Heinäkuun kokeilu: Päivittäinen liikunta

Kokeilen tänä vuonna joka kuukausi jotain uutta tapaa. Heinäkuussa ajattelin, että on aika kuntoilla kunnolla ja pyrkiä tekemään kahden treenin päiviä. 

Otin tavoitteeksi liikkua joka päivä heinäkuun ajan. Suunnitelmissa oli, että herään joka aamu lomalla viideltä, käyn joka toinen aamu juoksemassa ja joka toinen aamu pyöräilemässä. Tämän lisäksi käyn iltapäivällä tai illalla vielä ylimääräisellä pyörälenkillä. Vähintään niinä päivinä, kun olen käynyt aamulla juoksemassa.

Näiden lisäksi jatkan joka aamuisia 7 minute workout -lihaskuntotreenejä, joita olen tehnyt keskeytyksettä joka ikinen päivä nyt jo yli 1,5-vuoden ajan eli 1.1.2020 lähtien.

Heinäkuun alussa olimme lomailemassa Hangossa, kuin puolivälissä päivä Kristiinankaupungissa sekä kuun lopussa vielä Uudessakaupungissa ja Joensuussa. Kuntoilut piti siis sovittaa loma- ja mökkimatkoihin.

Kuukausi lähtikin aluksi hyvin käyntiin. Onnistuin pitämään päivittäistä liikuntarytmiä yllä 2/3 kuukaudesta. Tämän jälkeen flunssa sekoitti kuviot.

Nautin siitä, että nousen ylös aikaisin ja hoidan päivän liikunnat heti alta pois. Tämä antaa huimasti energiaa päivään.

Apple Watching ja Ouran ilmoitukset samalta aamulta.

Seuraan mielenkiinnolla myös kehoni reaktioita ja valmiutta. Käytössäni on Oura ja Apple Watch. Siinä missä Apple Watch tyypillisesti vain kehottaa minua liikkumaan entistä enemmän, Oura toppuuttelee ja vaatii lepäämään.

Koko alkukuukauden kovan kuntoilun ajan Ouran valmiuslukemat olivat heikot. Noin 50-60 välillä (100 on maksimi) muutamaa poikkeusta lukuunottamatta, jolloin hyvillä yöunilla pääsin valmiudessa 75/100 lukemiin.

Tämän jälkeen tiistaina 20.7. kun olimme edellisenä päivänä palanneet kotiin Kristiinankaupungista, tapahtui romahdus. Aavistuksia flunssasta oli aistittavissa jo pari päivää aiemmin. Tuolloin 20.7. aamulla valmius oli kuitenkin enää 42/100 ja leposyke melkein 15 lyöntiä normaalia korkeammalla. Näin huonoja valmiuslukemia tai näin korkeaa leposykettä en ole saanut koko vuoden aikana. En edes tammikuussa kokeilemani helvetinviikon aikana, jolloin kävin juoksemassa joka aamu, juoksin pari puolimaratonia samalla kun valvoin kokeiluluonteisesti yhden yön.

Lisäksi kehon lämpötila oli 1,3 astetta normaalia korkeammalla ja huomasin reidessäni punoittavan läiskän. Juuri siinä kohtaa, josta olin irroittanut reilu viikko aiemmin punkin. Olin siis ilmeisesti saanut borrelioosin. Työterveyshuollosta sain onneksi samana päivänä antibioottireseptin.

Samalla oli kuitenkin pakko keskeyttää kuntokuuri ja pitää useampi palautumis- ja lepopäivä.

Loppuviikosta olo oli jälleen hyvä. Tarkoituksena oli lähteä Uuteenkaupunkiin. Puoliso ja lapset lähtivät sinne bussilla perjantaina. Itse pidin vielä yhden karanteenipäivän, että en varmasti tartuta mahdollista flunssaani muille. Koronatestissä olin toki käynyt ja tulos oli negatiivinen. Kun perjantaina katsoin, millä junalla pääsisin Turkuun, josta edelleen oli tarkoitus jatkaa bussilla matkaa Uuteenkaupunkiin, lähti ensimmäinen mahdollinen juna, johon olisin pyöräni saanut mukaan, tiistai-iltana.

Ajattelin, että nyt kun olen levännyt ja palautellut sekä olokin oli mitä mainioin, voisin yhtä hyvin myös pyöräillä mökille. Näin siis hyppäsin lauantaina pyörän selkään ja poljin Turkuun. Turusta hyppäsin bussiin. Näin pääsin mökille puolison ja lasten seuraksi jo samana päivänä eli lauantaina. Pyöräilyä kertyi yhteensä 175 km. Yhteensä kaloreita kului tuona päivänä Ouran mukaan noin 6000 kcal joka vastasi laskennallisesti 68 km kävelymatkaa.

