Vietin tänään (8.5.2015) iltapäivän Smolnan edessä viemässä kolmea viestiä hallitusneuvottelijoille.
Viestimme on selkeä: Ympäristöministeriö säilytetään, energiaremontti Suomeen ja Kosket kuohukoon.
Tämän viestin ja energiapatukan saivat kaikki kolme neuvotteluihin osallistunutta puoluejohtajaa eli Juha Sipilä, Timo Soini ja Alex Stubb.
Ohessa Suomen luonnonsuojeluliiton tärkeimmät viestit hallitusneuvottelijoille.
Luonnonsuojeluliitolla on hallitusneuvottelijoille kolme tärkeää viestiä:
Yhteiskuntasopimus oli Sipilän yritys saada työmarkkinaosapuolet tyytyväisiksi ja pienentää yleislakon uhkaa siinä tapauksessa, että SDP on oppositiossa.
Ay-järjestöt ja SDP toki tajusivat tämän eivätkä suostuneet sopuun. Ilman yhteiskuntasopimusta SDP voi kiristää hallitusneuvotteluista parhaan mahdollisen tuloksen. Tai toimia tehokkaasti oppositiossa yhdessä esimerkiksi Vasemmistoliiton kanssa.
Kaiken lisäksi yhteiskuntasopimuksen ympärillä käydyt neuvottelut vaikuttivat aika yksipuolisilta. Varsinkin 2,5 viikon työajan lisäys tuntui absurdilta tilanteessa, jossa työtä pitäisi jakaa tasaisemmin ja puhua pikemminkin työajan lyhentämisestä.
Kaupunginvaltuusto kävi tiistaina 5.5.2014 noin neljän tunnin keskustelun yleiskaavasta.
Yleiskaavaluonnoksen mukainen kaupunkirakenteen tiivistäminen on kannatettavaa.
Se parantaa sekä asumisen että liikkumisen energiatehokkuutta. Kestäviä liikkumistapoja korostava liikennemuotojen hierarkia, joka suosii kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä, tarjoaa hyvän lähtökohdan liikennejärjestelmän kehittämiselle vähäpäästöisempään suuntaan.
Yleiskaavassa on kuitenkin varsinaisen tiivistämisen lisäksi mukana rakentamista virkistysalueille. Ongelman vähentämiseen tulisi kiinnittää kaavan jatkotyössä huomiota.
Nyt viheralueita heikentää paitsi kokonaispinta-alan supistuminen myös niiden pirstoutuminen. Kumpikin tekijä pienentää luonnon monimuotoisuutta, vaikka kaikkein arvokkaimmiksi luokiteltuja luontoalueita säästettäisiin.
Käytin valtuustossa kolme puheenvuoroa. Alla nämä puheenvuoroni kokonaisuudessaan.
Huhtikuun alkupuoliskoa hallitsi eduskuntavaalit ja loppupuolta hallitusohjelmaneuvottelut.
Vihreiden upea vaalivoitto on suuren riemun aihe vaikka oma tulos jäikin odotettua heikommaksi. Nyt on mielenkiintoista seurata millainen hallituspohja ja -ohjelma Suomeen saadaan.
Vaalien jälkeen työ paremman mailman puolesta Suomen luonnonsuojeluliitossa jatkuu. Alla tarkemmin.
Ohessa huhtikuu numeroina ja alla vielä lyhyt yhteenveto eri tehtävistä:
Ohessa omat henkilökohtaiset vastaukseni Juha Sipilälle koskien hallitustunnusteluita.
Ympäristönäkökulmasta tärkeintä on mm. ympäristöhallinnon vahvistaminen, energiaremontti, turpeen ja kivihiilen energiakäytöstä luopuminen sekä koskiensuojelulain säilyttäminen.
Olennaista on varmistaa ihmisten hyvinvointi ekologisissa rajoissa.
Ympäristölle haitallisia tukia tulee karsia ja verotuksen painopistettä siirtää työn verotuksesta luonnonvarojen käytön verotukseen. Lisäksi tulisi lisätä luonnonsuojelun rahoitusta sekä toteuttaa METSO-ohjelma ja soidensuojeluohjelma. Metsistä ja soista tulee suojella vähintään 17 prosenttia kullakin kasvillisuusvyöhykkeellä kansainvälisten sitoumusten mukaan. Eläinsuojelulaki on uudistettava ja turkistarhaus lakkautettava.
Suoraa demokratiaa tulisi vahvistaa kansalaisaloitteilla ja suorilla kansanäänestyksillä. Julkisin varoin tuotetun tiedon pitää olla vapaata kaikille. Päätöksenteosta pitää tehdä avoimempaa. Näin luomme samalla alustaa kokeilukulttuurille – valjastamme uuden teknologian, tietoyhteiskunnan ja joukkoälyn palvelemaan hyvinvointia.
Alla tarkemmat vastaukseni Juha Sipilän kysymyksiin.
Suomen luonnonsuojeluliitto on lähettänyt hallitustunnustelija Juha Sipilälle ja eduskuntaryhmille vastaukset ympäristölle tärkeimpiin kysymyksiin.
Suomen luonnonsuojeluliitto esittää, että hallitus käynnistää rohkeiden uudistusten sarjan, jolla nykyisestä kertakäyttökulttuurista ja fossiilitaloudesta siirrytään luonnonvarojen kierrätykseen ja energiansäästöön perustuvaan kohtuutalouteen.
Kannattaa katsoa myös Energiaremontti-kampanjan vastaukset ja WWF Suomen taustapaperi sekä henkilökohtaiset esitykseni hallitusohjelman viideksi painopistealueeksi.
