Me välitämme: Mitä ministeri Lenita Toivakka pelkää?

Me välitämme Leo StraniusSuomen hallitus aikoo leikata puolet kehitysyhteistyövaroista vuoden 2016 alusta lähtien.

Kehitysyhteistyövarojen leikkaaminen on erityisen surullista nykyisen pakolaiskriisin keskellä.

Yli tuhat ihmistä kokoontui 8.9.2015 osoittamaan mieltä kehitysyhteistyövarojen puolesta Kepan järjestämään mielenilmaukseen ulkoministeriön eteen Katajanokalle.

Mielenilmauksen yhteydessä kehitysministeri Lenita Toivakalle luovutettiin yli 41 000 ihmisen allekirjoittama vetoomus kehitysyhteistyövarojen puolesta.

Lue lisää

Viisi vinkkiä miten aloittaa loma mahdollisimman tehokkaasti

Strömfors ruukkiTyöpöytä on siivottu. Tärkeimmät tehtävät ja lomasuunnitelmat tehty. Vapaa on valmis alkamaan.

Paitsi usein käy niin, että työt vyöryvät lomalle. Tai vaikka eivät vyöryisikään, voi olla vaikea pitää näppinsä erossa kiinnostavista hommista.

Itselleni tärkeimmät loman aloittamisen opit ja onnistumiset liittyvät alla oleviin vinkkeihin.

Kannattaa siis lähteä hetkeksi pois kotoa hyvien ystävien kanssa, ajoittaa loman aloittaminen heinäkuun alkuun (juhannuksen jälkeisen viikon jälkeen) sekä kuntoilla ja lukea kirjoja.

Ohessa on viisi vinkkiä, miten aloittaa loma tehokkaasti

Lue lisää

Minimalismipeli: Tavarat kierrätykseen

Laitoin tänään 1.6.2015 aamulla yhden tavaran kierrätykseen (kuvassa oleva kirja). Huomenna laitan kaksi, ylihuomenna kolme ja näin jatketaan kohti kesäkuun loppua. Mikäli selviän kuukauden loppuun, olen laittanut yhteensä 465 tavaraa kierrätykseen. Pelaan siis minimalismipeliä. Moni kokee, että kotona on liikaa tavaraa. Kaapit ovat täynnä ja epäjärjestyksessä. Paine hankkia uusia säilytystiloja tai lisäneliöitä kasvaa. Sen sijaan, että hankkii lisää säilytystilaa, kannattaa nurkkiin jäänyt turha ja käyttämätön tavara laittaa kierrätykseen. Miksi tavaraa … Lue lisää

Metsä pitää ihmiset terveinä

PuunhalaajaTiedätkö tunteen kun voit kuunnella metsän hiljaisuutta, haistella luonnon tuoksuja ja iskeä sormet multaan? Rauha tulvahtaa päällesi ja mielesi rauhoittuu.

Metsässä liikkuminen lisää tunnetusti ja tutkitusti niin fyysistä kuntoa kuin psyykkistä hyvinvointia.

Metsässä oleminen vähentää stressiä. Tämän johdosta ihminen rauhoittuu ja rentoutuu, verenpaine alenee ja pulssi tasoittuu.

Luontokontaktit parantavat myös immuunijärjestelmää ja vähentävät allergista herkistymistä erityisesti lapsilla.

Lapsilla joiden kodin ympärillä on enemmän luontoa on pienempi todennäköisyys allergiseen herkistymiseen kuin lapsilla joiden kodin ympärillä luontoa on vähemmän.

Lue lisää

11 vinkkiä vaikuttavampaan puhetapaan

Leo Stranius puhuuMinulla oli etuoikeus saada tuttavaltani näyttelijä Marja Salolta puhevalmennusta.

Marja oli analysoinut haastatteluita ja julkisia esiintymisiäni. Sain itselleni henkilökohtaisesti räätälöityjä vinkkejä vaikuttavampaan puhetapaan. Tässä itse laatimani lista meidän keskustelujen pohjalta.

Uskon, että näistä on iloa muillekin, jotka työkseen puhuvat ja pyrkivät vakuuttamaan muita ihmisiä. Tavoitteet tuppaavat myös toteutumaan paremmin, kun niistä tekee julkisia. Siksi tämä blogikirjoitus.

Seuraavan kerran kun näet minut jossain puhumassa, niin tarkastele kriittisesti ja arvioi olenko onnistunut kehittämään alla olevia ominaisuuksia.

Kiitos valmennuksesta ja huippuhyvistä vinkeistä Marja Salo!

