Ruuan kotiinkuljetuksen päästöt

Koronapandemian myötä olemme siirtyneet tilaamaan päivittäiselintarvikkeet kotiinkuljetuksena. Pakettiauto tuo kotiovellemme 1-2 kertaa viikossa viikossa isohkon ruokaerän.

Tämä on kätevää. Itseäni huolestuttaa kuitenkin kotiinkuljetuksen aiheuttama ilmastovaikutus. Päästöjä syntyy nähdäkseni ainakin pakettiauton ajosta ja kuljetuksessa käytettävistä pahvilaatikoista.

Seuraavassa olen arvioinut ja laskenut ruuan kotiinkuljetuksen aiheuttamat päästöt kuljetusten ja pakkausmateriaalien osalta.

Pakettiauton päästöt katuajossa täydellä kuormalla ovat VTT:n Lipaston mukaan keskimäärin 279 g/km.

Matka esimerkiksi Viikin Prismasta meille ja takaisin on yhteensä 9,0 km. Kuljetuksen päästöt pakettiautolla ovat siis 2511 grammaa. Todellisuudessa kilometrejä tulee tietysti vähemmän, koska pakettiauton logistiikka on (toivottavasti) optimoitu ja auto toimittaa useita ruokalähetyksiä lähiseudulle samaan aikaan.

Lisäksi kotiinkuljetuksen myötä tulee ylimääräistä pakkausmateriaalia eli pahvilaatikoita. Pahvin päästöt ovat Defran päästökertoimien mukaan 750,26 kg CO2e tonnia kohden.

Yksi kotiinkuljetuksen mukana tuleva pahvilaatikko painaa noin 400 grammaa. Tyypillisessä tilauksessa meidän perheen tapauksessa pahvilaatikoita on keskimäärin 2,5 kpl eli pahvia tulee tuolloin kilon verran.

Laatikot päätyvät pahvinkeräykseen. Pahvin kierrätys aiheuttaa vielä omat päästönsä. HSY:n tekemän selvityksen mukaan pahvin kierrätyksen päästöt ovat 70 kg CO2e tonnia kohden.

Kilon pahvin valmistus ja kierräys aiheuttaa yhteensä 750,26g + 70g = 820,26 gramman CO2e päästöt.

Näin ollen kotiinkuljetuksen päästöt ovat meidän tapauksessa noin 2511g + 820,26g = 3331,26 grammaa CO2e kuljetusta kohti. Jos ajatellaan, että tilaamme vuodessa kotiinkuljetuksella ruokaa 100 kertaa, on päästöjen lisäys koko perheemme osalta yhteensä 333,13 kg CO2e ja 83,28 kg CO2e henkeä kohti.

Keskimääräisen suomalaisen päästöt ovat vuodessa noin 10 tonnia. Käytännössä  ruuan kotiinkuljetus on tuosta noin 0,8 prosenttia. Tai minun tapauksessa, kun hiilijalanjälki on noin 2,5 tonnia tuo vastaa jo 3,3 % osuutta vuosittaisista päästöistäni. Tämä on yllättävän paljon pelkästä ruuan kotiinkuljetuksesta. Vaihtoehtisesti tuo 83,28 kilon CO2e päästö vastaava noin 600 kilometrin autoilua tai vähän yli yhden uuden iPhonen (70 kg CO2e) hiilijalanjälkeä.

Itse olen kompensoinut omat päästöni moninkertaisesti hankkimalla ennallistettavaa suota www.hiiliporssi.fi kautta ja kompensoimalla päästöni kuukausittain Compensate-säätiön kautta.

Lisäksi huomasin vasta tätä kirjoittaessa, että kotiinkuljetuksesta voi erikseen pyytää elintarvikkeiden pakkauksen pahvilaatikoiden sijaan muovikasseihin. Yhden muovikassin hiilijalanjälki on 3116,29 kiloa CO2e tonnia kohden. Muovikassi painaa noin 20 grammaa ja niitä tulee yhden toimituksen yhteydessä arviolta 5 kpl. Muovin kierrätyksen päästöt ovat 70 kg CO2e tonnia kohden eli muovikassien osalta päästöt ovat 312 grammaa (valmistus) + 7 g (kierrätys) = 317 g * 100 toimitusta vuodessa = 31,7 kg CO2e vuodessa (muovikassit) vs 82 kg CO2e vuodessa (pahvilaatikot) päästöt.

