Suden Aika: Suden suojelu kaupunkilaisen näkökulmasta

*Michelle*(xena2542)-on/off flickr

Suomessa sudet aiheuttavat haittaa lähinnä saalistamalla koti- ja karjaeläimiä, esimerkiksi metsästyskoiria, poroja ja lampaita. Lisäksi susi herättää ihmisten keskuudessa pelkoja vaikka susi on surmannut ihmisen viimeksi Turun seudulla joskus 1880-luvun alussa. Tosin tämänkin tapauksen aiheuttajaa on jälkikäteen epäilty villiintyneeksi koiraksi.

Vertailun vuoksi esimerkiksi elokuussa 2010 tieliikenteessä sattui Tilastokeskuksen mukaan 667 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta. Niissä kuoli 26 ja loukkaantui 821 ihmistä. Ihmisille aiheuttaman kärsimyksen lisäksi tieliikenne tappaa vuosittain Suomessa eismerkiksi yli neljä miljoonaa lintua.

Susien aiheuttama haitta yksittäiselle elinkeinonharjoittajalle tai metsästäjälle on kuitenkin selkeä. Myös pelko on varmasti aidosti koettua. Susi ei aiheuta vastaavia ongelmia kaupungeissa asuville. Miksi siis kaupunkilaisen pitäisi olla kiinnostunut sudesta? Ja millä oikeudelle esimerkiksi kaupungissa asuvat osallistuvat susien suojelusta käytävään keskusteluun sekä tuomitsevat susien kaatoluvat ja salametsästyksen maaseudulla.

Kaupunkilaisen näkökulmasta susien suojelulle on vankat perusteet.

1. Luonnon monimuotoisuus ja itseisarvo. Susi kuuluu Suomen luontoon ja sillä on oikeus lajityypilliseen elämään siinä missä muillakin lajeilla. Susi voi suorastaan olla avuksi monimuotoisuuden suojelussa sen säädellessä osaltaan hirvikantoja ja auttaessa näin esimerkiksi avainlaji haavan kasvua. Sen sijaan susien aiheuttamat haitat ovat marginaalisia ja korvattavissa rahalla. Mikäli susikanta katoaa, sen saaminen takaisin on epätodennäköistä.

2. Meillä on yhteinen kulttuurihistoria. Vaikka susi on suomalaisessa kansanperinteessä samaistettu lähes aina pahaan, on se ehkä juuri siitä syystä juuri niin kiehtova ja mielenkiintoinen laji. Suomessa sudella ja ihmisellä on rinnakkainelosta vuosituhansien yhteinen perinne. Suteen on myös helppo samaistua. Suden lähisukulaisuus koiraan luo tunnesiteen moniin koiranomistajiin.

3. Susi on matkailuvaltti. Sudesta voisi parhaimmillaan tehdä mainion matkailuvaltin. Esimerkiksi Luonto-Liiton susiryhmän on järjestänyt susihiihtoja, jossa seurataan suden jälkiä. Lisäksi kaupunkilaisia voisi kiinnostaa ulvontaretket ja susien valokuvaus. Suden jälkien paikantaminen, ulvonnan kuuleminen tai peräti suden näkeminen olisi monelle unohtumaton kokemus.

Suomen susikanta on Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvion mukaan noin 150-160 yksilöä. Susi luokitellaan Suomessa erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Suurin uhka susikannalle on tällä hetkellä hallitsematon salametsästys.

Elinvoimainen susikanta on edellytys sille, että voimme suojella luonnonmonimuotoisuutta ja puolustaa sen itseisarvoa, vaalia suomalaista kulttuurihistoriaa ja tuottaa unohtumattomia luontoelämyksiä nykyisille ja tuleville sukupolville.

Kaupunkilaisen näkökulmasta susien suojelu on toivottavaa politiikkaa. Ajatus siitä, että Suomen viimeiset sudet kuolevat salametsästäjien luoteihin on vastenmielinen. Sen sijaan ajatus siitä, että tuolla jossain vaeltaa elinvoimainen susilauma, herättää kunnioitusta ja arvostusta sitä luotoa kohtaan, jota kaupunkiympäristössä on aivan liian vähän.

Leo Stranius
Kirjoittaja on Luonto-Liiton pääsihteeri


Kirjoitus on julkaistu Suden Aika 3/2010 numerossa lokakuussa


3 kommenttia artikkeliin ”Suden Aika: Suden suojelu kaupunkilaisen näkökulmasta”

  1. Kuinka paljon auto-onnettomuuksia sattui 1800-luvulla Suomessa?? Eipä paljoa, kun ei autojakaan ollut. Johtuisiko samasta syystä, että yli 100 vuoteen ei susi ole käynyt ihmisten päälle, kun eipä niitä susia ole täällä Länsi-Suomessa ollut ihmisten pihoilla 1900-luvulla. Vai olenko kovinkaan paljoa väärässä?

