Video mielenosoituksesta: Susia ei suojella tappamalla

Luonto-Liitto sekä joukko muita ympäristö- ja eläinsuojelujärjestöjä järjesti 28.1.2015 mielenosoituksen susien puolesta tappolupia vastaan. . Asiasta uutisoi esimerkiksi Helsingin Sanomat. Mielenosoituksia järjestettiin samana päivänä myös Joensuussa ja Tampereella. Helsingissä mielenosoitukseen osallistui 250 henkilöä. Marssimme Mannerheiminaukiolta maa- ja metsätalousministeriöön ja sieltä takaisin Kolmen sepän aukiolle. Ohessa lyhyt video mielenosoituksesta. Kannattaa lukea myös nämä: – Mielenosoitus sudentappolupia vastaan: Eläköön sudet! – Viisi ehdotusta: Miten susipolitiikkaa voitaisiin Suomessa parantaa? – Sudentappolupia vastaan osoitetaan mieltä Helsingissä, Joensuussa … Lue lisää

Mielenosoitus sudentappolupia vastaan: Eläköön sudet!

Eläköön sudetLuonnonvarakeskus (Luke) arvioi Suomen susikannan kooksi tällä hetkellä 220–245 sutta ja 27 laumaa. Vuoden 2014 helmikuun alussa susia oli 140 – 155 yksilöä. Kanta on siis vahvistunut.

Uutinen on erinomainen. Geneettisesti kestävästä susikannasta ollaan kuitenkin vielä valitettavan kaukana. Sitä varten tarvittaisiin vähintään 400 yksilöä.

Miksi susikanta on kasvanut? Syitä voi olla monia. Ehkä salametsästys on vähentynyt julkisen keskustelun ja Perhon salametsästystapauksen johdosta. Ehkä laskenta on tarkentunut tai susia on tullut erityisen paljon itärajan takaa.

Niin tai näin, on susi Suomessa edelleen erittäin uhanalainen laji.

Lue lisää

Metsähallitus hakkaa arvometsää – luonnonsuojelijat keskeyttivät hakkuut

Luonto-Liitto Metsähallitus hakkuutKeuruun varuskunnan alueelta vapautui vuoden vaihteessa harvinaisia vanhoja metsiä (ks. kuvia metsistä), joissa on noin 150-220 -vuotiasta puustoa.

Suomen luonnonsuojeluliiton kartoittajat tutkivat välittömästi alueen luontoarvoja ja totesivat alueen olevan yksi Keski-Suomen laajimmista ja laadukkaimmista luonnonsuojelullisesti arvokkaista metsistä valtionmailla (ks. raportti täältä).

Tiedot luontoarvoisa toimitettiin Metsähallitukselle. Samalla esitettiin arvokkaan kohteen suojelemista.

Metsähallituksen hakkuut KeuruullaMitä tekee Metsähallitus? Käynnistää kahden viikon sisällä liikkumisrajoitteiden poistamisesta hakkuut. Alueelle on suunniteltu yhteensä 50 hehtaaria avohakkuita. (ks. kuvia hakkuista, kohde kartalla).

Lue lisää

Uskalletaan kokeilla jotain uutta

Leo-StraniusKansalaistoimintaa ovat perinteisesti leimanneet läheinen kytkentä valtioon, yhdistysmuotoisuus ja hallinnon hierarkkisuus.

Suomi on perinteisesti ollut järjestöjen luvattu maa.

Tänä päivänä ihmisillä on kuitenkin ennennäkemättömät mahdollisuudet vaikuttaa, harrastaa ja ottaa kantaa suoraan esimerkiksi verkon kautta.

Uusien vaikuttamismuotojen luonteena onkin, että ne eivät aina kanavoidu olemassa olevien ryhmien, yhdistysten tai puolueiden kautta. Vaikuttaminen yksilöityy sekä muuttuu hetkellisiksi verkostoiksi ja kampanjoiksi.

Uudesta kansalaistoiminnasta esimerkkinä ovat vaikka ravintolapäivä, siivouspäivä, kaupunkiviljely tai kaljakellunta.

Kun olen käynyt eri järjestöissä puhumassa ja keskustelemassa, nousee esille usein tuttuja haasteita. Uusia sitoutuneita toimijoita on vaikea löytää, päättäjien vakuuttaminen on vaikeaa eikä perustoiminta tunnu kiinnostavan huomiotalouden ehdoilla toimivaa mediaa.

Voisiko koko kuvion kääntää kuitenkin päälaelleen?

Lue lisää

Kirjeitä vapaudelle: Moses Akatugba

Moses Akatugba Kuva amnestyHyvää ihmisoikeuksien päivää! YK:n ihmisoikeuksien julistus täyttää tänään 66 vuotta.

Ihmisoikeusjulistuksen kolmannen artiklan mukaan ”Kullakin yksilöllä on oikeus elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen.”

Valitettavasti tämä ei koske kaikkia. Yksi näistä on Moses Akatugba, joka on tuomittu kuolemaan hirttämällä siitä syystä, että häntä syytetään kolmen kännykän varastamisesta.

Onneksi Amnesty kampanjoi Moseksen ja monien muiden puolesta.

Kirjeitä vapaudelle on Amnestyn kansainvälinen kampanja, jossa voi toimia vaarassa olevien ihmisten puolesta.

Tämä kirjoitus on minun pieni tukeni Mosekselle ja kaikille muille kuolemaan tuomituille tänä tärkeänä päivänä. Ohessa Moses Akatugban tarina.

Lue lisää

Mitä jäi käteen Lähiöst linnaan -mielenosoituksesta?

Lähiös linnaan Leo StraniusKävin 8.12.2014 MTV3 Uutislivessä keskustelemassa itsenäisyyspäivänä järjestetystä Lähiöst linnaan -mielenosoituksesta.

