EU:n päästöt kasvaneet 18 prosenttia koronakeväästä

Eurostat julkaisi marraskuun lopussa vihdoin EU:n päästötietoja vuosineljänneksittäin. Tämä on hienoa edistystä siihen verrattuna, että aiemmin päästöjä on raportoitu vain vuosittain.

Vuoden 2021 toisella vuosineljänneksellä EU:n päästöt olivat 867 miljoonaa tonnia CO2-ekv. Vuoden takaiseen ensimmäiseen koronakevääseen verrattuna tässä on valitettavaa kasvua peräti 18 prosenttia. Erityisesti päästöt lisääntyivät lämmityksen ja liikenteen osalta.

Toki hyvä uutinen on, että päästöt ovat tippuneet merkittävästi vuodesta 2010 lähtien, jolloin ne olivat lähes 1200 miljoonaa tonnia CO2-ekv.

Suurin syy päästöjen kasvuun on Eurostatin mukaan talouskasvu. Näyttääkin siltä, että absoluuttinen irtikytkentä talouskasvun ja päästöjen välillä on vielä pelkkä kaukainen haave. Tämä herättää kysymyksen, pitäisikö meidän kuitenkin miettiä enemmän systeemitason muutosta ja koko talousjärjestelmän remonttia.

Toinen seikka on se, että Hiilibudjettia on jäljellä niin vähän, että meillä ei ole mitenkään mahdollista odotella päästötietoja kokonaista vuotta. Emmehän me seuraa talous- tai työllisyyslukujakaan jälkijättöisesti kerran vuodessa.

Ilmastokriisin keskellä on selvää, että päästöjen seuranta pitäisi olla kaikkialla maailmassa lähes reaaliaikaista, jotta voimme ryhtyä välittömiin toimiin, mikäli päästöt eivät vähene suunnitellusti.

Myös Suomessa olisi aika ryhtyä seuraamaan ja raportoimaan päästökehitystä vähintään vuosineljänneksittäin, mielumin kuukausittain.

Lue lisää: Eurostat releases for the first time estimates of quarterly EU greenhouse gas emissions

…ja katso myös Millainen olisi ilmastohätätilan Suomi

10 kommenttia artikkeliin ”EU:n päästöt kasvaneet 18 prosenttia koronakeväästä”

  1. Leo,
    nyt esität jo lopulta ihan perusteltuja kysymyksiä systeemitason muutoksesta ja talousjärjestelmän perusteellisesta remontista. Tarkoitat varmaankin tällöin koko vallitsevan kapitalistisen markkinatalousjärjestelmän syvällistä kokonaismuutosta, sillä sen pelkkä paikkaileminen ( remontti ) ei riitä päästöjen pysäyttämiseksi.

    Kuten Eurostatkin on huomannut, niin suurin syy päästöjen kasvuun on talouskasvu. Ja mikä taho tätä jatkuvaa rajatonta talouskasvua pääasiassa aiheuttaa ? Edellä mainittu holtiton talousjärjestelmä lainalaisuuksineen ja sitä varjelevat poliittiset systeemit.
    Suomessakin poliittiset päättäjät ( ainakin näennäisesti ) päättävät yritysten toimintaoikeuksista sekä päästöoikeuksista. Ne joko sallivat tai eivät salli haitallisia päästöjä eli saastuttamista. Valitettavasti vasta pidetyssä ilmastokonferenssissa COP-26 maailman poliittiset päättäjät , suomalaiset mukaanlukien , nimenomaan päättivät planeettamme elämälle vahingollisten kasvihuonekaasupäästöjen tuottamisen edelleenkin voivan jatkua em. tuhoisalle talousjärjestelmälle tyypillisten kaupankäynnin ” markkinamekanismien ” rajoissa. Tällaista ei voi katsoa muuksi kuin yhdeksi kaikkialla rehoittavista VIHERPESUN muodoista, jolla pelkästään jarrutetaan tavoitteisiin pääsemistä.Tämän tiedät varmasti itsekin Leo kaiken mittaavana hallintotieteiden maisterina ja ympäristönsuojelusta ja ilmastonmuutoksesta välittävänä poliitikkona.
    Seuraavaksi voisit ehkä pohtia syvällisemmin mitä nuo esille nostamasi kysymykset systeemitason ja talousjärjestelmän perusteellisesta muutoksesta sisältäisivät käytännössä taloudellis-poliittisten rakenteiden osalta ?

  2. Maailmaa tulisi ajatella prosessina tai miljoonina prosesseina, joita ylläpitää ja kiihdyttää halpa energia ja sen tuotanto. Jotkut hyötyvät prosesseista, jotka alkavat luonnosta.

