Keskiviikko 22.11.2006

Maailmanpankki myönsi lainarahoituksen Metsä-Botnian kiistellylle Uruguayn sellutehdashankkeelle. Yhteensä Botnia sai hankkeelleen 170 miljoonan dollarin lainan Maailmanpankkiryhmään kuuluvalta IFC-luottolaitokselta. Lisäksi hankkeelle myönnettiin enintään 350 miljoonan dollarin vakuutus poliittisten riskien varalta. Botnian sellutehdashanketta vastustavat argentiinalaiset ympäristöaktivistit ilmoittivat jatkavansa kamppailua sellutehdasta vastaan. Syömme aamupalaa Annukan ja hänen siskonsa Piian kanssa. Viimeistelin kolme esitystä. Torstaina lähden pitämään esitystä Mikkeliin, perjantaina Kuopioon ja lauantaina Tervalammille. Aiheet sivuavat nuorisotyötä, graduani ja Suomen luonnonsuojeluliiton jätestrategiaa. Lisäksi vastailen … Lue lisää

Tiistai 21.11.2006

Graduuni liittyvä asiantuntija-artikkeli julkaistiin STT:llä. Ohessa kirjoitus (alla). Suomen ympäristöpolitiikka murroksessa Viime aikojen julkisessa keskustelussa ympäristöasiat ovat olleet laskussa samalla kun ympäristöhallinto on toiminut yhä passiivisemmin. Ympäristöhallinnossa toteutetaan toki vanhoja päätöksiä, mutta siellä ei juurikaan tehdä uusia avauksia. Nämä seikat nousivat esiin pro gradu -tutkielmassani, johon oli koottu keskeisten suomalaisten ympäristöjärjestövaikuttajien näkemyksiä Suomen ympäristöpolitiikan tilasta. Järjestötoimijoiden näkemyksenä oli, että suomalaiselle ympäristöpolitiikalle on tapahtunut hallinnollinen haltuunotto. Sen myötä puhe talous- ja … Lue lisää

Lauantai – maanantai 18.-20.11.2006

Mediterranean NGO Meeting “Improving environmental cooperation after Barcelona+10” 19.11.2006 at the premises of the League of Arab States Cairo, Egypt Osallistuin Maan ystävien edustajana ja Kehys ry:n tukemana kansalaisjärjestöjen laajaan tapaamiseen ”Improving environmental cooperation after Barcelona +10” Kairossa. Tapaamiseen osallistui noin 70 eri EU:n ja Välimeren maiden hallinnon, parlamenttien ja kansalaisjärjestöjen edustajaa. Olin ainoa kansalaisjärjestöjen edustaja Suomesta. Kokouksen tarkoitus oli vielä eteenpäin Välimeren alueen kestävän kehityksen ohjelmaa. EU:n ympäristökomissaari Stavros … Lue lisää

Torstai 16.11.2006

Kävimme katsomassa Voima-lehden näytöksessä meksikolaisen Babel-elokuvan (ohjaus: Alejandro González Iñárritu, 2005). Kaikessa realistisuudessaan, traagisuudessaan ja poliittisuudessaan elokuva vei ajankohtaiset ilmiöt hienosti yksilötasolle. Lisää tietoa esimerkiksi: http://www.hiff.fi/elokuvat/elokuva.html?elokuva_id=62 http://www.paramountvantage.com/babel/ Illan päätteeksi kirjoittelin sähköposteja ja tein esitelmää Kuopion sosiaalipsykologian päivien työryhmää varten (http://www.uku.fi/ssf/sospsyk/paivat/missiot.shtml). Olo on aika nihkeä ja nuhainen. Annukka kantaa eteeni teetä, valkosipulileipiä ja marjakeittoa. Menen aikaisin nukkumaan.