Pidän itse avointa ja väkivallatonta kansalaistoimintaa olennaisena osana demokratiaa.

Esimerkiksi vallan keskittymisen vähentäminen ja tuloerojen kaventaminen ovat tärkeitä yhteiskunnallisia kysymyksiä. On harmillista, että omaisuuden vahingoittaminen vie kaiken huomion tärkeältä asialta.

Linnan juhlat ovat kuitenkin sen verran houkutteleva symbolinen kohde, että tulemme varmasti näkemään vastaavia mielenilmauksia jatkossakin. Varsinkin kun julkisuus luo etukäteen odotuksia, joita jotkut mielenosoittajat sitten toteuttavat ja joihin poliisi helposti tahtomattaan omalla toiminnallaan provosoi.

Ohessa kuuden kohdan pika-analyysia tilanteesta.

Lue lisää

Älä osta mitään -päivä ja krääsätön joulu

kraasaton-fbTänään 28.11.2014 vietetään Älä osta mitään -päivää teemalla Krääsätön joulu!

Teemapäivä haastaa meidät pohtimaan jokapäiväisiä kulutuspäätöksiämme ja niiden vaikutuksia ympäristöömme.

Sopivasti MTV3 Huomenta Suomi kyseli aamulla Twitterissä: ”Aamun gallup: Paljon ajattelit tänä vuonna laittaa rahaa joululahjoihin?”  Oma vastaukseni oli seuraava: ”En yhtään. Mielummin aineettomia palvelulahjoja. Krääsätön joulu. Ja tänään Älä osta mitään -päivä :)”

Kirjoitin aiheesta tällä viikolla myös Kirkko & Kaupunki -lehteen. Alla kirjoittamani kolumni kokonaisuudessaan.

Krääsätön joulu

Tiedätkö tunteen, kun saat lahjan, jota et oikeasti tarvitse? Krääsää, joka vie kaappitilaa. Sinulla on tavara, joka pitää säilyttää vain siitä syystä, että sitä ei kehtaa laittaa kierrätykseen, koska sen antoi sinulle tärkeä ihminen.

Lue lisää

Stadin aikapankki 5-vuotta: Kolme syytä suosia aikapankkitoimintaa

Osallistuin sunnuntaina 16.11.2014 Stadin aikapankin 5-vuotisjuhliin Helsingin Rauhanasemalla. Minulla oli kunnia käyttää tilaisuudessa lyhyt puheenvuoro, jossa pohdiskelin aikapankkitoiminnan ympäristövaikutuksia. Kiihtyvä sukupuuttoaalto, syvenevä ilmastokriisi ja näiden taustalla oleva luonnonvarojen ylikulutus. Siinä on tämän sukupolven tärkeimmät haasteet. Samalla tavalla emme voi jatkaa. Luonnonvarojen kulutuksen sijaan kannattaa suosia esimerkiksi palveluita. Miten Stadin aikapankki tai aikapankkitoiminta liittyy tähän? Aika paljon. Ilmastonmuutoksen näkökulmasta aikapankkitoiminta auttaa sekä ilmastonmuutoksen torjunnassa että siihen sopeutumisessa. Ohessa on kolme syytä … Lue lisää

Luonto-Liiton susiryhmä 20-vuotta!

Kaksikymmentä vuotta sitten ryhmä aktiivisia opiskelijoita ja opettajia päätti, että suden huonolle asemalle Suomessa on tehtävä jotain. Ryhmä halusi vaikuttaa susipolitiikkaan ja ottaa osaa petokeskusteluun. Näin syntyi Luonto-Liiton susiryhmä. Onneksi olkoon 20-vuotiaalle!  Luonto-Liiton susiryhmän 20-vuotispäivillä palkittiin Luonto-Liiton hopeisella ansiomerkillä susiaktiivi Nina Harju sekä kultaisilla ansiomerkeillä susiryhmän perustajajäsenet Riku Lumiaro, Leena Vilkka ja Riku Cajander. Itselläni oli etuoikeus olla mukana juhlissa Luonto-Liiton toimistolla. Valitettavasti en päässyt iltajuhliin Tavastialle, mutta lahjoitin lipun hinnan … Lue lisää

10 hyvää syytä ryhtyä aktivistiksi

Suurmielenosoitus Kuva Sonja Martikainen
Kuva Sonja Martikainen

Julkaisimme noin 10-vuotta sitten Maan ystävissä Voima-lehden liitteen, johon listattiin 10 hyvää syytä ryhtyä aktivistiksi.

Asia pulpahti pintaan, kun osallistuin viime viikonloppuna Nuorten ympäristötoimintapäiville Anjalassa.

Keskustelimme aiheesta Oras Tynkkysen kanssa, joka toimi tuolloin myös Maan ystävissä. Hän muisteli, että yksi hyvä syy ryhtyä aktivistiksi oli päästä matkustelemaan.

Tänään (28.10.2014) tein esitystä Luonto-Liiton Keski-Suomen piirin syyskokoukseen, jonne olen huomenna (29.10.2014) menossa puhumaan kansalaistoiminnan uusista tuulista. Ajattelin, että kaivan listan esille ja näytän sen huomenna Jyväskylässä.

Tässä kuitenkin ennakkoon kaikille blogini lukijoille, olkaa hyvä!

10 hyvää syytä ryhtyä aktivistiksi

Lue lisää

Tiedättekö sen tunteen, kun haluat lähettää lohtua ja lämpimiä ajatuksia sun ystävälle, että kaikki kyllä järjestyy. Huomaat sopivasti ulkona oheisen julisteen, otat siitä kuvan ja laitat viestin. Sitten ihmettelet miksi se sun ystävä reagoi viestiin kakkaemojilla.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Seuraa minua Instagramissa