  3. Hannu Ikonen,
    Mitä tarkoitat halvalla energialla ja sen tuotannolla ? Fossiilienergiaako ( mm. kivihiili ja kaasu) ? Vai sähkön tuotantoako ydinvoimalla ? Senkin prosessin alku on luonnossa.Tai ehkä uusiutuvan energian tuotantoa , jolla silläkin on yhteys luontoon varsinkin luonnonvoimien käyttäjänä ? Tai ehkä muita uusia energiamuotoja ?

    Ainakin meillä Ranskassa ( jossa on eniten ydinreaktoreita Euroopassa, ja jossa sijaitsee Euroopan suurin ydinvoimala Gravelines ) halvaksi , ekologiseksi ja turvalliseksi uskottu sâhkön tuotanto ydinenergialla, siis kaikenkaikkiaan ydinvoimaloiden rakentaminen ja toiminta kaikkine oheistoimintoineen , sivuvaikutuksineen ( mm. turvallisuuden varmistamistoimet ) ja jälkiseurauksineen ( esim.ydinjätteiden säilytys, onnettomuusriskit jne.) sekä voimaloiden vanhennettua ajan myötä niiden miljardeja maksava alasajaminen ja niiden toimihenkilöiden uudelleensijoittaminen ym. menetykset…siis kaikki tämän energian tuottamiseen tarvittava toiminta tulee kalliimmaksi kuin uusiutuvan energian tuottaminen. Ja uusiutuvan energian tuottaminen on huomattavasti vaarattomampaa kuin ydinenenergian. ydinvoimaloiden puolesta puhuvat eivät lisäksi ota huomioon sitä, että niiden reaktoreiden jäähdyttämiseen tarvittava virtaava vesi lämpenee liiaksi ilmaston lämpenemisen vaikutuksesta, eikä enää kykene toimimaan jäähdyttäjänä. Viime vuosien pitkien helteiden takia muutameien voimaloiden ydinreaktorit jouduttiin pysäyttämään veden kuumenemisen takia.Tästä aiheutui ongelmia sähkönjakelussa.
    Tietysti uusiutuvan energian tuottamiseen tarvittava teknologiakin juontuu paljon luonnosta ja aiheuttaa myös päästöjä, mutta ei ydinenergiakaan ole täysin nk. puhtaasti tuotettua, ja ydinjätteet muodostavat suuren terveysriskin ja turvallisuusongelman. Ehkä uudet löydöt keksinnöt auttavat pääsemään irti fossiilisesta ja vähitellen myöskin ydinenergiasta. Tähän tutkimukseen ja tuotannon kehittämiseen pitäisi satsata varoja , eikä fossiilisen tai ydinenergian tuotannon tukemiseen.
    Tätä energian hintakysymystä on meillä tutkittu juuri nyt, koska ydinlobbyn höynäyttämänä presidenttimme ilmoitti vähän aikaa sitten, että hän aikoo vauhdittaa uusien ydinvoimaloiden rakentamista , jos hänet valitaan uudelleen presidentiksi ensi huhtikuussa. Tästä nousi kova metakka, eikä vain ekologistien taholla ! Kaikki tuntemani ihmiset ovat sanoneet olevansa tosi pettyneitä tai suorastaan suuttuneita. Aikaisempi päätös oli vähentää ydinenergian tuotantoa . Ja meillä on jatkuvasti ydinvoimaloissa vuotoja sun muita vakaviakin ongelmia ja hälytystiloja. Istumme jo milloin tahansa räjähtämään valmiin ruutitynnyrin päällä 56 ydinreaktoreinemme ! Uskon, että presidenttimme menetti suuren osan kannattajistaan noiden ydinvoimalapuheidensa takia! Ihmiset haluavat varmempaa, puhtaampaa , kestävämpää energiantuotantoa ollen valmiita maksamaan siitä . Ja jostainhan meidän on saatava energiaa. Sen lähteet ovat usein luonnossa, jota tuleekin käyttää hyödyksi , mutta entistä kestävämmällä ja turvallisemmalla tavalla.
    Toistaiseksi suurin osan sähköstämme tuotetaan ydinenergialla, ja sähkön hinta on halpuuspuheista huolimatta noussut vuodessa huimasti. Hallituksen on ollut pakko puuttua kaasun ja sähkön hinnoittelun säännöstelyyn. Ydinenergia ei näyttäydy ollenkaan halvalta energialta muuten kuin ydinlobbyn puheissa.
    Mutta uusiutuvaa energiaa ei ole vielä tarpeeksi saatavilla. Me kansalaiset toistaiseksi joudumme ” hyötymään ” kalliista ydinenergiasta vielä pitkän aikaa…