Keskiviikko 15.11.2006

Ari Rasimuksen väitöskirja Uudet liikkeet – Radikaali kansalaisaktivismi 1990-luvun Suomessa on ilmestynyt. Kyseessä on tutkimus 1990-luvun lopun kansalaisaktivistmista Suomessa. Tutkimus on hyvin lähellä omaa pro gradu -tutkielmaani. Joskin oma työni keskityy voimakkaammin ympäristöliikkeeseen ja ajoittuu vuosituhannen vaihteen jälkeiseen aikaan. Rasimuksen väitöskirjassa on kuitenkin varmasti monia elementtejä, joita tulen käyttämään omassa mahdollisessa väitöskirjaprojektissani. Rasimuksen työ on ladattavissa sähköisesti suoraan osoitteesta: http://acta.uta.fi/pdf/951-44-6758-2.pdf (Suosittelen!) Haen polkupyöräni huollosta. Kyllästyin epävarmoihin joukkoliikenteen aikatauluihin ja jatkuviin … Lue lisää

Tiistaina 14.11.2006

Olen lähdössä töistä Helsingin keskustaan tieteiden talolle osallistumaan Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen eli Helsyn (http://www.sll.fi/yhdistykset/helsy/) syyskokoukseen kun Annukka soitaa riemusta kiljuen. Hänet on valittu Yhteiskunnallisen ympäristöalan valtakunnalliseen tutkijakouluun (YHTYMÄ) neljäksi vuodeksi (2007-2010). Tämä on mahtava uutinen. Tutkijakoulupaikka tarkoittaa sitä, että jokavuotiset rahoitushaut ja epävarmuus poistuvat. Annukka pääsee tekemään jatko-opintojaan rauhassa ja voi keskittyä artikkeleiden kirjoittamiseen. Mainiota! Illalla juhlistamme tapahtumaa kävelyretkellä Käpylässä ja lasillisella Käpy Grillissä. Kirjoitan illan päätteeksi kommenttiartikkelit Keskustan ja Vihreiden … Lue lisää

Maanantai 13.11.2006

Säädän matkaa Kairoon. Olen lähdössä viikonlopuksi EU:n ja välimerenmaiden epävirallisen ympäristöministerineuvoston kokouksen yhteydessä järjestettävään kansalaisjärjestöfoorumiin Maan ystävien edustajana Kehys ry:n (http://www.kehys.fi) rahoituksella. Näin viikonlopun aikatauluni menee uusiksi. Käyn illalla juoksemassa. Normaali kymmenen kilometrin lenkki sujui ihan hyvin, vaikka ajoittain meno tuntuikin olevan kuin tervassa tarpomista.

Viikonloppu 11.-12.11.2006

Lähdin lauantaina aamujunalla (6.12) Poriin, jossa järjestettiin Maan ystävien väentapaaminen. Ensimmäisen päivän ohjelmassa oli ilmastokampanjan kokous sekä erilaista toimijakoulutusta, ml. pitämäni mielipidekirjoituskurssi. Intohimoisimmat keskustelut käytiin Maan ystävien kampanjoiden rakenteesta ja toiminnan tulevaisuudesta. Iltaohjelmaan kuului myös vapaampaa keskustelua ja hyviä bändejä. Syyskokouksessa intohimoisimman keskustelun sai aikaan mahdollisen toimiston perustaminen Helsinkiin sekä mahdollinen työntekijän palkkaaminen järjestölle siinä tapauksessa, jos sille saadaan rahoitusta. Monien mielestä Maan ystävien toimintaa ei tule viedä siihen suuntaan, … Lue lisää

Torstai 9.11.2006

Valmistumisen jälkeen on käynyt rytinällä selväksi se, että olen hakeutumassa jatko-opiskelijaksi Tampereen yliopiston yhdyskuntatieteiden laitokselle (http://www.uta.fi/laitokset/yhdt/). Tämä tarkoittaa siis sitä, että mikäli minut hyväksytään sisään, alkaa ensi vuonna pikkuhiljaa ympäristöpolitiikan alaan kuuluvan väitöskirjan teko. Illalla Maria Manner haastattelee minua Bush-boikottikampanjasta omaa opinnäytetyötään varten. Olen jo melkein unohtanut kaiken. Olisi pitänyt ehkä lukea etukäteen siitä, mitä olimmekaan tekemässä kun Yhdysvallat hyökkäsi Irakiin maaliskuussa 2003. Jotain aavistusta kampanjasta voi saada Maan ystävien … Lue lisää