Heti seuraavana päivänä oli tarkoitus jatkaa kuntokuukautta ja mennä juoksemaan. Valmius olikin seuraavana aamuna yllättävän hyvä (71/100) ja yökin oli nukuttu lähes erinomaisesti (78/100). Huomasin kuitenkin heti aamulla lihaskuntotreeniä tehdessä akillesjänteen kipeytyneen (vanha vaivani) enkä uskaltanut lähteä juoksemaan tai pidemmälle pyörälenkille. Illalla kävin sentään pienellä palauttelevalla pyörälenkillä. Näin 12.4. alkanut päivittäinen katkeamaton pyöräilyputkeni ei katkennut.

Akillesjänne muistutti itsestään muutaman päivän, joten jätin juoksun tai pidemmät pyörälenkit väliin. Mökiltä alkuviikosta Helsinkiin palattuamme olo oli kuitenkin taas hiukan hutera. Samaan aikaan unirytminikin oli mennyt sekaisin. En ollut saanut melkein viikkoon iltaisin unta ja näin ollen olin nukkunut aamulla huomattavan pitkään.

Lisäksi Helsingissä saatu toinen koronarokote (kiitos hyvinvointiyhteiskunta) teki olosta väsyneen ja olkavarren niin kipeäksi, että en päässyt vielä kuukauden lopussakaan takaisin päivittäiseen juoksu- tai pyöräilyrytmiin. Joensuussa kuukauden lopuksi kävin sentään muutamalla pidemmällä pyörälenkillä.

Elokuussa työt painavat taas sen verran päälle, että päivittäiselle kuntoilulle (varsinkaan kaksi kertaa päivässä) tuskin on aikaa. Yritän kuitenkin saada heti elokuussa ensin unirytmin kohdilleen (nukkumaan klo 22.00 ja ylös klo 5.00) sekä säännölliset aamuiset juoksulenkit toteutettua joka toinen päivä.

Toki teen myös joka aamu 7 minute workout -lihaskuntotreenin sekä yritän jatkaa 12.4. alkanutta päivittäistä pyöräilyputkeani.

Elokuussa taas uusien kokeilujen merkeissä!

***


Ohessa kokemukset aikaisempien kuukausien kokeiluista.

18 kommenttia artikkeliin ”Heinäkuun kokeilu: Päivittäinen liikunta”

  1. Povaan, että tuolla ” performanssiin ” tähtäävällä menolla menet Leo huimaa vauhtia kohti lupahtamista , ts. kohti burn out !

  2. PS edelliseen:
    Punkin aiheuttama borrelioosi voi aiheuttaa flunssaan verrattavissa olevia oireita, eikä se ole helposti hoidettavissa oleva sairaus. Huolimatta antibioottikuurista kannattaa varmistaa sen häviäminen verikokeella, jollei sellaista ole vielä toteutettu. Ja seurata tilanteen kehittymistä.

    Hurjastelu ei ole hyväksi missään elämisen lajissa. Kuntoiluakin voi harrastaa kohtuullisesti. Liika ” treenaaminen ” alentaa lopulta psyykkistä ja fyysistä vastustuskykykyä .
    Toisaalta teknisten mittauslaitteiden käyttö näyttää aiheuttavan levottomuutta hetkellä, jolloin liikunnan tulisi tuottaa mielihyvää.
    Ehkä voisit miettiä tarvitsetko todella noita ” vempeleitä ” yleiskuntosi mittaamiseen ?

  3. hei Pieni Ihminen pitkästä aikaa!
    Entä oma kuntosi ? Oletko jo ottanut koronarokotteen ?
    Kuntoni ( koko ikäni useaa säännöllistä liikuntalajia harrastaneena ) on ikäisekseni suhteellisen hyvä.Immuniteettinikin on parantunut hyvälle tasolle. Olen saanut ilmaiset koronarokot ( Moderna ) sen kummemmitta sivuvaikutuksitta ( huhtikuussa oireettoman koronan sairastanut nuori lääkärini tuli kotiin rokottamaan ja seurasi hetken mahdollisia rokon aiheuttamia reaktioita ).Oli pikkuisen arkuutta pistospaikassa ja vähäistä väsymystä toisen piikin jälkeen. Tämä on vain normaalia kehon puolustusta sinne tullutta ” vierasta ” vastaan. Siis rokon pitäisi vastustaa Codid-19-koronavirusta tarvittaessa . Silti terveysviranomaisten suositus on käyttää rokon jälkeenkin suojamaskia ja etäisyyttä lähikontaktissa.