Ohessa 11 vinkkiä, jotta voisin olla vaikuttavampi puhuja

Lue lisää

Miksi ei kannata olla kiire?

ValkovuokkoVastaamme usein ”kiire”, kun joku kysyy kuulumisia.

Tärkeät asiat kannattaa kuitenkin tehdä silloin, kun niillä ei ole vielä kiire. Näin kiire ja stressi eivät häiritse silloin, kun panokset ovat kaikkein korkeimmat.

Ylipäätään kannattaa lopettaa kiireen ihannointi. Kiirehtiminen tekee kiireiseksi.

Kun on todella kiire, kannattaa pysähtyä odottamaan, että se menee ohi.

Konkreettisesti kannattaa istua alas ja hengittää. Pyri lopettamaan hössötys kiireestä äläkä valita siitä muille. Kiire on vain osoitus siitä, että asiat eivät ole hallussa.

Kun joku kysyy kuulumisiasi, vastaa, että sinulla on aikaa eikä kiire minnekään.

Ohessa seitsemän syytä sille, miksi ei kannata olla kiire

Lue lisää

Viikko ohjelma 18/2014 (27.4.-3.5.2015)

Leo Straniius ja pyöräTällä viikolla on useampi vapaapäivä pitkään aikaan.

Ohjelmassa Suomen luonnonsuojeluliiton (SLL) kuvioiden lisäksi mm. Helsingin tuoreen ympäristöjohtajan tapaaminen, infotilaisuus yleiskaavasta ja eduskuntavaalikampanjan päätöstilaisuus.

Aurinkoista alkanutta viikkoa!

Alla viikko-ohjelmani viikon 18/2015 (27.4.-3.5.2015) osalta.

Lue lisää

Viikko ohjelma 17/2014 (20.-26.4.2015)

Rakkaudesta luontoon - Leo StraniusEduskuntavaalit ovat ohi. Ohessa vielä viisi ajatusta eduskuntavaaleista.

Vaikka oma tulos ei riittänyt läpimenoon, tuntuu hyvältä, että Vihreät otti reilun vaalivoiton niin Helsingissä kuin koko maassa. Tuntuu uskomattomalta, että noin 320 henkilöä halusi olla tavalla tai toisella auttamassa omaa vaalikampanjaa. Kiitos!

Työ paremman maailman puolesta jatkuu nyt Suomen luonnonsuojeluliitossa sekä Helsingin kaupunginvaltuustossa ja ympäristölautakunnassa. Varmasti myös kaikilla muilla mahdollisilla foorumeilla, joissa olen mukana.

Tänään olin jo töissä Suomen luonnonsuojeluliitossa ja tällä viikolla on myös kaupunginvaltuuston kokous. Sama avoimuus jatkuu vaaleista riippumatta. Ohessa siis alkaneen viikon viikko-ohjelma.

Lue lisää

Vauvan hoito-opas: Vauvat ja polkupyöräily

Vauvan kanssa pyöräily Kevät ja pyöräilykausi on täällä! Miten lähteä liikkeelle pyörällä vauvan kanssa?

Tähän kysymykseen antaa vastauksen mm. Vauva-lehden välissä jaettu Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vauvan hoito-opas.

Ihmettelin blogissani pari vuotta sitten sitä, että oppaassa oli omistettu oma osuutensa vauvan kanssa autoilulle, mutta ei sanaakaan vauvan kanssa polkupyöräilystä.

Kirjoitukseni johti siihen, että sain pyynnön kirjoittaa seuraavaan painokseen oman osionsa vauvan kanssa pyöräilystä. Tänä vuonna tämä kirjoittamani ohjeistus oli oppaassa jo toista kertaa.

Näin huomattava joukko pienten lasten vanhempia saa tietoa siitä, miten vauvan kanssa voi lähteä liikkeelle pyörällä.

Kevät tulee ja uusi pyöräilykausi on taas alussa. Alla kirjoittamani teksti kokonaisuudessaan.

Innostavia pyöräilykelejä vauvan kanssa tai ilman!

Lue lisää

Lasten kanssa vai lasten puolesta?

Laatuaikaa lasten kanssa Leo StraniusTämän sukupolven merkittävimpiä haasteita ovat ilmastonmuutoksen torjuminen, luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttäminen, köyhyyden poistaminen sekä luonnonvarojen ylikulutuksesta vapautuminen.

Olen todella etuoikeutettu, kun voin tehdä työtä lastemme paremman tulevaisuuden eteen niin ympäristöjärjestöjohtajana kuin eduskuntavaaliehdokkaanakin.