Kannattaa siis ilmastonäkökulmasta tilata kotiinkuljetuksen tuotteet pahvilaatikoiden sijaan muovikasseissa, mikäli suinkin mahdollista.

Vastuullinen yritys voisi kuitenkin siirtyä hoitamaan kuljetuksen päästöttömästi joko biokaasu- tai sähköajoneuvolla sekä kompensoida kotiinkuljetuksen materiaaleista ja muista aktiviteeteista aiheutetut päästöt asiakkaiden puolesta.

Kerro, jos huomaat laskelmassa virheitä? Kerro myös, jos tiedät hiilineutraaleja tapoja tilata ruokaa kotiinkuljetuksella?

Lisäksi muistutuksena: Ylivoimaisesti merkittävin ilmastovaikutus ruuan osalta syntyy pakkausten ja kuljetusten sijaan alkutuotannosta eli siitä, mitä ruokaa syö tai tilaa. Isoimman vaikutuksen saa siis sillä aikaiseksi, että siirtyy suosimaan kasvisperäisiä elintarvikkeita, ellei jo niin tee.


LISÄYS 8.3.2021: Huom. Laskelma on tehty mahdollisimman pessimistisesti varovaisuusperiaatetta noudattaen.

Fiksumpaa voisi olla laskea pakettiauton km-päästöt ruuan painon mukaan tonnikilometria kohti. Näin tulisi huomioitua se, että pakettiauto kuljettaa muidenkin ruokia kuin vain omiani. Lisäksi laskelmassa lähdetään siitä, että pakettiautoa ajaa vain meidän perheen ostoksia varten kaupasta kotiimme ja takaisin. Todellisuudessa kilometrejä meidän perheen ostoksia kohti kertyy todennäköisesti vähemmän, kun pakettiauto toimittaa samalla muidenkin ostoksia.

8 kommenttia artikkeliin ”Ruuan kotiinkuljetuksen päästöt”

  1. Jonkin verran päästöjä saa pienennettyä sillä, että tilaa ruokaa harvemmin ja enemmän kerralla. Meillä yleensä iso ruokakassitilaus joka toinen viikko ja sillä toisella viikolla haetaan toisesta kaupasta ne asiat, mitä kotiin ei saa tilattua (lidlin tofu ja esim olut) ja tarvittavat täydennykset jos jotkut kasvikset vaikka on lopussa.

    • Kiitos kommentista Heidi! Kyllä vain. Olemme itse tilanneet aiemmin kotiinkuljetuksella massiiviset määrät kuivamuonaa noin neljä kertaa vuodessa. Nyt koronapandemian pahentuneen tilanteen takia ajatuksena tässä on, että siirrymme käyttämään kotiinkuljetusta 100% eli haasteena on tässä erityisesti vihannekset, hedelmät ja leivät sekä tietysti jääkaappimme tilan puute 🙂 Tuo kaksi kertaa viikossa on suunnilleen se tahti, jonka olemme käyneet lähikaupassa.

  2. Hei, Voi olla että olen väärässä, mutta minusta vaikuttaa, että lasket aina uuden 100 % neitseellisen muovikassin valmistuksen ja sen päälle vielä kierrätyksen pienen lisän. En ole itse ihan varma, mutta tuntuu, ettei oikein missään enää käytetä 100 % neitseellistä polyeteenia sisältävää kassia. Kierrtysmateriaalin osuus vaihtelee 30 -90 p% , minkä osuuden kuormitus on 70kg/ton ja sama määrä pois neitseellisen tuotannosta . Siis muovin CO2 -kuormittavuus voi olla vieläkin alle tuon ihan hyvän estimaattisi.

    • Kiitos Vesa! Mietin samaa itsekin. Myös pahvilaatikoissa käytetään varmasti paljon tai suurelta osin kierrätyskuitua. Päästökertoimet pahville ja muoville otin tosiaan tuolta Defran tuottamista julkisista päästökertoimista. Kierrätyksestä voisi periaatteessa laskea myös kädenjälkeä, koska se on pois neitseellisen raaka-aineen käytöstä.

  3. Hei!
    Miksi laskelmassa ei ole huomioitu sitä, että ilman tätä kuljetusplvelua liikkuisi suuri osa näistä asiakkaista omalla autolla ruokakauppaan? Kun pakettiauto kuljettaa varmuudella hyvin monen ruuat, niin mikä on vaikutus, jos pakettiauton aiheuttamista päästöistä vähennettäisiin ajoneuvojen keskimääräiset päästöt*autot, jotka liikkuisivat ilman tätä palvelua? Veikkaan, että keskitetyn toimituksen hiilijalanjälki on tuolloin negatiivinen ajoneuvojen aiheuttamien päästöjen osalta.

