Jenni Ruotsi: Vähän ällöttävä ja liian punainen

Jenni RuotsiVieraskynäblogissa Jenni Ruotsi

”Et sylje sitä ulos. Ruokaa ei syljetä, ja kun laitoit sen suuhun niin myös nielet sen.”

*PTHUI*

”Viktor!”

”Tämä on Mamma vähän äckligt.”

Ennen lapsia jätehuoltomme toimi samalla tavalla kuin oletan keskivertopariskunnalla toimivan.

Oli bioroskis, paperiroskis, patterit ja akut omiin laatikoihinsa ja jos jokin jäi pieneksi, se meni joko lyhyemmälle kaverille tai UFFin laatikkoon.

Ruokajätettä ei juurikaan tullut ellei jokin hedelmä tai vihannes yllättäen homehtunut. Emme me maailmaa pelastaneet mutta kannoimme mielestämme kortemme kekoon.

Lue lisää

Kirkko & kaupunki -kolumni: Elätkö tässä ja nyt?

Leo Stranius Kuva KirkkojakaupunkiOheinen kirjoitukseni julkaistiin tällä viikolla (2.4.2014) ilmestyneessä Kirkko & kaupunki -lehdessä.

Elätkö tässä ja nyt?

Keskellä ruuhkavuosia on harvoin aikaa miettiä omaa elämää syvällisemmin.

Yhtenä vapaapäivänä mietimme puolisoni kanssa, olisimmeko tyytyväisiä elämäämme, jos saisimme tietää kuolevamme seuraavan puolen vuoden aikana. Teemmekö niitä asioita, jotka koemme kaikkein tärkeimmäksi ja mielekkäimmiksi?

Mitä jos saisit tietää kuolevasi tänään?

Teetkö juuri nyt sitä, mikä on kaikkein tärkeintä? Sanotko läheisillesi niitä asioita, joita todella haluat ja joista haluat heidän muistavan sinut?

Lue lisää

Ylen nettikeskustelu: 10 vastausta ilmastonmuutoksesta

Leo_Stranius_180_104792aOsallistuin keskiviikkona 2.4. klo 11.30-13.00 Ylen nettisivujen livekeskusteluun ilmastonmuutokseen sopeutumisesta.

Minun lisäkseni keskustelussa olivat mukana Ilmatieteen laitoksen johtaja Mikko Alestalo ja maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.

Kysymyksiä tuli 1,5 tunnin aikana satoja. Ylen toimitus valitsi kommenttivirrasta ne kysymykset, joihin halusi meidän vastaavan.

Keskustelun jälkeen Yle keräsi omille sivuilleen kaikkein mielenkiintoisimmat kysymykset ja vastaukset. Aihetta käsiteltiin myös pääuutislähetyksessä. Ohessa vielä omat vastaukseni Ylen poimimiin kysymyksiin.

10 kysymystä ja vastausta ilmastonmuutoksesta:

Lue lisää

Neljä syytä miksi Helsinkiin tarvitaan ruuhka- tai kilometrimaksut

MäkelänkatuKäsittelimme tiistaina (1.4.2014) Helsingin ympäristölautakunnassa mahdollisia kilometri- tai ruuhkamaksuja.

Kyse on Helsingin kaupungin lausunnosta koskien Jorma Ollilan johtaman oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä selvittäneen työryhmän raportista. Lopullisen lausunnon antaa kaupunginhallitus 17.4.2014 mennessä.

Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä katsoo, että Suomessa voisi olla syytä edetä autoilun verotuksessa kohti kilometriveron käyttöönottoa.

Ympäristölautakunnan mielestä kilometriverosysteemin merkittävänä haasteena on hyvin kallis ja hidas toteutettavuus. Tästä johtuen olisi perusteltua toteuttaa Helsingin seudulla nopeammalla aikataululla pilottityyppinen kokeilu alueellisesta sujuvuusmaksusta.

Liikennepoliittisena toimenpiteenä ruuhkamaksu olisi kuitenkin lautakunnan mielestä kustannustehokkaampi tapa saavuttaa liikennepoliittisia tavoitteita Helsingin seudulla kuin muut tällä hetkellä käytössä olevat keinot.

Kilometriveroa Helsinkiin tarvitaan ympäristölautakunnan mielestä mm. seuraavista syistä:

Lue lisää

IPCC: Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutuminen: Kuuden kohdan toimenpideohjelma Suomelle

IPCC - Nyt on kiireMaanantaina (31.3.2014) julkaistiin Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin viidennen arviointiraportin ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeutumista käsittelevä osa.

Raportin viesti on selvä: Ilmastonmuutos aiheuttaa vakavia riskejä luonnon ja ihmisten hyvinvoinnille kaikkialla maailmassa.

Ympäristö- ja kehitysjärjestöjen tiedotteessa halusimme muistuttaa, että mitä pidempään viivyttelemme, sitä kalliimman laskun maksamme.

Tämän hetken poliittiset ratkaisut määrittävät ihmiskunnan tulevaisuuden. On aika kylmäpäistä sallia saastuttamisen jatkaminen tai jopa kannustaa siihen, kun tietää, mitä on odotettavissa.

Julkaisutilaisuudessa Suomen Ympäristökeskuksessa MTT:n tutkija Kaija Hakala esitteli ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomelle. Jatkossa Suomessa tulee olemaan lämpimämpää, märempää ja rankempaa. Yli neljän asteen lämpeneminen Suomessa tai globaalisti ylittää maatalouden ja ruuan tuotannon sopeutumiskyvyn rajat.

