Vuonna 2021 seurasin poikkeuksellisen tarkasti kaikkea kulutustani ja tekemisiä. Näin oli helppo laskea myös oma hiilijalanjälki yleisimpiä laskureita käyttäen.
Oma hiilijalanjälkeni oli 1690 – 2100 kg CO2-ekv laskurista riippuen.
Koti 200 kg, ruoka 700 kg, liikenne 60 kg, tavarat ja palvelut 700 kg ja jätteet 30 kg.
Tein hiilijalanjälkitestin neljällä eri laskurilla. Nämä olivat Suomen ympäristökeskuksen (Syke) kehittämä Ilmastodieetti, Sitran Elämäntapatesti, Compensate -säätiön laskuri ja Spark Sustainabilityn laskuri. Mikäli tiedät muita hyviä laskureita, vinkkaa ihmeessä minulle!
Näistä Syken laskuri on ylivoimaisesti perusteellisin. Ainakin sen osalta, miten yksityiskohtaisesti tietoja kysytään. Elämäntapatesti, Compensaten ja Sparkin laskuri ovat hyvin samantyyppisiä ja äärimmäisen helppoja täyttää ilman perusteellisia tietoja omista kulutustottumuksista. Ne kaikii antavat kuitenkin aivan riittävän tarkan arvion omasta hiilijalanjäljestä.
Tässä omat tulokset eli hiilijalanjälki vuoden 2021 osalta:
- Ilmastodieetti: 1700 kg CO2-ekv
- Sitran elämäntapatesti: 1800 kg CO2-ekv
- Compensate: 1970 kg CO2-ekv
- Spark Sustainability: 2100 kg CO2-ekv
Hiilijalanjälkeni on viime vuosien aikana laskenut noin 2-3 tonnista nyt selvästi sinne kahden tonnin tuntumaan ja jopa sen alle. Juhlat!
Onko tämä paljon vai vähän? Jokaisen suomalaisen pitäisi päästä noin 2,5 tonniin viimeistään vuonna 2030. Tämä taso alittuu itselläni siis helposti jo nyt. Kestävä taso, johon kaikkien maailman ihmisten pitäisi kuitenkin tulevien vuosikymmenten aikana päästä on noin tonnin, maksimissaan 1-2 tonnin luokkaa. Siihen päästäkseni pitää vielä itsekin tehdä hiukan töitä.
Entä missä yleisesti ottaen tällä hetkellä mennään? Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2020 olivat 48,1 miljoonaa tonnia. Kun suomalaisia vuonna 2020 oli 5531000, niin henkeä kohden päästöt Suomessa ovat keskimäärin siis noin 8,7 tonnia. Kun mukaan otetaan kulutusperäiset päästöt eli huomioidaan se, että osa suomalaisten aiheuttamista päästöistä tapahtuu Suomen rajojen ulkopuolella, ovat keskimääräisen suomalaisen päästöt noin 10,3 tonnia. (ks. esim Ilmastovuosikertomus)
Entä mistä nuo omat 1,7 tonnin päästöni syntyvät? Ilmastodieetti-laskurin mukaan päästöjä syntyi vuoden 2021 osalta seuraavasti:
- Asuminen 200 kg
- Ruoka 700 kg
- Liikkuminen 60 kg
- Tavarat ja palvelut 700 kg
- Jätteet 30 kg
Yhteensä 1690 kg
Mitä olen jo tehnyt? Käytännössä näihin lukemiin pääseminen tarkoittaa sitä, että sähkö tulee aurinkopaneeleista ja tuulivoimasta, kaukolämpö on laskennallisesti päästötöntä. Ruokavaliona on ilmaston lisäksi terveydelle ja eläimille hyvää tekevä vegaaniruokavalio. Liikkuminen tapahtuu kävellen, pyörällä tai julkisilla. Lento- tai laivamatkoja ei ole tehty vuonna 2021 lainkaan. Tavaroita hankin hyvin vähän (vuonna 2021 yhteensä 10 tavaraa) ja kulutus on minimaalista muutenkin, paitsi esimerkiki ulkona syömisen ja palveluiden osalta. Jätteet kierrätetään.
Ehkä olennaista on huomata, että 1,7 tonnin ilmastoystävällinen arki ei ole luopumista. Se on täynnä elämyksiä, hyvinvointia ja mahtavia kokemuksia. Ilmastoystävällinen arki on rikasta, terveellistä ja lisää sosiaalista hyvinvointia sekä vähentää tietysti myös ilmastoahdistusta.
Mitä sitten voisin tehdä vielä enemmän? Tietysti voin vähentää vielä palveluiden ja ruuan kulutusta. Myös pienempään asuntoon muuttaminen olisi fiksua vaikka se ei enää päästöissä juurikaan näkyisi, koska asuntomme sähkö ja lämmitys ovat jo päästöttömiä.
Näiden lisäksi olen myös kompensoinut päästöni. Itse asiassa vielä kahteen kertaan. Ensinnäkin olen hankkinut ennallistettavaa suota Hiilipörssin kautta. Tällä tavoin olen kompensoinut jo koko elämäni päästöt. Ongelmana on kuitenkin se, että tämä päästövähenemä lasketaan Suomen LULUCF-kiintiöön ja näin Suomen valtion hyväksi. Suomessa tehdyt kompensointihankkeet (soiden ennallistaminen, puiden istutukset tms.) ovat siis valitettavasti alttiita kaksoislaskennalle. Tästä syystä olen lisäksi kompensoinut päästöni myös Compensate-säätiön kautta, joka toteuttaa vain aidosti lisäisiä ja sertifioituja kompensointihankkeita. Näin voin olla varma, että tekemäni kompensoiti on aidosti uuttaa ja lasketaan omaksi hyväkseni.
Lopuksi vielä muistutus. Kaikkein vaikuttavin ilmastoteko on tietysti se, että on aktiivisesti mukana edistämässä hiilineutraalia yhteiskuntaa päätöksenteossa tai eri organisaatioiden ja yritysten toiminnassa. Oman hiilijalanjäljen minimoinnin ohella kannattaa siis maksimoida oma hiilikädenjälki eli myönteinen ilmastovaikutus. Tämän voi tehdä vaatimalla päättäjiltä kunnianhimoisempia ilmastotoimia ja tekemällä ilmastotekoja omalla työpaikalla tai harrastuksissa ja kaveriporukoissa.
Kannattaa katsoa myös vielä nämä 10 vinkkiä ilmastosankaruuteen.