  4. Euroopan päästökauppamarkkinoilla saastuttamisoikeuksien ostokurssi on äkillisesti noussut. Nykyisin CO2:n hinta on 75 euroa tonnilta. Tämä uusi ennätys johtuu lähes 20 prosentin noususta muutama päivä COP-26 kokouksen jälkeen. Hinnannousuun on vaikuttanut leimaa- antavana Saksan tahto määrätä 60 euron pohjakurssi.
    Tällä päästökaupaksi nimetyllä viherpesulla ( green washing ) ei saastuttamisoikeuksien hinnannoususta huolimatta saavuteta välttämätöntä hiilineutraaliutta v.2035 mennessä, saati sitten hiilivapaata Eurooppaa v.2050 mennessä….koska saastuttamisen sallitaan jatkuvan. Ja haitalliset päästöt sen kun lisääntyvät talouskasvun myötä, jollei niille laiteta pysäyttävämpää jarrua .

    • Ranskassa on ilmennyt verohuijausta CO2 päästökaupassa. Tästäkin kaupankäynnistä on tullut petkuttajien temmellyskenttä. Onkin kyseenalaista saavutetaanko vallitsevalle talousjärjestelmälle tunnusomaisten ” markkinamekanismien ” avulla todellista päästöjen vähenemistä.

  5. Vielä tuosta Hannu ikosen esille nostamasta energiakysymyksestä:

    Kansanedustaja Mai Kivelä ( vas.) on aiheellisesti jättänyt kirjallisen kysymyksen koskien Energy Charter Treaty – sopimusta ja Suomen kantaa siihen. Hän perää perusteluja Suomen EU:ssa ajamalle jarrutuslinjalle. Mai Kivelän mukaan ECT-sopimusta käytetään ilmastotoimien vastustamiseen. Näin Suomi tukee fossiilisten energiamuotojen investointisuojaa, ja kannattaa sopimuksen soveltamisen jatkamista. ECT-sopimusta käytetään nykyisin ilmastotoimien hidastamiseen. Tämä ei ole yhteensopivaa Pariisin sopimuksen päästövähennystavoitteiden kanssa.
    Mai Kivelä tuo esille hyvänä esimerkkinä tästä Suomen valtion tukemasta ilmastotoimien jarruttamisesta Fortum- Uniper-yhtiön ( mm. Alankomaissa ) tekemät investointikanteet, jotka ovat EU-oikeuden vastaisia. Kivelä perää Suomen todellista suhtautumista niihin.
    Katso lähemmin : KU verkkolehti 10.12.2021: ” Mai Kivelä perää perusteluja Suomen ajamalle jarrutuslinjalle – ” ECT-sopimusta käytetään ilmastotoimien vastustamiseen.”

    Monenlainen viherpesu rehoittaa Suomessa ja EU:ssa…ja sen avulla ei saavuteta päästövähennyksiä.

  6. Jatkeena Hannu Ikosen esilletuomaan energiatuotannon kysymykseen:
    Suomessa säteilyturvakeskus on juuri antanut Teollisuuden Voimalle luvan käynnistää Olkiluoto 3:n reaktori. Olkiluoto 3 alkaa toimia ( ? ) täydellä teholla vasta ensi kesäkuussa. Olkiluoto 3 :n piti valmistua jo 2009, mutta monista teknisistä ja turvallisuussyistä se on viivästynyt huomattavasti …ja jo sen rakentaminen tullut hyvin kalliiksi niin hankkijalle kuin tämän EPR-tyypin ranskalaiselle valmistajallekin ( = Areva ja sen seuraaja ) !
    Samanaikaisesti Ranskassa on pysäytetty yhden ydinvoimalan reaktori vakavien teknisten ongelmien ja niistä johtuvien turvallisuuspuutteiden vuoksi .Toisen voimalan reaktorin pysäyttämistä harkitaan myöskin sielläkin ilmenneiden teknisten ongelmien takia. Ja tämä kaikki ei ole mitään halpaa touhua.

  7. France Inter-radion mukaan Suomessa aloitti toimintansa Olkiluoto 3 ydinreaktori. Radion tiedotteessa kerrottiin, että se on Euroopan suurin ja voimakkain ranskalaisvalmisteisen EPR-tyypin reaktori, joka tuottaa Suomen sähköstä 15 prosenttia.
    Toivottavasti tulevaisuudessa mahdollisesti ilmenevät ongelmat eivät ole yhtä massiivisia kuin kyseisen reaktorin koko ja teho.