    • Kiitos Hanno! Laskelma on tehty meidän perheen näkökulmasta, jossa muussa tapauksessa käymme kävellen 200 m päässä olevassa lähikaupassa. Eli meidän osalta ilmastovaikutus on negatiivinen. Kokonaisuuden kannalta on toki selvää, että keskitetty jakelu suoraan koteihin on parempi vaihtoehto ilmaston kannalta kuin se, että jokainen menisi erikseen omalla autolla kauppaan. Eri ihmisillä siis hyvin erilaiset tilanteet ja sen myötä ilmastovaikutus erilainen.

  4. Kiitos Leo hyvästä kirjoituksesta. Toivon, että käsittelisit blogissa valmiiden ruoka-annosten kuljetusta (esim. Foodora, Wolt) ja niistä aiheutuvia päästöjä. Äkkiseltään tuntuu, että yksittäisten annosten kuljettaminen vanhalla henkilöautolla ei voi olla eriytisen ekologista. Tämä toimintatapa kuitenkin on voimakkaassa kasvussa eikä tätä näkökulmaa ole mielestäni käsitelty tarpeeksi.

    • Kiitos paljon hyvästä vinkistä! Pitää joskus perehtyä tuohonkin teemaan 🙂

Kommentointi on suljettu.

Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Voiko kirjoja kuunnella tai lukea liikaa? 

Viime vuonna huomasin, että yllättävän harvassa (tieto)kirjassa, joita kuuntelin oli kovin paljon mitään uutta. Tuntui, että vaikka kuuntelin itselleni vieraasta tai uudesta aiheesta kirjoja, toistivat ne samoja kaavoja, esimerkkejä ja tutkimuksia. Ja sama koski vähän romaanejakin. Juonen käänteet ja draaman kaari kävivät vähän turhan tutuiksi. 

Haluaisin kuitenkin kovasti nauttia hyvästä kirjallisuudesta. Tästä syystä mieleeni tuli ajatus, että tänä vuonna kuuntelen aiempina vuosina erityisen hyviksi kirjoiksi listaamiani kirjoja uudestaan. Kävin siis läpi kaikki kuuntelemani kirjat ja poimin sieltä noin 50 teosta. Keväällä kuuntelin nämä kaikki uudestaan. 

Joukossa on paljon hyviä kirjoja! Sellaisia, joita olen kuunnellut useamminkin kuin kaksi kertaa. Jotkut aiemmin hyviltä kuulostaneet kirjat taas eivät enää olleet yhtään niin mielenkiintoisia kuin ensimmäisellä kerralla. Kirjan sisältö kun luonnollisesti puhuttelee eri tavalla eri hetkissä ja elämäntilanteissa. Jos jotain pitää tämän pohjalta suositella, niin tässä on seitsemän kirjaa, jotka itselläni ovat kestäneet useamman kuuntelukerran ja joita kannattaa kuunnella tai lukea vaikka tämän syksyn aikana (jos et jostain syystä ole jo lukenut/kuunnellut näitä)

-Yuval Noah Harari: 21 oppituntia maailman tilasta
-Rutger Bregman: Hyvän historia
-Rutger Bregman: Moraalinen kunnianhimo
-James Clear: Pura rutiinit atomeiksi
-Hans Rosling: Faktojen maailma
-Malcolm Gladwell: Kuka menestyy ja miksi
-Berthold Gunster: Flip

Ehkä hiukan surullisena huomaan, että tähän listalle ei päässyt yhtään romaania, yhtään kotimaista kirjaa eikä yhtään muita kuin miesten kirjoittamia kirjoja.

Toki näiden lisäksi on paljon paperikirjoja ja klassikoita, jotka ovat kestäneet hyvin aikaa ja joita olen lukenut monta kertaa. Tässä esimerkiksi listaus aiemmin 10 merkityksellisestä kirjasta omassa elämässäni: 

https://leostranius.fi/2022/09/10-merkityksellista-kirjaa-elamani-aikana/
Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi

EDIT: Tässä oleva kuvituskuva on Purkutaidenäyttelystä 2025 Toni Esselin installaatiosta Hostile architecture.
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Seuraa minua Instagramissa