    Mielestäni lause ”susi ei ole yli 100-vuoteen käynyt ihmisen päälle”- on lause jota ei voida käyttää nykypäivänä susitilanteesta puhuttaessa, Asia olisi eri, jos susia olisi 1900-luvulla liikkunut yhtä paljon ihmisten pihoilla, mitä viimeiset 5-vuotta täällä meilläkin päin on liikkunut.
    Silloin lauseen voisi jopa hyväksyä, mutta todennäköisesti, jos susi viimeiset 100 vuotta olisi saanut ihmisten pihoilla maleksia ja saalistaa, niin olisi se jo käynyt ihmisenkin päälle. Vai olenko väärässä?

    Miksi sudelle, joka liikkuu Turussa pamahtaa tappotuomio heti? Miksi me maalla asuvat, joiden pihoilla sudet vierailevat ja ruokailevat 20-30 m päästä etuovista,emme ole saman arvoisia kaupunkilaisten kanssa? Mikä tekee kaupunkilaisten elämästä niin kovin paljon arvokkaampaa kuin meidän maalaisten? Miksi suden liikkumista pihoilla täällä maalla ei pidetä samanarvoisena kuin kaupunkissa puistossa? Eikö suden ole nykypäivänä ihan normaalia liikkua ihmisten parissa, miksi siis susi Turussa sai tappotuomion, mutta susi joka ruokaili kotitieni päässä, 20-30m päässä naapurini etuovesta ei? Tappotuomio tulee siis vaan, jos susi pääsee kaupunkiin, mutta eikös suden kuulu antaa liikkua vapaasti siellä missä se liikkuu, sehän on ihan normaalia käyttäytymistä sudelle tänäpäivänä. (koulut tosin opettavat lapsiamme vielä väärin tässäkin asiassa)
    Antakaa siis susien liikkua vapaasti myös kaupungissa. Pysytään itse sisällä ja pidetään lapset ja lemmikitkin sisällä, niin voidaan valokuvista ja tv:stä katsella luontoa!!!

    Ja eikös se susi parhaiten näkyisi matkailuvalttina siellä kaupunkien puistoissa ja kun kerran susi on ihmiselle vaaraton, koska ei ole käynyt ihmisen päälle yli 100 vuoteen, niin miksi niitä sitten kaupungeistakaan pois tappamaan, helpommin ne siellä matkailuvalttina toimisi, vai olenko väärässä? Ei tarvitsisi ulkomaalaisten lähteä maalle susien ulvontaa kuulemaan tai jälkiä katselemaan, voisi siellä kaupungissa kuunnella ja katsella.

    Jos susi tappaa 5-vuotiaan koiran, joka isäntänsä paras kaveri on ollut niin kotona kuin metsällä, niin RAHALLA EI KORVATA TUNTEITA, jos näin olisi, niin eikös rahalla pystyisi korvaamaan myös uuden suden Pöytyällä kaadetun alfanaaraan tilalle?Tuodaan jostain eläintarhasta yksi susi lisää tänne Läntiseen Suomeen. Ja hups, susi olisi korvattu toisella. Raha kun ihmisten mielestä korvaa kaiken, myös tunteet! Eikös se susien siirto onnistuisi pienellä budjetilla???

    Susi on kaunis eläin, joka tänne Suomenkin luontoon kuuluu, mutta järki käteen ihmiset. Jos susi kuuluu Suomen luontoon maalla kotipihoissa, niin saa se luvan kuulua kaupungin puistoon ja pihoillekkin. Ollaan siinäkin asiassa tasavertaisia!!!!!
    Eli

    EI KAADETA SUSIA MAALLA, MUTTA EI KAADETA NIITÄ KAUPUNGISSAKAAN!!!!!!
    SUSI KUN EI IHMISILLE TEE MITÄÄN!!!!!

    Vastaa
  2. Kun susia halutaan suojella,minulla olis*,hyvä ehdotus: Nautoja ja sikoja kuolee päivittäin ja viikoittaen, nyt ne raadot roudataan kaikki Honkajoelle jätteenkäsittelyyn ja tehdään ”luomuapulantaa”.Eikö olisi järkevää viedä osa eläinten ruhoista susireviirien keskelle ”erämaihin”.Sielläpä sitten köllöttelisivät hukat kylläisinä,eikä tarvitsisi tulla ihmisten pihoihin pyörimään.Matkailua ajatellen voisi rakentaa katselukojuja korpeen ruokintapaikkojen lähelle,niin saisivat ihmiset katsella kaikessa rauhassa ilman pelkoa näitä hienoja sessuja.

    Vastaa
  3. susien ainoa toivo on että ihmisillä olisi edes rahtunen oikeuden tajua ettei viattomia murhata ja heikompien kimppuun käydä. Sitähän on lähimmäisen rakkaus antaisivat armon käydä oikeudesta eivät sudet tiedä mitä tekevät me tiedämme.

    Vastaa

Jätä kommentti

Close Bitnami banner
Bitnami