    Ranskassa jo pitkään rakenteilla olevaa uutta Flamanvillen saman ongelmalliseksi osoittautuneen EPR- tyypin ydinvoimalaa ei ole voitu vieläkään käynnistää jatkuvasti esilletulleiden teknisten ongelmien ja turvallisuussyiden takia.

  8. Belgia ilmoitti pysäyttävänsä lähitulevaisuudessa 7 ydinreaktoriaan ja investoivansa voimakkaasti ekologisesti kestävään nk.uusiutuvaan energiaan sähkön tuotannossa.
    Ja Suomi senkun investoi lisää ydinvoimaloiden rakentamiseen kasvattaen ydinvoiman osuutta sähkön tuotannossa…olettaessaan sen olevan ekologisesti parasta ja tehokkainta haitallisten päästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutoksen vastustamiseksi ! ?

  9. Radiouutisten mukaan Ranskan kaikista ydinvoimaloista vastaava sähköyhtiö EDF on ilmoittanut pysäyttävänsä kahden ydinvoimalan toiminnan.
    Sen sijaan vuodesta 2007 ( ! ) lähtien rakenteilla olleen Flamanvillen uuden ydinvoimalan käynnistämisen uskotaan tapahtuvan lähiaikoina. Uutisten mukaan asiasta tulee piakkoin julkinen keskustelu ja siitä tehdään mm. turvallisuutta koskeva selvitys.
    Yhtenä turvallisuusperusteena toiminnan aloittamiselle on esitetty nyt Suomessa säteilyturvakeskuksen luvalla käynnistetyn saman EPR-tyypin Olkiluoto 3:n toiminnan aloittaminen. Siis vedotaan siihen, että kun Olkiluoto 3:n katsotaan olevan turvallinen , niin mikseipä Flamanvillenkin voimala sitä olisi …. ( ? )

Kommentointi on suljettu.

Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Voiko kirjoja kuunnella tai lukea liikaa? 

Viime vuonna huomasin, että yllättävän harvassa (tieto)kirjassa, joita kuuntelin oli kovin paljon mitään uutta. Tuntui, että vaikka kuuntelin itselleni vieraasta tai uudesta aiheesta kirjoja, toistivat ne samoja kaavoja, esimerkkejä ja tutkimuksia. Ja sama koski vähän romaanejakin. Juonen käänteet ja draaman kaari kävivät vähän turhan tutuiksi. 

Haluaisin kuitenkin kovasti nauttia hyvästä kirjallisuudesta. Tästä syystä mieleeni tuli ajatus, että tänä vuonna kuuntelen aiempina vuosina erityisen hyviksi kirjoiksi listaamiani kirjoja uudestaan. Kävin siis läpi kaikki kuuntelemani kirjat ja poimin sieltä noin 50 teosta. Keväällä kuuntelin nämä kaikki uudestaan. 

Joukossa on paljon hyviä kirjoja! Sellaisia, joita olen kuunnellut useamminkin kuin kaksi kertaa. Jotkut aiemmin hyviltä kuulostaneet kirjat taas eivät enää olleet yhtään niin mielenkiintoisia kuin ensimmäisellä kerralla. Kirjan sisältö kun luonnollisesti puhuttelee eri tavalla eri hetkissä ja elämäntilanteissa. Jos jotain pitää tämän pohjalta suositella, niin tässä on seitsemän kirjaa, jotka itselläni ovat kestäneet useamman kuuntelukerran ja joita kannattaa kuunnella tai lukea vaikka tämän syksyn aikana (jos et jostain syystä ole jo lukenut/kuunnellut näitä)

-Yuval Noah Harari: 21 oppituntia maailman tilasta
-Rutger Bregman: Hyvän historia
-Rutger Bregman: Moraalinen kunnianhimo
-James Clear: Pura rutiinit atomeiksi
-Hans Rosling: Faktojen maailma
-Malcolm Gladwell: Kuka menestyy ja miksi
-Berthold Gunster: Flip

Ehkä hiukan surullisena huomaan, että tähän listalle ei päässyt yhtään romaania, yhtään kotimaista kirjaa eikä yhtään muita kuin miesten kirjoittamia kirjoja.

Toki näiden lisäksi on paljon paperikirjoja ja klassikoita, jotka ovat kestäneet hyvin aikaa ja joita olen lukenut monta kertaa. Tässä esimerkiksi listaus aiemmin 10 merkityksellisestä kirjasta omassa elämässäni: 

https://leostranius.fi/2022/09/10-merkityksellista-kirjaa-elamani-aikana/
Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi

EDIT: Tässä oleva kuvituskuva on Purkutaidenäyttelystä 2025 Toni Esselin installaatiosta Hostile architecture.
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Seuraa minua Instagramissa