Liikkumavaraa on siis yllättävän vähän. Kuinka moni on todella ymmärtänyt, että 2-2,5 asteen maailmanlaajuinen lämpeneminen tarkoittaa Suomessa suurella todennäköisyydellä yli neljän asteen lämpenemistä ja siten oman ruuantuotantomme ajautumista kriisiin?

Mitä sitten pitäisi tehdä? Ohessa on kuuden kohdan toimenpidelista Suomelle:

Lue lisää

Sari Aalto-Matturi: Alkoholipolitiikan muutos ei tee meistä italialaisia

Elämäntapaliiton Satu Aalto-Matturi kuvattuna työhuoneessaan.Vieraskynäblogissa valtakunnallisen Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi.

Alkoholipolitiikan muutos ei tee meistä italialaisia

Maaliskuun säästöpaketissaan hallitus kutsui suomalaisia laajasti talkoisiin talouden tasapainottamiseksi. Talkooväen juomiin säästöpaketissa ei kajottu.

On kiinnostavaa, että näin vaalien lähestyessä hallitus mieluummin leikkaa lapsilisiä kuin koskee alkoholiveroon.

Suomalaisessa alkoholikeskustelussa on karkeasti erotettavissa kolme kaistaa: huoli päihdehaitoista, huoli alkoholialojen kannattavuudesta sekä huoli yksilönvapauksista,  holhouksesta ja kukkahattuilusta.

Lue lisää

Vauvan hoito-opas: Vauvat ja polkupyöräily

Vauvan kanssa pyöräilyIhmettelin blogissani noin vuosi sitten sitä, että kotiin jaettavassa Vauvan hoito-oppaassa oli omistettu oma osuutensa vauvan kanssa autoilulle, mutta ei sanaakaan vauvan kanssa polkupyöräilystä.

Kirjoitukseni johti aikanaan siihen, että sain pyynnön kirjoittaa seuraavaan painokseen oman osionsa vauvan kanssa pyöräilystä.

Uudessa painoksessa tulee siis olemaan kokonainen sivu eli alla oleva tekstini vauvan kanssa pyöräilystä!

Kevät tulee ja uusi pyöräilykausi on taas alussa.

Innostavia pyöräilykelejä vauvan kanssa tai ilman!

Lue lisää

Earth Hour: Suomen ensimmäinen kokonaan polkuvoimalla sähköistetty keikka

Earth Hour nettijulisteHelsingissä tehdään maaliskuun lopussa 29.3. klo 19-22 rock- ja ympäristöhistoriaa.

Helsingin kaupungin ympäristökeskus, WWF ja Ilmastoinfo järjestävät Earth Hour –tapahtuman kunniaksi Suomen ensimmäisen hiilivapaan keikan Narinkkatorilla.

Tapahtumassa esiintyvät muusikko Reino Nordin ja anarkistinen marssiorkesteri Bad Ass Brass Band.

Keikka on ainutlaatuinen, sillä yleisö tuottaa tapahtuman pa-laitteiston ja led-valaisujärjestelmän tarvitseman sähkön polkuvoimalla erityisvalmisteisilla polkupyörillä.

Samalla sähköllä keikka myös striimataan livenä nettiin. Pyörät on rakentanut helsinkiläinen energia-asiantuntija Janne Käpylehto.

Lue lisää

Toimiva vuorovaikutus: Kaksi ajatusta ja kuusi periaatetta

Toimiva vuorovaikutusLuonto-Liitossa järjestetään kaikille työntekijöille Toimiva vuorovaikutus -kurssi. Kurssi perustuu Thomas Gordonin menetelmiin.

Kurssia vetää FM, vuorovaikutusohjaaja Elina Kauppila ja se järjestetään kolmessa neljän tunnin erässä.

Ensimmäisellä kerralla kävimme läpi kaksi tärkeää asiaa, joista kirjoitin itselleni henkisen muistiinpanon. Lisäksi kirjoitin itselleni kurssilla tehtyjen harjoitusten lomassa kuusi periaatetta toimivalle vuorovaikutukselle.

1. Erottele leimat ja todellinen käyttäytyminen.

Lue lisää

Elina Alasentie: Kumpi hallitsee, sähköposti vai sinä?

SONY DSCVieraskynäblogissa työtapavalmentaja ja professional organizer Elina Alasentie

Kumpi hallitsee, sähköposti vai sinä?

Sähköpostilla on meihin kummallisia vaikutuksia. Toimisitko paperipostisi kanssa kuten ehkä toimit sähköpostisi kanssa:

Haet postit pihan laidalta postilaatikolta, kävelet kotiin, avaat postit ja luet ne. Laitat kirjeet takaisin kuoriin, osan jopa liimaat takaisin kiinni, jotta ne näyttäisivät lukemattomilta. Viet kirjeet takaisin postilaatikkoon. Seuraavana päivänä haet uudet sekä samat vanhat kirjeet jälleen postilaatikosta, viet ne kotiisi, avaat ne jne. Toistat tätä monta päivää.

Postien avaamisen ja sulkemisen välissä kirjoitat asiakirjoja, nimeät ne pikaisesti esim. hallituksen kokous_elok_13.doc, budjetti.xls, seminaariesitys.ppt ja tallennat niitä joihinkin lukuisista projektikansioista. Kun muutaman viikon päästä olet menossa seminaariin, et enää muista, mikä kahdestakymmenestä seminaariesitys-sanan sisältävästä tiedostosta olikaan juuri se oikea.

Lue lisää

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa