Valtioneuvoston tulisi esittää perustelut Talvivaaran rahoittamiselle

STOPTalvivaara-mielenosoitusValtioneuvosto esittää Talvivaaralle 112 miljoonan euron lisärahoitusta. Kaivoksen sulkeminen maksaisi arviolta 300 miljoonaa euroa.

Miksi maan hallitus olettaa, että Talvivaaran toiminta muuttuu kannattavaksi, kun kaivosalan toimijat ovat puhuneet lompakoillaan ja tehneet selväksi, että eivät usko kaivoksen tulevaisuuteen?

Kuka on suositellut hallitukselle Talvivaaran rahoituksen jatkamista ja millä tieteellisellä, teknisellä tai kaupallisella perusteella?

Tässä tilanteessa läpinäkyvyys olisi ensiarvoisen tärkeää.

Rahojen laittaminen Talvivaaraan on erityisen irvokasta, sillä samaan aikaan ollaan leikkaamassa esimerkiksi luonnonsuojelun ja kehitysyhteistyön määrärahoja.

Lue lisää

TEM ja Rosatom saman katon alle? – Katso kuva!

Pyöräilin illalla kaupunginvaltuuston kokouksen jälkeen työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ohi. Ilmeisesti ministeriön ja Rosatomin välinen yhteistyö on siirtynyt ihan uudelle tasolle, koska ministeriön sisäänkäynnin viereen oli ilmestynyt Rosatomin kyltti, jossa luki: ”Rosatom. Full Range of Nuclear Technology. Uranium. Polonium. Plutonium.” Asiasta vinkkasi minulle eräs yksityishenkilö. Aika hauska pila. Vai onko sittenkään?    

Kehärata on täällä!

KehärataMinulla oli tiistaina 16.6.2015 suuri ilo ja kunnia osallistua satojen muiden kutsuvieraiden kanssa Kehärata-juhlaan.

Pääsimme matkustamaan kautta aikain ensimmäisellä matkustajajunalla Rautatieasemalta kehärataa pitkin Aviapoliksen asemalle. Itselläni oli junassa mukana myös polkupyörä. Hyvin kulki.

Matkustajaliikenteelle Kehärata avautuu 1.7.2015. Ensimmäinen I-juna lähtee liikkeelle klo 3.59 päärautatieasemalta.

Kehärata on noin 18 kilometriä pitkä ja alittaa Helsinki-Vantaan lentokentän kahdeksan kilometrin mittaisessa tunnelissa. Rata yhdistää Vantaankoskenradan ja pääradan sekä avaa raideyhteyden Helsingin keskustan, Helsinki-Vantaan lentoaseman ja muun Suomen välille.

Lue lisää

Viikin Gardenia pitää pelastaa

Operaatio GardeniaHelsingin kaupungin konsernijaosto käsittelee Viikin Gardenian sulkemista maanantaina 8.6.2015 kokouksessaan.

Gardenian kohtaloksi on muodostumassa korkeat tilakustannukset ja se, että kaupungin opetusvirasto on lopettanut luontokoulupalveluiden ostot Gardenialta. Tämä uhkaa ajaa paikkaa pyörittävän yhtiön nyt konkurssiin.

Onneksi Gardenian puolesta on syntynyt vahva kansanliike. Esimerkiksi Viikki-Seura jätti kansalaisadressin valtuustoryhmien edustajille kaupungintalolla jo 26.11.2014. Adressissa oli 5155 nimeä puoltamassa Gardenian toiminnan jatkamista.

Ohessa vielä kolme syytä, joita Operaatio Gardenia on listannut siitä, miksi Gardenia kannattaa pelastaa.

Lue lisää

Kestävään työhön siirtymisen on tapahduttava oikeudenmukaisesti

Leo Stranius kasvokuvaOheinen kirjoitus on julkaistu alunperin 2.6.2015 Akavan Tuumaamo-blogissa.

Kestävään työhön siirtymisen on tapahduttava oikeudenmukaisesti

Ilmastonmuutoksen myötä päästöt on vähennettävä murto-osaan nykyisestä. Sekään tuskin riittää. Tulevina vuosikymmeninä pitää löytää myös keinoja ottaa ilmakehään vapautunut hiilidioksidi talteen.

Käytännössä tämä tarkoittaa merkittäviä energiasäästö ja -tehokkuustoimia sekä siirtymistä fossiilisista polttoaineista uusiutuvaan energiaan. Olemassa olevista tunnetuista ja energiayhtiöiden hallussa olevista fossiilisista polttoaineista täytyy jättää suurin osa käyttämättä. Yksittäisillä vippaskonsteilla tai toimenpiteillä muutos ei ole mahdollinen.

Ilmastonmuutos haastaa fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan talous- ja yhteiskuntarakenteen. Tämä tarkoittaa merkittäviä muutoksia myös työelämään. Yhtäältä häviää työpaikkoja ja toisaalta uusia syntyy tilalle. Muutoksen pitää tapahtua sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. Ilman palkansaajia tässä muutoksessa ei voida onnistua kestävästi.

Lue lisää

Poimintoja hallitusohjelmasta: Mitä tapahtuu ympäristölle?

