaaleja: 1. Tykkää Facebook-sivustani ja kutsu mukaan kavereita sekä seuraa minua Twitterissä. 2. Lahjoita kampanjalle rahaa 3. Tule mukaan jakamaan esitteitä kanssani kaduille tai auta jakamaan esitteitä rappukäytävissä. 4. Liity … Lue lisää

Viikkopäiväkirja 11 (14.-20.3.2011)

Maanantai: Aamulla pidimme lyhyen palaverin eduskuntavaalikampanjapäällikkö Peggyn kanssa ja sovin esitteen painosta sekä kirjoittelin koulutuspolitiikasta. Muuten jäin aamupäiväksi kotiin parantelemaan flunssaa ja lukemaan sähköposteja. Iltapäivällä pyöräilin Luonto-Liiton toimistolle vetämään viikkopalaveria, jonka jälkeen istuin Ympäristöareenan hallituksen kokouksessa. Välissä annoin haastattelun Aamulehdelle ydinvoimapolitiikasta Suomessa.  Päivän päätteeksi pidimme vielä Luonto-Liiton puheenjohtajiston puhelinpalaverin sekä valmistelin tulevan viikon hallituksen ja valtuuston kokousta. Tiistai: Osallistuin aamulla Keskustan tiedotus- ja aamiaistilaisuuteen aiheena ”Keskusta edustaa suomalaista kuluttajaa ja … Lue lisää

Onnellinen, kohtuullinen ja ekologinen Suomi – Osa 7: Koulutuspoliittiset tavoitteet

Piipahdin perjantaina (11.3.) Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) 90-vuotisjuhlaseminaarissa Tieteiden talolla. Tilaisuuden avasi Shellin ja Nokian hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila. Tämän jälkeen kuulimme valtiovallan tervehdyksen eli kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallinin puheenvuoron. Mielestäni kiinnostavaa oli se, että puheenvuorot käytettiin nimenomaan tässä järjestyksessä. Aloitin itse yliopisto-opinnot vasta 24-vuotiaana kun olin ollut työelämässä jo vuosia. Opinnot suoritin kokopäiväisen työn ohella kahdeksan vuoden aikana. Opintotukea tai opintolainaa en nostanut lainkaan. Tässä omasta mielestäni viisi … Lue lisää

Sirpa Pietikäinen: Tehokasta toimintaa!

Vieraskynäblogissa Sirpa Pietikäinen Uuden komission alkupäivinä tuore ympäristökomissaari Janez Potocnik lupasi resurssitehokkuuden olevan yksi koko unionin tulevaisuuden painopisteistä. Puheissa ja erinäisissä aloitteissa resurssitehokkuus onkin lyönyt itsensä läpi – ainakin ajatuksen tasolla. Tammikuun lopulla komissaari Potocnik julkaisi kauan odotetun resurssitehokkuuden lippulaivan, jonka on tarkoituksena toimia moninaisten käytännön politiikkaesitysten pohjana. Periaatteiltaan hienosta paperista puuttuu valitettavasti se kunnianhimo ja ne konkreettiset suuntaviivat, joilla todellinen eurooppalainen resurssitehokas yhteiskunta syntyy. Resurssitehokkaassa yhteiskunnassa tuotteet suunnitellaan kestävän … Lue lisää

Ressun peruskoulu ja vaalipaneeli

Olin tiistaina (8.3.) Ressun peruskoulussa vaalipaneelissa. Olen itse käynyt koulussa 1980-luvun lopussa 4.-9.-luokat. Todella Nostalgista. Oli aika maagista kulkea samoilla käytävillä kuin joskus vuosikymmeniä sitten. Paneelikeskustelun jälkeen jutustelu jatkui opettajanhuoneessa. Tapasin mm. vanhan teknisen työn opettajani. Samalla muistelimme rehtorin kanssa muitakin vanhoja opettajiani. Upea kokemus. Esimerkiksi juuri teknisen työn opettaja näytteli omassa elämässäni keskeistä roolia sen suhteen, että päädyin opiskelemaan tietotekniikkaa ammattikouluun, sitä kautta edelleen tietoliikennealalle töihin ja lopulta Tampereen … Lue lisää

Laura Meller: Ilmastolain avulla kohti vaihtoehtojen ja mahdollisuuksien yhteiskuntaa