Keskiviikko 8.11.2006

Ennen kestävän kehityksen toimikunnan (http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=4427&lan=fi) kokousta Euroopan kestävän kehityksen verkoston (http://www.sd-network.eu/) edustajat haluavat haastatella valikoituja toimikunnan edustajia tekeillä olevaa selvitystä varten. Osallistun haastatteluun ympäristöjärjestöjen edustajana. Kestävän kehityksen toimikunnan kokouksessa meille esitellään Euroopan kestävän kehityksen verkoston ja mm. Irlannin kestävän kehityksen toimintaa. Pääministeri Vanhanen ja Ympäristöministeri Enestam saapuvat kokoukseen hiukan myöhässä. Samoin ulkoministeri Tuomioja, joka iltapäivälehden luettuaan jatkaa matkaa sanaakaan sanomatta muihin rientoihin. Kokouksen asialistalla on kesäkuussa hyväksytyn kestävän kehityksen strategian … Lue lisää

Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Voiko kirjoja kuunnella tai lukea liikaa? 

Viime vuonna huomasin, että yllättävän harvassa (tieto)kirjassa, joita kuuntelin oli kovin paljon mitään uutta. Tuntui, että vaikka kuuntelin itselleni vieraasta tai uudesta aiheesta kirjoja, toistivat ne samoja kaavoja, esimerkkejä ja tutkimuksia. Ja sama koski vähän romaanejakin. Juonen käänteet ja draaman kaari kävivät vähän turhan tutuiksi. 

Haluaisin kuitenkin kovasti nauttia hyvästä kirjallisuudesta. Tästä syystä mieleeni tuli ajatus, että tänä vuonna kuuntelen aiempina vuosina erityisen hyviksi kirjoiksi listaamiani kirjoja uudestaan. Kävin siis läpi kaikki kuuntelemani kirjat ja poimin sieltä noin 50 teosta. Keväällä kuuntelin nämä kaikki uudestaan. 

Joukossa on paljon hyviä kirjoja! Sellaisia, joita olen kuunnellut useamminkin kuin kaksi kertaa. Jotkut aiemmin hyviltä kuulostaneet kirjat taas eivät enää olleet yhtään niin mielenkiintoisia kuin ensimmäisellä kerralla. Kirjan sisältö kun luonnollisesti puhuttelee eri tavalla eri hetkissä ja elämäntilanteissa. Jos jotain pitää tämän pohjalta suositella, niin tässä on seitsemän kirjaa, jotka itselläni ovat kestäneet useamman kuuntelukerran ja joita kannattaa kuunnella tai lukea vaikka tämän syksyn aikana (jos et jostain syystä ole jo lukenut/kuunnellut näitä)

-Yuval Noah Harari: 21 oppituntia maailman tilasta
-Rutger Bregman: Hyvän historia
-Rutger Bregman: Moraalinen kunnianhimo
-James Clear: Pura rutiinit atomeiksi
-Hans Rosling: Faktojen maailma
-Malcolm Gladwell: Kuka menestyy ja miksi
-Berthold Gunster: Flip

Ehkä hiukan surullisena huomaan, että tähän listalle ei päässyt yhtään romaania, yhtään kotimaista kirjaa eikä yhtään muita kuin miesten kirjoittamia kirjoja.

Toki näiden lisäksi on paljon paperikirjoja ja klassikoita, jotka ovat kestäneet hyvin aikaa ja joita olen lukenut monta kertaa. Tässä esimerkiksi listaus aiemmin 10 merkityksellisestä kirjasta omassa elämässäni: 

https://leostranius.fi/2022/09/10-merkityksellista-kirjaa-elamani-aikana/
Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi

EDIT: Tässä oleva kuvituskuva on Purkutaidenäyttelystä 2025 Toni Esselin installaatiosta Hostile architecture.
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Seuraa minua Instagramissa