Tiistai 9.9.2008 – ihmisbanderolli

Ihmisbanderolli-tempaus onnistui yli odotusten! Sateisesta, tuulisesta ja kylmästä säästä huolimatta paikalle tuli yli 120 ihmistä, jolloin saimme muodostettua ”ilmastolaki nyt” -tekstin vaivattomasti. Aamupäivän aikana paikalla kävi huomattava joukko kansanedustajia. Paikalla olivat myös käytänössä kaikkien suurten (ja pientekin) medioiden edustajat. Lakialoitteen takana on nyt jo 45 kansanedustajaa. Tanja Karpelan samana päivänä jättämä lakialoite löytyy täältä: http://www.polttavakysymys.fi/index.html/ilmastolaki.pdf. Lisäksi kannattaa huomata myös Raija Vahasalon (kok) kirjallinen kysymys ilmastolaista ministeri Pekkariselle täältä: http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_620_2008_p.shtml Katso … Lue lisää

Maanantaina 8.9.2008 – vegaaniaamupala

Aamulla juoksulenkin jälkeen söimme Annukan kanssa herkullista vegaaniaamupalaa samalla kun Kotilääkäri-lehden kuvaaja kävi ottamassa kuvia ekologisesta yhdessäsyömisestä. Aamupäivällä pidimme Suomen luonnonsuojeluliitossa ympäristönsuojelusektorin koordinaatiokokousta. Heti tämän jälkeen jatkoimme Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin asioilla, jonka jälkeen keskustelin vielä SLL:n erinomaisen toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskisen kanssa tulevaisuuden kuvioista. Aamupäivän kokouksen jälkeen polkaisin lounaalle Silvopleehen. Ranskalainen toimittaja halusi haastatella Suomen ydinvoimatilanteesta. Iltapäivällä kävimme vielä läpi viimeisiä askelmerkkejä seuraavan päivän ihmisbanderolli-tempauksesta. Kokouksen lopuksi jäimme leikkaamaan viimeisä makuualustoja.

Lihankulutusta vähentämällä ilmastonmuutosta vastaan

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) puheenjohtajaksi uudelleen valittu Rajendra Pachauri sanoi The Observerin haastattelussa (7.9.) sen minkä kaikki jo tiesivät. Lihankulutuksen vähentäminen on yksi tärkeimmistä keinoista hillitä ilmaston lämpenemistä. Kasvisyöjä Pachauri ehdottaa jokaiselle yhtä kasvispäivää viikossa. Itse suosittelisin veganismia. Kouluissa ja julkisissa ruokaloissa tulisi olla lähtökohtaisesti tarjolla vain kauden vegaaniruokaa. Tarvittaessa voisi olla saatavilla sekaruokavaliotakin niille, jotka sitä välttämättä haluavat. The Observerin koko juttu on luettavissa osoitteessa: http://www.guardian.co.uk/environment/2008/sep/07/food.foodanddrink Olen menossa tulevalla viikolla … Lue lisää

Kansalaisyhteiskunta – missä olet?

Osallistuin kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan järjestämään kansalaisyhteiskuntafoorumiin. Lisätietoja aiheesta: http://www.kansanvalta.fi/. Paikalla oli vaikutusvaltainen joukko Suomen keskeisimpien järjestöjen johtoa. Kuulimme alustuksia toimikunnan toimintasuunnitelmasta sekä jaostojen työstä. Tilaisuudessa oli paikalla http://www.response.fi/ toteuttamassa reaaliaikaisia yleisökyselyitä. Systeemi on yllättävän toimiva ja sillä on mahdollista kerätä isoissa kokouksissa todella kiinnostavaa tietoa. Lisäksi ideoimme toimikunnan visiota. Oma työryhmämme päätyi seuraavaan ehdotukseen: Osallistuva, innovatiivinen ja hyvinvoiva kansalaisyhteiskunta, joka inspiroi ihmisiä ja yhteisöjä tasapuolisesti toteuttamaan vaikutusmahdollisuuksiaan. Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnassa (http://www.kansanvalta.fi/Etusivu/Jarjestotjayhteisot/Neuvottelukunta) on … Lue lisää

Kielletään hehku- ja halogeenilamput sekä sähkökiukaat

Osallistuin TEM:n energiatehokkuustoimikunnan kotitalousjaoston kokoukseen. Sessiossa oli todella kiinnostavia alustuksia. Esimerkiksi Adato Energia esitteli alustavia tutkimustuloksiaan kotitalouksien sähkönkäytöstä. Suurin osa kotitalouksien sähköstä kuluu valaistukseen (23%), kylmälaitteisiin (13%), sähkökiukaisiin (8%) ja viihdelaitteisiin (8%). Energiatehokkuuden parantamiseksi olisi mainioita keinoja: Miltä kuulostaisi vaikka hehku- ja halogeenilamppujen sekä asuntokohtaisten sähkökiukaiden kieltäminen? Usein odotetaan, että kuluttajat ratkaisevat ilmastokriisin. Kun kuitenkin listasimme/ideoimme energiansäästökeinoja kuluttajien, teollisuuden ja palvelun tuottajien sekä valtiovallan toimesta toteutettavaksi, kasautuivat suurimmat toiveet valtiovallalle … Lue lisää

