Aamulehden uutisen mukaan Suvikoto-niminen kartano on tuhoutunut tulipalossa eilen (30.12.) täysin. Monet meistä tuntevat paikan Katajamäen ekoyhteisön nimellä. Olen vieraillut paikassa useita kertoja Maan ystävien järjestämissä tilaisuuksissa. Kiitos Katajamäelle niistä lukemattomista hienoista hetkistä! Lepää rauhassa.
Verkossa ihmisillä on matala kynnys tulla mukaan kansalaistoimintaan, mutta onko se verkkovaikuttaminen todella vaikuttavaa? Ohessa tänään julkaistu HS vieraskynä aiheesta.
Huomasin, että olin päässyt perjantaina ensi-iltansa YLE:n Pressiklubilla saaneeseen Riku Siivosen sanoittamaan ja sovittamaan, Palafacen säveltämään kappaleeseen Suomi – Pispa-La. ”[…] ja jos suree Mannerheim, juhlii Leo Stranius, Attac, Seta, Smash ASEM…”
Ohessa Peter Nikanderin videokooste Luonto-Liiton viime perjantaina (10.12.2010) järjestämästä susimielenosoituksesta. Mukana myös susitytöt! Äänimaisemana Antti Nylenin susien joulurauhan julistus.
Luonto-Liitto järjesti mielenosoituksen perjantaina (10.12.) Suomen susien pelastamiseksi Helsingissä. Mielenosoituksen aluksi vartalomaalauksiin sonnustautuneet susitytöt viuhahtivat susien suojelun puolesta. Mielenosoituksella Luonto-Liitto toivotti Suomen susille joulurauhaa ja vaatii sudenkaatolupien jäädyttämistä niin kauan kuin susi on maassamme erittäin uhanalainen laji. Kirjailija Antti Nylén luki kirjoittamansa susien joulurauhan julistuksen, joka toimitettiin 22 soihdun mukana maa- ja metsätalousministeriöön Sirkka-Liisa Anttilalle. Soihdut merkitsivät jokaista sudenkaatolupaa, jolla vaadimme näiden eläinten pelastamista. Lisää kuvamateriaalia Salakaadot seis -sivuilla ja … Lue lisää
Maanantaina kävin aamulla juoksemassa ja viimeistelin artikkelia verkkovaikuttamiseen liittyen. Päivän vietin Vastuullisuus lihaketjussa -seminaarissa, jossa osallistuin paneelikeskusteluun. Liha-alan keskeisenä haasteena tulee olemaan, miten vastata käsillä olevaan ilmasto- ja ympäristöhaasteeseen, eläinten hyvinvointia koskeviin kysymyksiin ja ruuan terveellisyyteen vaikuttaviin asioihin. Seminaarin jälkeen kävin kasvisruokakauppa Asokassa. Illalla viimeistelin yhden kirjoituksen, vastasin haastatteluun ja kävin läpi sähköposteja. Tiistaina kävin aamulla juoksemassa ja kävin aamulla hoitamassa muutamia papereiden allekirjoituksia Luonto-Liiton toimistolla. Aamupäivän istuin Säätytalolla Suomessa … Lue lisää
Marraskuussa tuli täyteen vuosi Luonto-Liiton pääsihteerinä, kävin päivällisellä Victorian ja Danielin kanssa, matkustin Rovaniemelle katsomaan kaksi kertaa John Websterin elokuvan Katastrofin aineksia ja sain valmiiksi verkkovaikuttamista koskevan selvitystyön sekä vietin viikonloput Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin, Luonto-Liiton ja Suomen luonnonsuojeluliiton syyskokouksissa. Kivaa on ollut! Ympäristöjärjestöissä on marraskuussa valmistauduttu myös Cancunin ilmastokokoukseen ja valmisteltu tulevia hallitusohjelmatavoitteita. Luonto-Liitossa olemme avanneet Salakaadot seis -kampanjan yli 50 tunnetun suomalaisen tukemana sekä järjestäneet Mainoskupla-kilpailun ja Älä osta mitään … Lue lisää