Vieraskynäblogissa Laura Meller Seuraava eduskunta ratkaisee, miten Suomi torjuu ilmastokatastrofin omalta osaltaan. Kahden asteen tavoite edellyttää teollisuusmailta vähintään 40 % päästövähennyksiä vuoteen 2020 mennessä ja 95 % vuoteen 2050 mennessä. Globaalit päästöt on käännettävä laskuun vuoteen 2015 mennessä – siis seuraavan hallituskauden aikana! Hurjien tavoitteiden saavuttamiseksi seuraavaan hallitusohjelmaan tarvitaan ilmastolaki, jossa päästövähennyksille asetetaan vuosittaiset välitavoitteet. Ilmastosta huolestuneille äänestäjille on vaihtoehtoja kaikissa vaalipiireissä: tähän mennessä yli 500 kansanedustajaehdokasta on ilmoittanut kannattavansa … Lue lisää

Onnellinen, kohtuullinen ja ekologinen Suomi – Osa 6: Rajoja asettavan ympäristöpolitiikan huutava tarve

Tämä kirjoitus on julkaistu myös Helsingin Vihreiden sivuilla. Viimeisimmän ilmastotutkimuksen valossa näyttää mahdolliselta, että maailman lämpötila voi nousta peräti neljä astetta vuoteen 2060 mennessä. Millennium Ecosystem Assessment -raportin mukaan lajien sukupuuttoaalto on kiihtynyt ihmistoiminnan seurauksena tuhatkertaiseksi lajien luontaiseen häviämisnopeuteen verrattuna. Viime vuoden lopulla julkaistu Suomen neljäs lajien uhanalaisuusarviointiraportti arvioi, että joka kymmenes laji on Suomessa uhanalainen. Suomen ekologinen jalanjälki on tällä hetkellä maailman 12. suurin ja päästöt henkeä kohden pelottavan … Lue lisää

Viikkopäiväkirja 9 (28.2.-6.3.2011)

Maanantai: Kävin aamulla juoksemassa ja pyöräilin Luonto-Liiton toimistolle. Ennen hommien aloittamista tutustuin viikonloppuna julkaistuun Kokoomuksen vaaliohjelmaan ja minut kuvattiin Kaisa Lekan vaalivideoon. Olen inspiroituneena seurannut Kaisan pyöräretkiä. Kaisa näyttää omalla esimerkillä millaista on tulevaisuuden hiilineutraali ja ekologinen lomamatkailu. Lounaalla kävin Maria Vuorelman ja Samuli Sinisalon kanssa 10:10-kampanjaan liittyen. Iltapäivällä vedin Luonto-Liiton toimistokokousta ja istuin VR:n ilmastonmuutosaiheisen kirjoituskilpailun palkintoraadin kokouksessa, jossa valitsimme kilpailun voittajat. Täytyy sanoa, että 4-5-luokkalaisten kirjoitustaso on aivan … Lue lisää

Onnellinen, kohtuullinen ja ekologinen Suomi – Osa 5: Paremminvointivaltio

Tässä kirjoitussarjassa pohdin kevään ajan, millainen olisi onnellinen, kohtuullinen ja ekologinen Suomi. Seuraavassa tarkastelen Kokoomuksen linjauksia. Kokoomus julkisti viikonloppuna (26.2.) oman vaaliohjelmansa (Matkaopas Paremminvointivaltioon) Luin paperin nopeasti läpi ja täytyy sanoa, että siinä on paljon hyvää. Ohessa viisi nostoa, joita itsekin haluan olla mukana edistämässä yhdessä kokoomuslaisten ja kaikkien muiden kanssa. . 1. Sää ja ilmasto: ”Suomesta pitää tehdä maailman ensimmäinen hiilineutraali yhteiskunta. Ympäristön- ja luonnonsuojelu sekä ekologisen jalanjäljen pienentäminen … Lue lisää

Tiedättekö sen tunteen, kun haluat lähettää lohtua ja lämpimiä ajatuksia sun ystävälle, että kaikki kyllä järjestyy. Huomaat sopivasti ulkona oheisen julisteen, otat siitä kuvan ja laitat viestin. Sitten ihmettelet miksi se sun ystävä reagoi viestiin kakkaemojilla.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Seuraa minua Instagramissa