Samaan aikaan olo on ristiriitainen. Mitä enemmän teen työtä lastemme tulevaisuuden eteen, sen vähemmän ehdin olla omien lasteni kanssa.

Lue lisää

Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. 

Nyt olisi pinnoja 100/100!
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa  101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.
Se olisi taas siinä! Omatoiminen Triathlonin täysmatka eli Ironman tehty ja kesäloma voi alkaa. 

Voiko triathlonia harrastaa ilman, että osallistuu tapahtumiin tai kilpailuihin? Kyllä voi. Olen tehnyt nyt täyden matkan triathlonin omatoimisesti kolme kertaa kotoa käsin. 

Miltä homma tuntui tällä kerralla? 

Uinti kulki yllättävän hyvin, pyöräily oli todella tahmeaa ja juoksu vaikeaa. Kilometrit olivat pitkiä ja vaikeita. Pyöräilyn yhteydessä olin alkumatkasta niin väsynyt, että meinasin nukahtaa. Oli pakko käydä pyöräilyn yhteydessä nukkumassa vartin päikkärit. Tämän myötä olo koheni hiukan pyöräilyn loppua kohti. 

Tarkemmat ajat:
-Uinti: 3800 m, 1h 21 min 10 s (2:07/100m), keskisyke 126
-Pyöräily: 180,4 km, 7h 35 min 36 s (23,76 km/h), keskisyke 110
-Juoksu: 42,22 km, 4h 50 min 31 s (6:53/km), keskisyke 117

Yhteensä 13 h 47 min 17 s (nettoaika ilman vaihtoja ja taukoja). Aika heikkeni vuoden takaisesta peräti 20 minuuttia vaikka harjoittelin omasta mielestäni ihan hyvin. Viime vuonna liikuntaa kertyi keskimäärin noin 16,5 tuntia viikossa (tässä on mukana arkipyöräily) ja tänä vuonna toistaiseksi noin 16 tuntia viikossa. Edelliseen vuoteen verrattuna uinnin aika parani noin 1 minuutilla, pyöräilyn aika heikkeni noin 13 minuutilla ja juoksu heikkeni noin 8 minuutilla.

Syke jäi selvästi aiempia suorituksia alemmaksi, joten tuntui, että ei vain jaksanut tai huvittanut puristaa tarpeeksi. Oma aerobinen kynnys on 133 ja anakynnys 155 eli koko homma hoitui reilusti peruskuntoalueella ja jopa sen alarajoilla. Raskaalta tuntuvaan suoritukseen vaikutti varmasti se, että onnistuin edellisenä yönä nukkumaan vain reilu 5 tuntia ja sitä edellisenä yönä noin 4 tuntia. Tämän myötä suorituspäivän aamuna oli jo valmiiksi todella väsynyt olo, josta kertoi myös urheilukellon (Garmin) Body Battery lukema, joka oli vain 64/100. Kiinnostavana yksityiskohtana todettakoon, että kun lähdin juoksemaan maratonia, oli Body Batterystä jäljellä enää 5/100, mutta juoksun jälkeen se ei enää tuosta laskenut. 

Ouran mukaan kulutus oli 12 694 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 10 398 kcal. 

Nyt on hyv
Tänään inspiroiva vierailu Planetaarisessa puutarhassa!

”Hankkeessa toimitaan nuorilähtöisesti ja ylisukupolvisesti planetaarisessa puutarhassa, jossa kasvatetaan ruokakasveja sekä opetellaan yhteisöllisesti kestävää elämäntapaa monilajisuutta kunnioittaen ja kultivoiden.”

Tuolla on siirrytty utopiasta upeasti prakmatopiaan eli siihen miten kestävän elämän unelmista tehdään konkretiaa. 

Kiitos @sofialaine_youthresearch @planetaarinen_puutarha ja @nuorisotutkimus
Oli kyllä tänään mainiot bileet. Musiikista vastasi linnut, visuaalisista ilmeestä auringonlasku, kuumasta menosta sauna ja viilennyksestä meri. Miten siellä?
Miten vastuullisuudesta puhutaan ja onko sillä väliä?

Se, miten puhumme kestävyydestä, ei ole vain viestintää. Se on myös tapa määritellä, mikä on normaalia.