Osallistuin tiistaina (30.11.) oikeusministeriön kansalaisaloitetta koskevan lainsäädännön kuulemistilaisuuteen Säätytalolla. Lainsäädäntöä valmisteleva työryhmä koostuu muutamista ministeriöiden edustajista, parista asiantuntijasta sekä lähinnä eduskuntapuolueiden kansanedustajista. Työryhmän tehtävänä on valmistella valtiollista kansalaisaloitetta koskeva lakiehdotus EU:n kansalaisaloitteen pohjalta. Hassua, että kansalaisaloitetta valmistelevassa työryhmässä ei ole mukana yhtään kansalaisyhteiskunnan edustajaa. Ohessa muutamia kuulemistilaisuudessa esittämiäni näkemyksiäni kansalaisaloittelun valmisteluun: – Kansalaisaloitetta varten ehdotettu 50 000 allekirjoituksen määrä on liian korkea. – Kansalaisaloitteen tulisi olla mahdollista allekirjoittaa vähintään 16-vuotta … Lue lisää
Viikonloppu vierähti Mikkelissä Luonto-Liiton valtuuston syyskokouksessa. Henkilövalintojen ja Siilin piikin lisäksi hyväksyttiin vuoden 2011 toimintasuunnitelma ja budjetti sekä tehtiin sääntömuutosesityksiä. Siilin piikki -palkinto annettiin Vapolle viherpesusta ja luonnonsuojelun vastaisesta toiminnasta. Kampanjoillaan ”Ei puu yksin pala” ja ”2prosenttia” Vapo käy epätoivoista kuolinkamppailuaan. Tulevaisuudessa turpeen energiakäytölle ei ole sijaa. Vapo haalii käyttöönsä edelleen luonnontilaisia soita, vaikka suoluonto on todettu hyvin uhanalaiseksi. Turpeennosto uhkaa myös vesistöjä sekä kiihdyttää turpeen energiakäytön myötä ilmastonmuutosta. Lisää … Lue lisää
Olin perjantaina (19.11.) Tampereella puhumassa ”Luvassa lämpenevää – Etenevätkö ilmastoneuvottelut Cancunissa?” -seminaarissa kansalaisvaikuttamisesta ilmastokysymyksessä. Mukana keskustelemassa olivat kansanedustaja ja valtioneuvoston ilmastopoliittinen asiantuntija Oras Tynkkynen, europarlamentaarikko Satu Hassi ja tamperelainen eduskuntavaaliehdokas Hanna Hakko. Keskustelua veti Olli-Poika Parviainen. Tampereella on kiva käydä. Todella hyvää settiä. Kiitos järjestäjille! Ohessa esitykseni. Vi sio etenevätkö ilmastoneuvottelut cancunissa-19112010-stranius View more presentations from lstraniu.
Tänään linturetkellä Vuosaaren huipulla. Mukana menossa mm kapustarinta, kiuru, varpushaukka, mehiläishaukka ja merikotka. Uusina lajeina itselle hiirihaukka ja piekana. Nyt jo 111 pinnaa tänä vuonna!
Ihan mahtavaa, että @tringa.ry järjestää lintuopastuksia! Kiitos!
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus?
Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.
Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä
”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa.
Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa).
Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille?
Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa!
Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa!
Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii.
Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.
Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua.
Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117.
Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia.
Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Välillä täysmatkaa ja sitten taas sprinttiä!
Oittaalla Heltri Cupin päätöskilpailu Eliminator. Käytännössä kisamuoto, jossa suoritetaan triathlonin pikamatkaakin lyhyempää super sprint -matkaa maksimissaan viisi kertaa peräkkäin.
-uinti n. 300 m
-pyörä n. 5 km
-juoksu n. 2 km
Jokaisella kierroksella on aikarajat ja suoritusaika jokaiselle ”kierrokselle” lyhenee.
Matkat piti suorittaa seuraavasti
1. kierros 38 min
2. kierros 33 min
3. kierros 28 min
4. kierros 25 min
Itse ehdin vielä neljännelle kierrokselle, mutta viimeiselle viidennelle kierrokselle ei vauhti enää riittänyt.
Mahtava tapahtuma vaikka en kilpailemisesta tykkääkään. Tänä keväänä ja kesänä olen kuitenkin halunnut haastaa itseäni ja olen osallistunut jokaiseen Heltri Cupin osakilpailuun.