    Takana on väsyttävän pitkä ja luminen talvi …ja siitä hypättiin suoraan synkkään syksyiseen säähän, kun on satanut lähes joka päivä. Eilenkin oli kova ukkonen, joka teki tuhoja taas. Nyt on hetki aurinkoista ja ( liika ) lämmintä, mutta illaksi on ukkosta tiedossa. Parempi ehkä on sade kuin tukahduttava helle, jota on ollut meillä kolmena kesänä peräkkâin.Täällä ei kukaan voi enää väittää ilmastonmuutoksen olevan harhakuvitelmia.Sen huomaa jokainen.
    Entä siellä Pohjolassa ?

  4. Heipä hei,

    Kiitos kysymästä, toki olen ottanut koronarokotteen kahdesti ja tällä on hyvä mennä. Maskit on Helsingissä julkisissa kulkuvälineissä pakollisia ja muutenkin meno on aika samanlaisena jatkunut pandemian alusta lähtien. Ja taitaa jatkua vaan. Toiset vetävät omaa linjaansa, mutta enemmistö on onneksi fiksua. Turvavälit, kasvomaskit, käsidesit, uusia rajoituksia taas tulossa ja sitä rataa.
    Ilmastonmuutos vetää porukat hiljaiseksi täälläkin, varsinkin nuo Golf-virtaus uutiset ovat aika hämmentäviä. Tokihan se tilanne on tiedetty vuosikausia, mutta uutinen pysäyttää kyllä.
    Säätilanne on sillisalaattia tänään Helsingissä – aurinko paistaa läntisessä Hesassa ja ukkonen paukahtelee. Mutta ollaan nyt kiitollisia mitä tuolta ylhäältä tulee, se on kaikki suuri lahja ja sellaisena otettava. Kai.

  5. Leolle vielä,
    Päivittäinen liikunta on tuiki tarpeellista, mutta ”treenaamisesta”/ kuntoilusta ei saisi tulla ahdistavaa pakkomiellettä tai riippuvuussuhteeseen verrattavaa ( addiction ) yliaktiivisuutta. Ei meistä kaikista tule , eikä tarvitse tulla, kuitenkaan erityistreenausta tarvitsevia huippu-urheilijoita…tuskin sinustakaan !

    Eivätkä kaikki uhku nuoruuden voimaa ja intoa. Puhut alle 50- vuotiaana ilmeisesti ikäisillesi ja nuoremmille sopivasta jokapäiväisestä kuntoilusta .Nuoremmat voivat puolestani kuntoilla reippaastikin itsekullekin sopivasti, mutta meille vanhemmille riittää vähempikin liikunta kunhan se on säännöllistä. En tällöin puhuisi varsinaisesta ” treenauksesta”. Tunnin reipas kävely ( etenkin luonnossa) voi olla jo kunnon ylläpitämiseen riittävää ja samalla rentouttavaa sellaisille henkilöille, jotka eivät jostain syystä voi harrastaa suosimiasi juoksua tai pyöräilyä tai lihastreenausta. Uinti on mielestäni kaikenikäiselle sopiva liikunnan muoto, samoin talvella ihan tavallinen murtomaahiihto ( kun ja jos sitä ” valkoista kultaa” eli lumeksi kutsuttua vielä putoaa sieltä taivaalta Suomessakin ).

  6. Ja sitten lopuksi tuosta nykyajan tapakokeilukulttuurista :

    Leo,
    Miksi yrität elää toisten kirjoittamien hyvin itsekeskeisten ” ohjekirjojen ” sekä teknisten älylaitteiden neuvojen ja ” suositusten ”mukaan ?
    Mikä sinua estää elämästä omaa elämääsi omalla tavallasi ?

  7. Pieni Ihminen,
    Hiljaiseksi tosiaan vetää . Tuo Golf-virran pysähtyminen on tosi hälyyttävää. Se olisi katastrofi. Ajattelinkin jo , että kylmyyskö tässä tuleekin eteen, kun meilläpäin on satanut ja ukkostanut yli kaksi kuukautta ja päivälämpötilat ovat olleet kesäolosuhteisiin nähden harvinaisen viileitä , vuoristossa vain 10-15 °C. Ukkonen on jyrissyt heinäkuussa pari viikkoa joka pâivä.Tâllaista en ole vielä ennen tâällä kokenut. Muistui mieleeni lapsuuden aika Suomessa, jossa usein kesäkuussa aina juhannukseen asti oli tälläinen viileä ja sateinen sää.
    Nyt sitten taas eletään jonkin aikaa liian kuumassa ( yli 30°C ), mutta ukkoset jatkuvat.
    Näissä luonnonolosuhteissa on ollut hankalaa harrastaa liikuntaa ulkosalla.
    Katsoppa millaisia ( musta) kuvia maalailee lisäksi amerikkalainen Philip Lymbery raportissaan ” Dead Zone: Where the Wild Things Were ”.

  8. Hei vaan,
    Keski-Euroopan kesä ollut kyseenalainen käsite tänä vuonna, sillä noin huonoa kesää ei ole siellä vietetty miesmuistiin. Jatkuvia sateita, ukkosia, myrskyjä eikä auringon lämpöä lähes laisinkaan. Voi että, kyllä on ollut rankkaa säiden kanssa.

    Meillä täällä Suomessa kesä on näyttänyt parastaan koko Suomelle ja olemme hellitelleet helteissä ja trooppisissa öissä. Aurinko on paistanut toista kuukautta putkeen ja vaikka nytkin povaillaan sateita niin tuollahan tuo arska möllöttää kuin luulisi Kreikan aurinkorannalla majailevansa. En valita!
    Toki tällä kaikella on kääntöpuolensa eli tuo kirottu ilmastonmuutos ja apokalyptisia kirjoituksia riittää mihin ilmaston lämpeneminen vielä johtaa. En viitsi enää niitä lukea oman mielenterveyteni takia. Tarvitaan pikaisia poliittisia päätöksiä asioissa eikä kanamaista kauhistelua.
    Joka tapauksessa, mukavaa päivän jatkoa itse kullekin ja Herran haltuun!
    🙂

  9. Pieni Ihminen,
    En minäkään enää juuri jaksa lukea kaikkea mitä aiheesta kirjoitetaan. Asiantila tunnetaan. Ihan niin kuin sanot, tarvitaan jo kiireesti kollektiivisia pikaisia poliittisia päätöksiä, eikä turhaa jupattelua. Poliittista tahtoa vain vieläkin puuttuu puoluepoliitikkojen ajatellessa vain omaa etuaan…ja tulevia vaaleja…Meistä itsestämmehän muutos riippuu…eikä mistään mahdollisesti taivaalta tippuvasta ” ihmeestä ” …!
    Meillä sää kääntyi taas sateeksi ja viileäksi muutaman aurinkoisen päivän jälkeen, rajut sään muutokset ovat yleisiä.Kesää ei ole tosiaan vielä oikein ollut näkyvissä, jos vielä koskaan, paitsi ihan Etelä-Ranskassa oli hellevaroitus, kun mittari näytti siellä yli 40°C muutaman päivänä.. Ruuantuotannossa alkaa jo olla ongelmia, kun hedelmät ja marjat ovat vähissä kesäkuisen hallan tuhojen jäljiltä. Ulkona kasvavat vihanneksetkin mätänevät liiassa kosteudessa. Valon puuten vähentää satoa. Sieniä sentään on nyt roppakaupalla …kuin ” sieniä sateella ”.
    Mietityttää, että mihinkähän suuntaan tästä ollaan sitten seuraavaksi

  10. ”Mietityttää, että mihinkähän suuntaan tästä ollaan sitten seuraavaksi”

    En todellakaan tiedä, mutta etiäppäin ovat monet kehottaneet menemään. Toki näinä aikoina on hyvä peruuttaakin eli jonnekin 40-50-luvuille kulutuksen puolesta. Ja hyvä on myös miettiä omia sanomisiaan toisille ja miten ne ehkä vaikuttavat toisiin – sekin on empatian ekoteko.

  11. Tästä meillä ilmenevästä ilmastonmuutoksesta puuttuu enää se, että alueemme uinuvat tulivuoret heräävät jyrisemään ja syöksemään tulta, savua ja laavaa ikivanhoista uumenistaan ! Ja alkaa olla itselläni halu lähteä pienelle ” aurinkolomalle ” sinne Pohjolaan !

    Ekolippua on silti jaksettava pitää korkealla! Eteenpäin on kyllä kyettävä menemään, mutta ei maailmalla vallitsevalla nykytyylillä.
    Välillä voi sentään ” ärähtää ” varsinkin kulutuksen suhteen , mutta mielestäni selittävä ja hyvin kysymyksiin vakuuttavasti vastaava argumentoitu on tässä tilanteessa tehokkaampaa kuin ohi kuulevien korvien viheltävä syytteleminen ja agressiivinen aktiivisuus.
    Ihme kyllä, että vuosien rauhallinen jatkuva puhuminen näistä ongelmista on saanut naapurinikin kiinnostumaan ja kyselemään ekologia- asioista, ja muuttamaan suuntaansa . Olen samalla lainannut valikoitua kirjallisuutta aiheesta ja sitten keskustellut niiden pohjalta asioista henkilökohtaisesti.
    Toivotan sinnekin samaa suuntaa..ja lähetän ripauksen sadetta sinnepäin viilentämään ilmapiiriä !