Energiaennusteita alaspäin

SLL:n toimistolla oli maanantaina paljon uusia-vanhoja kasvoja. Kaisa Murdoch palasi verkkotoimittajaksi ja Maija Sarpo Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin ympäristöasiantuntijaksi. Lisäksi Teemu Kettunen aloitti ekoenergiavastaavan opintovapaasijaisena ja uusi harjoittelija Marja Vänttinen astui kehiin mukaan. Täällä on aivan huippu meininki ja mahtavat ihmiset! Iltapäivän istuin ympäristöministeriön ilmastofoorumissa. Käsittelimme komission ilmasto- ja energiapakettia sekä kansainvälisten neuvotteluiden tilannetta. Suomi yrittää edelleen saada RES-direktiivissä turvetta uusiutuvaksi ja maksimaalisia joustomekanismeja käyttöönsä. Kokouksessa Metallityöväen Liiton viestintäpäällikkö Matti Putkonen huomautti, … Lue lisää

Vastavirtaan

Osallistuin Vastavirta-festivaalin (http://www.vastavirta-festivaali.net/) ilmastopaneeliin ”Tuleeko vielä hiihtokelejä?”. Mukaan tarttui pari mielenkiintoista huomiota/ajatusta. Budjettiriihessä päätetyt verohelpotukset ovat istuvan hallituksen suurin ympäristö- ja ilmastorikos. Päätöksellä lisätään mielipuolista luonnonvarojen kulutusta ja näin kiihdytetään kasvihuonekaasupäästöjä. Kanavoimalla verohelpotukset erityisesti suurituloisille, halutaan varmistaa ilmeisesti vain se, että talouden pyörät pyörivät, kulutus kasvaa ja matka ilmastohelvettiin ensimmäisessä luokassa jatkuu. Energiayhtiöiden yksityistämisajatuksista tulisi luopua. Energiayhtiöt tulisi saada yhteiskunnallisen kontrollin ja demokraattisen päätöksenteon piiriin. Vain näin voidaan varmistaa riittävät … Lue lisää

Blink ja Tipping point

Voisiko intuitiota hyödyntää paremmin? Entä miten synnyttää sosiaalinen epidemia? Kuluneella viikolla olen lukenut Malcolm Gladwellin kirjoja (Välähdys, http://fi.wikipedia.org/wiki/välähdys ja Leimahduspiste, http://www.ajatuskirjat.fi/suomi/lukunayte_1394.asp). Välähdys (Blink – The Power of Thinking Without Thinking) käsittelee alitajuista tai vaistonvaraista päätöksentekoa. Usein intuitio on parempi tapa tehdä päätöksiä kuin rationaalinen ja pitkä harkinta. Toisaalta kannattaa myös tunnistaa sosialisaatioprosessin myötä syntyneet oman alitajuntansa kuopat ja ennakkoluulot. Gladwell vyöryttää perusteellisia esimerkkejä sieltä ja täältä. Leimahduspiste (The Tipping Point) … Lue lisää

Päästövähennyksillä alkaa olemaan todella kiire

Valtionevosto julkaisi tänään ilmastopoliittiseen selontekoon liittyviä selvityksiä. Lisätiedot ja itse selvitykset löytyvät VNK:n sivuilta: http://www.vnk.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=236390 Tilanne alkaa olemaan todella huolestuttava. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n mukaan päästöjä on teollisuusmaissa vähennettävä vähintään 80-95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Globaalit päästöt pitää saada kääntymään laskuun viimeistään vuoteen 2015 mennessä. Vuoteen 2050 mennessä Suomen tulisikin pyrkiä täysin hiilineutraaliin yhteiskuntaan. Huono uutinen on se, että ilmaston lämpeneminen näyttää jatkuvasti olevan nopeampaa kuin mitä on ennustettu. Erilaiset takaisinkytkennät … Lue lisää

Katastrofin aineksia

Kävin katsomassa Espoo Cinessä John Websterin dokumentin ”Katastrofin aineksia” (http://www.katastrofinaineksia.info/). Dokumentti teki vaikutuksen. Se tekee erinomaisen näkyväksi sen, kuinka järkyttävän riippuvaisia olemme öljystä. Kannattaa lukea ajatukseni myös SLL:n ilmastoblogista osoitteessa: http://ilmastoblogi.wordpress.com/ Viikonloppu sujui mukavasti. Valmistauduin tulevan viikon puhetilaisuuksiin. Kävin juhlimassa Eekku Aromaan valmistujaisia ihanien ihmisten ja herkullisen ruuan kera. Sunnuntaina piipahdin Maan ystävien hallituksen kokouksessa ja kävin katsomassa Websterin dokumentin. Viikon aikana kävin juoksemassa 60 kilometria ja pyäräilin noin 100 … Lue lisää

Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Seuraa minua Instagramissa