Kirjasuositus: Sissi Penttilä & Aku Varamäki: Planetaarinen vaatekaappi

Seitsemän vaatetta ja 75 hiilidioksidiekvivalenttikiloa (CO2e) vuoteen 2030 mennessä. Tämä on määrä, jonka voimme planetaarisissa rajoissa kuluttaa vuodessa vaatteisiin, jos suhteutamme määrän vuoden 2030 hiilibudjettiimme.  

Laskelma perustuu siihen, että meidän tulisi vähentää nykyiset noin 10 tonnin vuosittaiset CO2e päästöt suomalaista kohti noin 2,5 tonniin vuoteen 2030 mennessä, edelleen 1,4 tonniin 2040 mennessä ja lopulta 0,7 tonniin 2050 mennessä. Kun vaatteiden osuus suomalaisten hiilijalanjäljestä on noin 3 prosenttia, tarkoittaa se 75 kg CO2e päästöjä vaatteisiin vuonna 2030 ja 21 kg CO2e päästöjä vuonna 2050.   

Keskimäärin siis noin seitsemän vaatetta vuodessa vuoteen 2030 mennessä, neljä vaatetta vuodessa vuoteen 2040 mennessä ja kaksi vaatetta vuodessa vuoteen 2050 mennessä. 

Itselläni on yhteensä 255 henkilökohtaista tavaraa. Näistä 75 kpl on vaatteita. Kun mukaan liitetään myös urheiluvarusteet (uintiin, pyöräilyyn ja juoksuun liittyvät ”vaatteet”), nousee vaatteiden määrä itselläni 115 kappaleeseen. Tässä esimerkiksi kengät tai sukat on laskettu yhdeksi vaatteeksi. Tänä vuonna olen ostanut yhteensä yhden vaatteen (talvitakin). Tyypillisesti ostan vuodessa 10-20 tavaraa. 

Vuonna 2023 ostin yhteensä seitsemän vaatetta (kaikki olivat urheiluvaatteita ja liittyivät triathlon-harrastukseen), vuonna 2022 ja 2021 ostin vain yhden vaatteen (juoksukengät) kumpanakin vuonna. Tämän ulkopuolella olen kuitenkin saanut vaatteita (joita en ole laskenut) lahjaksi puolisoltani. Lahjaksi olen saanut esimerkiksi sukkia, alushousuja, housuja ja paitoja. 

Suomen kaltaisessa neljän vuoden ajan maassa tulisi pärjätä 85 vaatteella. Tämä pitää sisällään myös urheiluvaatteet. Paljon on siis itsellänikin mahdollisesti mahdollisuus vähentää. Kiinnostavaa on, että keskiverto suomalainen ostaa kuitenkin vuodessa peräti 38 vaatetta.

Planetaarinen vaatekaappi on erinomainen kirja vaatteiden kulutuksesta planetaarisessa kontekstissa. 

Ohessa vielä kolme omaa vinkkiäni planetaariseen pukeutumiseen:

1. Käy läpi ja laske omat vaatteesi. Kun tiedät, mitä sinulla on, ei tule tehtyä turhia ostoksia. Laskeminen ja mittaaminen auttaa kiinnittämään asiaan huomiota. 

2. Pukeudu aina samoihin vaatteisiin. Itse pukeudun lähtökohtaisesti aina samoihin mustiin farkkuihin ja paitoihin. Välillä, jos tilanne vaatii, voin laittaa mustan paidan päälle pikkutakin.  

3. Hyödynnä urheiluvaatteita arjessa. Itse käytän lähtökohtaisesti myös arjessa urheilupaitoja ja -sukkia sekä esimerkiksi loppuun juostuja lenkkareita. Tekniset vaatteet ovat monin verroin käytännöllisemmät kuin esim puuvillapaidat. Lenkkarit ovat jalassa mukavammat kuin kävelykengät.  

Vahva suositus planetaariselle vaatekaapille! 

Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.