  12. En itse tiedä mistään ärähtelyistä tuon taivaallista (enää), vaan jatkan ” zenbuddhalaisuuden ” hyväksi havaitulla linjalla.
    🙂

  13. Pieni Ihminen,
    Ihmisluotoon kuuluu olennaisena tunteiden ilmaiseminen, ” ärähtäminenkin ” silloin tällöin. Tunteiden jatkuva tukahduttaminen johtaa turhautumiseen, ja kauan jatkuneena jopa ylipursuviin haitallisiin äkkinäisiin purkauksiin. Tunteiden on saatava velloa ja niitä saa ilmaista, kunhan ei mennä liian suuriin ailahteluihin tai liiallisuuksiin.
    Tunteiden hallitsemiseen ei välttämättä tarvita uskontojen oppeja, vaikka niistä voikin ammentaa levollisuutta ja kiihkottomuutta.

    Ilmastokriisin olemassaolon ei pitäisi vaikuttaa syvällisesti mielenterveyteen, vaikka usein jonkinlainen rauhattomuus vaivaa, ja meistä tuntuu toivottamalta yrittää muuttaa asioita.
    Säännöllinen liikkuminen luonnossa tasoittaa hyvin tunnepitoisuutta. Sieltä voi hakea hyvänolon tunnetta .Yleensäkin jokapäiväinen kunkin elämäntyyliin sopiva liikunta pitää mielenilmaukset siedettävällä tasolla.

  14. Hei,

    Olen aikalailla eri linjoilla noin yleisesti viime kommentistasi, ja sekin on ihmisluontoon kuuluva asia – olla eri mieltä asioista ihmisten kesken.
    En kuitenkaan tällä hetkellä jaksa keskustella enempää aiheesta.
    Mukavaa torstaita joka tapauksessa.

    Itse Leon kirjoitukseen minulla ei ole muuta sanottavaa kuin hyviä tsemppejä itse kullekin treenailuihin ja jumppailuihin. Jonkinlaiset arkea liikuttavat aktiviteetit on itselläkin suunnitteilla tälle syksylle eli lähinnä reippaat kävelylenkit, hydrobic, joogailu ja sen sellaiset.

  15. Kas, olen taas aikaani edellä, eli keskiviikkoa toivottelen tietenkin sinullekin Eeva ja ihan joka iikkiselle.
    🙂

  16. Päätän siihen mistä aloitin tämän blogin kommentoinnin.
    Olen sitä mieltä, että tavallisen ihmisen kuntoilussakin performanssiajattelu on juuri sen ilmastonmuutosta aiheuttavan yltiöpäisen ja ahnehtivan ultraliberaalisen yhteiskunnan tuote, jolla uskotellaan ihmisen olevan jonkinlainen superolento, joka menee kaikkien tielleen tulleiden esteiden yli . Nyt kuitenkin luonto näyttää ylemmyydessään ilmastonmuutoksen ja siitä johtuvien mullistusten ja COVID-19 viruksen välityksellä , että näin ei taida ollakaan.

    Elämä planeetallamme ei ole vain myönteisiä asioita sisältävää. Ihmiselläkään ei ole pelkästään positiivia tunteita ja ajatuksia. Eri mieltä olemistakaan ei ole vain yhdenlaista, vaan sitä on monenlaista. Niin kutsuttu länsimainen vapautta kaventava ” positive attitude ” ei sovi joka tilanteeseen, vaikka ultraliberaali suomalainen yhteiskunta ei sallisikaan enää muuta kuin ” positiivista ” eri mieltä olemista, jolla tukahdutetaan yksilön normaali kriittinen ajattelu.

    Tietysti Leo voi minunkin puolesta kuntoilla miten ja kuinka paljon haluaa, mutta koko hänen elämänkaarensa aikana hänen ” kasvamistaan ” läheltä seuranneena voi olla huolestunut.Tämän blogin perusteella uupumisesta on jo olemassa merkkejä, vaikka sitä ei tietenkään saisi sanoa julki.
    Terveellistä syksyä sinnepäin kaikille !

  17. Sehän oli hienosti sanottu.
    Kiitokset sateista, ne tulivat perille.
    Ja oikein superihanaa syssyn alkua Sinullekin!
    🙂

Kommentointi on suljettu.

Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Seuraa minua Instagramissa