Erilaisissa sanonnoissa kyse on tietysti pienistä nyansseista ja monien mielestä täysin merkityksettömistä asioista. Samaan aikaan on kuitenkin kuvaavaa, että myös kestävyyskysymyksiin keskittyvät fiksut ja tietoiset ihmiset eivät ole immuuneja sille, että jossain syvällä sisimmässämme tai ainakin kielessä pidämme edelleen normaalina sitä, että ihmiset ajavat fossiiliautolla, sudet ovat ihmiselle vaarallisia, öljyllä rikastutaan, naisen arvon määrittää hänen naimattomuutensa tai kasvispohjainen ruoka on jotain marginaalista vaihtoehtoa.

En usko, että maailma muuttuu kestävämmäksi pelkällä puheella, mutta yksi mittari sille, miten kestävässä kulttuurissa elämme, on se, mitä asioita pidämme normaalina ja millä metaforilla haluamme omaa tärkeää viestiämme alleviivata.

Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä kaikkia muita hyviä tai vähemmän onnistuneita esimerkkejä vastuullisuus- ja kestävyyskeskustelussa esiintyy.

Kirjoitin tästä Substackiin. Linkki biossa.
Ylikulutus on aikamme virtahepo olohuoneessa. Me kaikki näemme sen, mutta harva uskaltaa kysyä ääneen: voimmeko todella ratkaista kestävyyskriisin puuttumatta itse kulutuksen määrään?

Usein keskustelu väistetään tarjoamalla ratkaisuksi teknologiaa tai siirtymää palvelutalouteen eli ekotehostamista tai niin sanottua ”aineetonta kulutusta”. Mutta tässä piilee vaarallinen ajatusharha. Todellisuudessa täysin aineetonta kulutusta ei ole olemassa. Jokainen digitaalinen palvelu, jokainen metsämeditaatioon hankittu varuste ja jokainen bitti vaatii fyysistä tilaa, materiaalia ja ennen kaikkea energiaa.

Otetaan esimerkiksi energiankulutus. Teollistumisesta lähtien energiankäyttömme on kasvanut noin 2 prosentin vuosivauhdilla. Se kuulostaa maltilliselta, mutta eksponentiaalinen kasvu on petollista.

Jos jatkamme samalla uralla, kulutamme noin 450 vuoden kuluttua enemmän energiaa kuin mitä koko maapallo vastaanottaa auringosta. Tässä vaiheessa emme törmää vain raaka-aineiden loppumiseen, vaan termodynamiikan seinään.

Yksilön eliniän näkökulmasta 450 vuotta voi tuntua ylettömän pitkältä ajalta ja energiankulutuksen kasvu triviaalilta kysymykseltä. Tässä piilee kuitenkin polkuriippuvuuden vaara. Jos rakennamme koko sivilisaatiomme perustukset fysiikan vastaiselle oletukselle, emme pysty kohta enää muuttamaan suuntaa.

Ihmislaji on tallustellut tällä planeetalla vasta noin 300 000 vuotta. Olemme planeetan historiassa tuore tulokas. Vertailun vuoksi:

- Lehtimuurahaiset ovat harjoittaneet menestyksekästä maanviljelyä noin 50 miljoonaa vuotta.
- Dinosaurukset hallitsivat maapalloa 180 miljoonaa vuotta.
- Karhukaiset ovat selvinneet viidestä joukkosukupuutosta 530 miljoonan vuoden ajan.

Nämä lajit ovat osoittaneet, että pitkäaikainen kestävyys ei löydy eksponentiaalisesta kasvusta, vaan sopeutumisesta ja tasapainosta. Olemmeko me todella ”viisain” laji, jos olemme ajamassa päin seinää jo muutaman tuhannen vuoden jälkeen, kun muut ovat pärjänneet kymmeniä tai satoja miljoonia vuosia?

Fysiikan lakien edessä mielipiteillä ei ole merkitystä. Rajallisella planeetalla loputon kasvu on sula mahdottomuus. Meidän on uskallettava sanoa se ääneen. Vähemmän on yksinkertaisesti vähemmän.
Mitä jos puhuisimme ekosysteemipalveluiden sijaan ekosysteemivastavuoroisuudesta? Niin kauan kuin puhumme luonnosta palveluntuottajana, kohtelemme helposti sitä myös sellaisena. Voisimmeko lopettaa ajattelemasta, että luonto on täällä meitä varten ja alkaa kysyä mitä me olemme täällä tekemässä luonnon hyväksi?
Pyöräily Kruunuvuorensillalla!
Viikonlopun suunnitelma Vierumäellä: Urheile. Syö. Nuku. Toista.
Lisää kauneutta. Jotta muistaisimme mikä on kaikkein tärkeintä ja osaisimme toimia oikein oikeiden asioiden puolesta 💚🌍

Kuva: Nasa.
Seuraa minua Instagramissa