Luonnonsuojeluliitto hallitusohjelmavaikuttaminenJuha Sipilä julkaisi 27.5.2015 neuvottelutuloksen hallitusneuvotteluista.

Aamulla olin mukana luovuttamassa Smolnan edessä 65 000 ihmisen vetoomusta ympäristöministeriön puolesta. Työ tuotti tulossa. Itsenäinen ympäristöministeriö säilyi.

Iltapäivällä seurasin Suomen luonnonsuojeluliiton Kuutti-tukikohdassa yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa suoraa lähetystä hallitusneuvottelutuloksesta (ks. kuva).

Suomen luonnonsuojeluliiton ensimmäinen reaktio löytyy täältä: Luonnonsuojeluliitto: Suomi tarvitsee kokonaisvaltaisen energiaremontin.

Alkuillasta teimme vielä Luonnonsuojeluliiton asiantuntijoiden kanssa hiukan tarkempaa arviota hallitusohjelmasta. Tästä julkaisimme seuraavan kirjoituksen: Poimintoja hallitusohjelmasta: Mitä tapahtuu ympäristölle?

Alla blogikirjoituksemme kokonaisuudessaan

Lue lisää

Itsenäiselle ympäristöministeriölle tarvitaan oma ympäristöministeri

Pelastetaan ympäristöministeriöJuha Sipilä kertoi tiedotustilaisuudessa (25.5.), että ministeriöiden rakenteeseen ei puututa.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa säilyy itsenäinen ympäristöministeriö. Tämä on hieno juttu! Kiitos kaikille hallitusneuvottelijoille!

Kiitos myös kaikille Pelastetaan ympäristöministeriö -verkkoadressin allekirjoittaneille. Teitä on yli 60 000 ihmistä. Uskomatonta!

Seuraavaksi pitää varmistaa, että Suomessa toimii myös itsenäinen ympäristöMINISTERI.

Miksi tarvitaan oma ympäristöministeri? Ohessa on neljä pointtia.

Lue lisää

Pelastetaan ympäristöministeriö: Allekirjoita vetoomus

Hallitusneuvottelijat harkitsevat ympäristöministeriön lakkauttamista. Kerro Juha Sipilälle että suomalainen luonto tarvitsee puolustajansa! Allekirjoita vetoomus. Ympäristöjärjestöt toimittavat nimet Juha Sipilälle. Nyt on aika vedota hallitusneuvottelijoihin: ympäristöministeriötä ei saa lakkauttaa. . Lue kymmenen syytä, mihin ympäristöministeriä ja ympäristöministeriötä tarvitaan.

Ympäristöministeriö on sivistysvaltion tunnusmerkki

Smolna ja ympäristöministeriöEduskuntavaaleissa ja hallitusohjelmaneuvotteluiden alla on väläytelty ympäristöministeriön sulauttamista osaksi maa- ja metsätalousministeriötä.

Näin Suomeen tulisi Venäjän mallinen luonnonvaraministeriö. Useimmissa länsimaissa on itsenäinen ympäristöministeriö. Olisi erikoista, että Suomessa ympäristöministeriö lakkautettaisiin.

Suomen luonnonsuojeluliiton yksi tärkeimpiä tavoitteita meneillään olevissa hallitusneuvotteluissa on itsenäisen ympäristöministerin ja ympäristöministeriön säilyminen.

Aloitin itsekin tänään (18.5.2015) viikon päivystämällä Smolnan edessä ja jakamalla Suomen luonnonsuojeluliiton korttia hallitusneuvottelijoille.

Lue lisää

Kolme syytä miksi palkansaajien pitää osallistua ilmastoneuvotteluihin

Leo Stranius Ilmastonmuutos ja työ -paneelikeskustelussaOsallistuin tiistaina 12.5.2015 SAK:n, STTK:n ja Akavan Ilmastonmuutos ja työ -seminaariin. Käytin tilaisuudessa lyhyen kommenttipuheenvuoron ja osallistuin paneelikeskusteluun.

Seminaarissa keskusteltiin palkansaajajärjestöjen roolista osana ilmastopolitiikkaa.

Seminaarin pääpuhuja presidentti Tarja Halonen totesi osuvasti. Jos näin koulutettu porukka kuin suomalaiset eivät pysty ratkaisemaan ilmastonmuutosta, niin kuka sitten.

Kaikkein vahvimman puheenvuoron käytti STTK:n puheenjohtaja Antti Palola. Hänen mukaansa ay-liike on vähintäänkin sivuraiteilla ilmastokysymyksen suhteen. Palola kysyi kuinka monta kertaa ammattiyhdistysliike on ottanut palkkaneuvotteluissa esille ilmastokysymyksen ja vastasi ettei kertaakaan. Nyt olisi aika.

Akavan puheenjohtaja Sture Fjäderin lähetti terveisiä Smolnaan hallitusneuvottelijoille. Maailma tarvitsee edelläkävijöitä. Voimme toimia ilmastokysymyksessä joko ripeästi tai sitten kun on pakko. Fjäderin näkemys oli selvä. Meidän tulee toimia ripeästi.

Miksi palkansaajien kannattaa osallistua ilmastoneuvotteluihin?

Lue lisää

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa