Paljonko hiilijalanjälkeni oli vuonna 2021?

Vuonna 2021 seurasin poikkeuksellisen tarkasti kaikkea kulutustani ja tekemisiä. Näin oli helppo laskea myös oma hiilijalanjälki yleisimpiä laskureita käyttäen.

Oma hiilijalanjälkeni oli 1690 – 2100 kg CO2-ekv laskurista riippuen.

Hiilijalanjälkeni vuoden 2021 osalta Syken ilmastodieetti-laskurilla tehtynä:
Koti 200 kg, ruoka 700 kg, liikenne 60 kg, tavarat ja palvelut 700 kg ja jätteet 30 kg.

Tein hiilijalanjälkitestin neljällä eri laskurilla. Nämä olivat Suomen ympäristökeskuksen (Syke) kehittämä Ilmastodieetti, Sitran Elämäntapatesti, Compensate -säätiön laskuri ja Spark Sustainabilityn laskuri. Mikäli tiedät muita hyviä laskureita, vinkkaa ihmeessä minulle!

Näistä Syken laskuri on ylivoimaisesti perusteellisin. Ainakin sen osalta, miten yksityiskohtaisesti tietoja kysytään. Elämäntapatesti, Compensaten ja Sparkin laskuri ovat hyvin samantyyppisiä ja äärimmäisen helppoja täyttää ilman perusteellisia tietoja omista kulutustottumuksista. Ne kaikii antavat kuitenkin aivan riittävän tarkan arvion omasta hiilijalanjäljestä.

Tässä omat tulokset eli hiilijalanjälki vuoden 2021 osalta:

  • Ilmastodieetti: 1700 kg CO2-ekv
  • Sitran elämäntapatesti: 1800 kg CO2-ekv
  • Compensate: 1970 kg CO2-ekv
  • Spark Sustainability: 2100 kg CO2-ekv

Hiilijalanjälkeni on viime vuosien aikana laskenut noin 2-3 tonnista nyt selvästi sinne kahden tonnin tuntumaan ja jopa sen alle. Juhlat!

Onko tämä paljon vai vähän? Jokaisen suomalaisen pitäisi päästä noin 2,5 tonniin viimeistään vuonna 2030. Tämä taso alittuu itselläni siis helposti jo nyt. Kestävä taso, johon kaikkien maailman ihmisten pitäisi kuitenkin tulevien vuosikymmenten aikana päästä on noin tonnin, maksimissaan 1-2 tonnin luokkaa. Siihen päästäkseni pitää vielä itsekin tehdä hiukan töitä.

Entä missä yleisesti ottaen tällä hetkellä mennään? Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2020 olivat 48,1 miljoonaa tonnia. Kun suomalaisia vuonna 2020 oli 5531000, niin henkeä kohden päästöt Suomessa ovat keskimäärin siis noin 8,7 tonnia. Kun mukaan otetaan kulutusperäiset päästöt eli huomioidaan se, että osa suomalaisten aiheuttamista päästöistä tapahtuu Suomen rajojen ulkopuolella, ovat keskimääräisen suomalaisen päästöt noin 10,3 tonnia. (ks. esim Ilmastovuosikertomus)

Entä mistä nuo omat 1,7 tonnin päästöni syntyvät? Ilmastodieetti-laskurin mukaan päästöjä syntyi vuoden 2021 osalta seuraavasti:

  • Asuminen 200 kg
  • Ruoka 700 kg
  • Liikkuminen 60 kg
  • Tavarat ja palvelut 700 kg
  • Jätteet 30 kg

Yhteensä 1690 kg

Mitä olen jo tehnyt? Käytännössä näihin lukemiin pääseminen tarkoittaa sitä, että sähkö tulee aurinkopaneeleista ja tuulivoimasta, kaukolämpö on laskennallisesti päästötöntä. Ruokavaliona on ilmaston lisäksi terveydelle ja eläimille hyvää tekevä vegaaniruokavalio. Liikkuminen tapahtuu kävellen, pyörällä tai julkisilla. Lento- tai laivamatkoja ei ole tehty vuonna 2021 lainkaan. Tavaroita hankin hyvin vähän (vuonna 2021 yhteensä 10 tavaraa) ja kulutus on minimaalista muutenkin, paitsi esimerkiki ulkona syömisen ja palveluiden osalta. Jätteet kierrätetään.

Ehkä olennaista on huomata, että 1,7 tonnin ilmastoystävällinen arki ei ole luopumista. Se on täynnä elämyksiä, hyvinvointia ja mahtavia kokemuksia. Ilmastoystävällinen arki on rikasta, terveellistä ja lisää sosiaalista hyvinvointia sekä vähentää tietysti myös ilmastoahdistusta.

Mitä sitten voisin tehdä vielä enemmän? Tietysti voin vähentää vielä palveluiden ja ruuan kulutusta. Myös pienempään asuntoon muuttaminen olisi fiksua vaikka se ei enää päästöissä juurikaan näkyisi, koska asuntomme sähkö ja lämmitys ovat jo päästöttömiä.

Näiden lisäksi olen myös kompensoinut päästöni. Itse asiassa vielä kahteen kertaan. Ensinnäkin olen hankkinut ennallistettavaa suota Hiilipörssin kautta. Tällä tavoin olen kompensoinut jo koko elämäni päästöt. Ongelmana on kuitenkin se, että tämä päästövähenemä lasketaan Suomen LULUCF-kiintiöön ja näin Suomen valtion hyväksi. Suomessa tehdyt kompensointihankkeet (soiden ennallistaminen, puiden istutukset tms.) ovat siis valitettavasti alttiita kaksoislaskennalle. Tästä syystä olen lisäksi kompensoinut päästöni myös Compensate-säätiön kautta, joka toteuttaa vain aidosti lisäisiä ja sertifioituja kompensointihankkeita. Näin voin olla varma, että tekemäni kompensoiti on aidosti uuttaa ja lasketaan omaksi hyväkseni.

Lopuksi vielä muistutus. Kaikkein vaikuttavin ilmastoteko on tietysti se, että on aktiivisesti mukana edistämässä hiilineutraalia yhteiskuntaa päätöksenteossa tai eri organisaatioiden ja yritysten toiminnassa. Oman hiilijalanjäljen minimoinnin ohella kannattaa siis maksimoida oma hiilikädenjälki eli myönteinen ilmastovaikutus. Tämän voi tehdä vaatimalla päättäjiltä kunnianhimoisempia ilmastotoimia ja tekemällä ilmastotekoja omalla työpaikalla tai harrastuksissa ja kaveriporukoissa.

Kannattaa katsoa myös vielä nämä 10 vinkkiä ilmastosankaruuteen.

Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.