Tuollaisessa yhteislähdössä ja lyhyessä uinnissa on myös ikävät puolensa. Vedessä tulee väkisin kontakteja ja törmäyksiä. Pitää olla kohtalaisen vahva luotto omaan uintitaitoon, että ei mene paniikkiin. Lisäksi itselle kävi harmittava takaisku kun jossain törmäyksessa kanssauimariin kävi niin, että oura-sormus tippui Bodominjärven syvyyksiin. 😢 Oppi on, että olisi kannattanut ottaa se pois ennen kisaa.
Muissa osakilpailussa olen lähtenyt aina tarkoituksella viimeisenä ja välttänyt ruuhkaa sekä ohitellut sitten rauhassa, jos on ollut hitaampia. Tässä oli kuitenkin niin paljon minuuttipeliä, että ei voinut jäädä ihan viimeiseksi hengailemaan vaikka pyrinkin lähtemään aina uudelle kierrokselle viimeisten joukosta.
Iso kiitos @helsinkitriathlon ja kiitos kuvista loistava @zopelaura
Norjaa hehkutetaan hienona matkakohteena ja kyllähän se sitä onkin. Kaunista luontoa, merta, vuoristoa, vuonoja, puroja ja putouksia, metsää ja hienoa kulttuuria. Yhteiskunta toimii, ihmisiin voi luottaa ja yhteiskunta pyörii uusiutuvilla energialähteillä ja kulkee sähköautoilla. Varsinkin maata pitkin junilla ja busseilla matkatessa Norja antaa parastaan.
Sitten on toinenkin puoli Norjaa. Likainen öljy. Vedet pilaava kalankasvatus. Pilalle rakennetut vuoret ja tunturit. Metsähakkuita siellä sun täällä. Satamassa LNG-laitos polttaa kaasua ilmaan. Turisteja kuljetetaan pikaveneillä häiritsemään valaita. Surkea vegaaniruokatarjonta verrattuna Suomeen tai Ruotsiin. Kauppahallissa on myynnissä pelkkiä kuolleita kaloja ja eläviä jättiläismäisen kokoisia taskurapuja.
Norjaa voisi ihan yhtä hyvin boikotoida.
Reissuilla aina muistaa myös sen, miten yliarvostettua matkailu oikeastaan onkaan. Se vie aikaa ja rahaa sekä aiheuttaa paljon stressiä vaikka toki se monille onkin välttämätön tapa hakea irtiottoa arjesta. Silti. Helsingissä ja Suomessa on lähellä matalalla kynnyksellä upeita ja hienoja paikkoja kaipasit sitten luontoa, kaupunkikulttuuria tai muita huvituksia.
Vähintään yhtä hienoja elämyksiä voi saada vaikka istumalla iltaa Päijänteen rannalla.
Norja. Bergen. Kiivettin 12-vuotiaan kanssa 1333 porrasta Ulriken-vuoren huipulle ja takaisin alas. Helppo ja kaunis reitti. Monet olivat tekemässä portaissa juoksutreeniä. Matkalle mahtui vuoristonäkymien lisäksi upeaa metsää ja kauniita puroja.
Tämän jälkeen käytiin vielä Floyenin huipulla katselemassa Bergeniä ja tehtiin kukkulan päällä kiva kävely muutaman pikkujärven ympäri kauniissa taikametsämaisemissa.
Kello on asettanut tavoitteeksi kiivetä vähintään 10 kerrosta portaita päivässä. Tässä se ylittyi 27-kertaisesti eli 270 kerrosta mentiin ylöspäin.
Tämä maatapitkin julkisilla matkustaminen on kyllä hienoa. Seuraavaksi Etelä-Norjan kierros jatkuu junalla Bergenistä takaisin Osloon. Luvassa Euroopan upeimmat junamaisemat. Sellaiset maisemat, että niitä ei voi kokea ja nähdä kuin junasta!
Maatapitkin Etela-Norjan kierroksella. Preikestolen. Yksi maailman upeimmista luontokohteista. Ja sen veroinen. Upeaa oli olla hetki maailman reunalla. Siinä ihminen on aika pieni.
#maatapitkin #norja #preikestolen
Kesän #vegaani kahvila #caferaparperimeri vielä tällä viikolla Helsingissä Kumpulan koulukasvitarhalla. Samalla voi ottaa nokoset riippumatossa ja syödä musta- ja punaherukoita suoraan pensaista. Pyörällä pääsee mestoille. Vahva suositus!
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin.
Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin.
Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.
Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h.
Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