Alla Luonnonsuojeluliiton vastaukset ympäristön näkökulmasta tärkeimpiin kysymyksiin.
Eduskuntavaalit on käyty. Seuraavaksi huomio kiinnittyy hallitusneuvotteluihin.
Vaalivoittaja keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on ilmoittanut, että tavoitteena on tiivis ”strateginen hallitusohjelma”, jossa olisi esimerkiksi viisi painopistettä.
Juha Sipilällä on nyt varmasti kiire, joten helpotan hänen työtään. Tässä ehdotuksia viideksi painopistealueeksi tulevaan hallitusohjelmaan.
1. Suomi kuntoon energiaremontilla. Puhtaan energiapolitiikan seurauksena saavutamme päästötavoitteet ja synnytämme Suomeen kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja. Investoimme energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan ja kestäviin hankkeisiin kuten raideliikenteeseen ja pyöräilyyn. Saamme energiaomavaraisuudella 8,5 miljardia euroa lisää kotimaiseen talouteen.
Eduskuntavaalit ovat ohi. Ohessa vielä viisi ajatusta eduskuntavaaleista.
Vaikka oma tulos ei riittänyt läpimenoon, tuntuu hyvältä, että Vihreät otti reilun vaalivoiton niin Helsingissä kuin koko maassa. Tuntuu uskomattomalta, että noin 320 henkilöä halusi olla tavalla tai toisella auttamassa omaa vaalikampanjaa. Kiitos!
Työ paremman maailman puolesta jatkuu nyt Suomen luonnonsuojeluliitossa sekä Helsingin kaupunginvaltuustossa ja ympäristölautakunnassa. Varmasti myös kaikilla muilla mahdollisilla foorumeilla, joissa olen mukana.
Tänään olin jo töissä Suomen luonnonsuojeluliitossa ja tällä viikolla on myös kaupunginvaltuuston kokous. Sama avoimuus jatkuu vaaleista riippumatta. Ohessa siis alkaneen viikon viikko-ohjelma.
Eduskuntavaalikampanja on nyt tehty ja Suomeen on saatu uusi eduskunta.
Lämmin kiitos kaikille, jotka ovat antaneet ainokaisen äänensä minulle ja auttaneet kampanjassa!
Sain 1915 ääntä, mutta ylsin vasta 12. Sijalle Vihreiden listalla. Läpi pääsy olisi vaatinut yli tuplasti lisää ääniä. Vihreiden vaalitulos antaa kuitenkin aiheen suureen riemuun, vaikka tuleva hallituspohja saattaa muodostua vihreiden arvojen kannalta ongelmalliseksi.
Ohessa viisi ajatusta vaaleista.
Vaalikampanja on omalta osaltani nyt tehty. Tätä kirjoittaessa vaalitulos ei ole vielä selvillä.
Haluan kiittää lämpimästi kaikkia, jotka ovat jo antaneet tai tulevat antamaan ainokaisen äänensä minulle, tai jotka ovat edes harkinneet sitä. Kiitos luottamuksestanne!
Haluan myös kiittää kaikkia niitä lukemattomia ihmisiä, jotka ovat auttaneet viimeisten kuukausien aikana.
Yksin voi lopulta tehdä kovin vähän. Kiitos myös kadulla ja netissä annetuista hymyistä, peukuista, kannustuksista ja halauksista. Ilman niitä en olisi jaksanut.
Pyrin omilla valinnoillani mahdollisimman ekologiseen elämäntapaan. Tärkein ympäristöteko on kuitenkin yhteiskunnallinen vaikuttaminen.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta.
Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta.
Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana.
Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi.
Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa.
Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille!
Mutta mitä seuraavaksi?
Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!
#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt?
Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt.
Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua.
Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e.
Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e.
Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä.
#maatapitkin
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan.
Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia.
Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla.
Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia.
Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö.
Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen.
Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.
@firstbeat.suomi
Tunnistatko arjen tuotteiden sisältämät ikuisuuskemikaalit?
Todella hienoa materiaalia siitä miten voimme keventää kemikaalikuormaa kaikkina vuodenaikoina. Neljänä vedenaikana.
Hyvää työtä #kevennäkuormaa @suomen_vesistosaatio @minunmereni ja kaikki muut!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily!
Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!
#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen.
Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja.
Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista.
@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät.
Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle.
Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä.
Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa.
Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen.
Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.
Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.
Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.
Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.
Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Ei ole todellista! Mun ja Rauhatädin @rauhatati tuore räp-biisi Poljen poljen soi juuri äsken Radio Helsingin aamulähetyksessä! Samalla kun poljin Helsingin sateisilla pyöräteillä. 🌍🚴
Vietimme tänään @annukka.berg kanssa 18. hääpäivää. Tavoitteena oli tehdä vähintään 18 km kävely Tuusulanjärven ympäri sekä keskustella elämästä ja nauttia kulttuurimatkailusta. Lopulta kävelymatkaa kertyi 26,66 km.
Kiitos kaikista näistä vuosista ja kilometreista rakas Annukka! ❤️❤️❤️
Taustaksi:
Aloitimme 15. hääpäivänä perinteen, jossa kävelemme hääpäivän kunniaksi sen verran kilometreja kuin olemme olleet vuosia naimisissa. Ensimmäisen kerran kävelimme 15 km Karjaalta Fiskarsiin. Pari vuotta sitten kävelimme Porvoon ympäri 16 km ja viime vuonna kävelimme Vanhankaupunginlahden ympäri 17 km. Nyt vuorossa oli Tuusulanjärvi.
