Ruuan kotiinkuljetuksen päästöt

Koronapandemian myötä olemme siirtyneet tilaamaan päivittäiselintarvikkeet kotiinkuljetuksena. Pakettiauto tuo kotiovellemme 1-2 kertaa viikossa viikossa isohkon ruokaerän.

Tämä on kätevää. Itseäni huolestuttaa kuitenkin kotiinkuljetuksen aiheuttama ilmastovaikutus. Päästöjä syntyy nähdäkseni ainakin pakettiauton ajosta ja kuljetuksessa käytettävistä pahvilaatikoista.

Seuraavassa olen arvioinut ja laskenut ruuan kotiinkuljetuksen aiheuttamat päästöt kuljetusten ja pakkausmateriaalien osalta.

Pakettiauton päästöt katuajossa täydellä kuormalla ovat VTT:n Lipaston mukaan keskimäärin 279 g/km.

Matka esimerkiksi Viikin Prismasta meille ja takaisin on yhteensä 9,0 km. Kuljetuksen päästöt pakettiautolla ovat siis 2511 grammaa. Todellisuudessa kilometrejä tulee tietysti vähemmän, koska pakettiauton logistiikka on (toivottavasti) optimoitu ja auto toimittaa useita ruokalähetyksiä lähiseudulle samaan aikaan.

Lisäksi kotiinkuljetuksen myötä tulee ylimääräistä pakkausmateriaalia eli pahvilaatikoita. Pahvin päästöt ovat Defran päästökertoimien mukaan 750,26 kg CO2e tonnia kohden.

Yksi kotiinkuljetuksen mukana tuleva pahvilaatikko painaa noin 400 grammaa. Tyypillisessä tilauksessa meidän perheen tapauksessa pahvilaatikoita on keskimäärin 2,5 kpl eli pahvia tulee tuolloin kilon verran.

Laatikot päätyvät pahvinkeräykseen. Pahvin kierrätys aiheuttaa vielä omat päästönsä. HSY:n tekemän selvityksen mukaan pahvin kierrätyksen päästöt ovat 70 kg CO2e tonnia kohden.

Kilon pahvin valmistus ja kierräys aiheuttaa yhteensä 750,26g + 70g = 820,26 gramman CO2e päästöt.

Näin ollen kotiinkuljetuksen päästöt ovat meidän tapauksessa noin 2511g + 820,26g = 3331,26 grammaa CO2e kuljetusta kohti. Jos ajatellaan, että tilaamme vuodessa kotiinkuljetuksella ruokaa 100 kertaa, on päästöjen lisäys koko perheemme osalta yhteensä 333,13 kg CO2e ja 83,28 kg CO2e henkeä kohti.

Keskimääräisen suomalaisen päästöt ovat vuodessa noin 10 tonnia. Käytännössä  ruuan kotiinkuljetus on tuosta noin 0,8 prosenttia. Tai minun tapauksessa, kun hiilijalanjälki on noin 2,5 tonnia tuo vastaa jo 3,3 % osuutta vuosittaisista päästöistäni. Tämä on yllättävän paljon pelkästä ruuan kotiinkuljetuksesta. Vaihtoehtisesti tuo 83,28 kilon CO2e päästö vastaava noin 600 kilometrin autoilua tai vähän yli yhden uuden iPhonen (70 kg CO2e) hiilijalanjälkeä.

Itse olen kompensoinut omat päästöni moninkertaisesti hankkimalla ennallistettavaa suota www.hiiliporssi.fi kautta ja kompensoimalla päästöni kuukausittain Compensate-säätiön kautta.

Lisäksi huomasin vasta tätä kirjoittaessa, että kotiinkuljetuksesta voi erikseen pyytää elintarvikkeiden pakkauksen pahvilaatikoiden sijaan muovikasseihin. Yhden muovikassin hiilijalanjälki on 3116,29 kiloa CO2e tonnia kohden. Muovikassi painaa noin 20 grammaa ja niitä tulee yhden toimituksen yhteydessä arviolta 5 kpl. Muovin kierrätyksen päästöt ovat 70 kg CO2e tonnia kohden eli muovikassien osalta päästöt ovat 312 grammaa (valmistus) + 7 g (kierrätys) = 317 g * 100 toimitusta vuodessa = 31,7 kg CO2e vuodessa (muovikassit) vs 82 kg CO2e vuodessa (pahvilaatikot) päästöt.

Kannattaa siis ilmastonäkökulmasta tilata kotiinkuljetuksen tuotteet pahvilaatikoiden sijaan muovikasseissa, mikäli suinkin mahdollista.

Vastuullinen yritys voisi kuitenkin siirtyä hoitamaan kuljetuksen päästöttömästi joko biokaasu- tai sähköajoneuvolla sekä kompensoida kotiinkuljetuksen materiaaleista ja muista aktiviteeteista aiheutetut päästöt asiakkaiden puolesta.

Kerro, jos huomaat laskelmassa virheitä? Kerro myös, jos tiedät hiilineutraaleja tapoja tilata ruokaa kotiinkuljetuksella?

Lisäksi muistutuksena: Ylivoimaisesti merkittävin ilmastovaikutus ruuan osalta syntyy pakkausten ja kuljetusten sijaan alkutuotannosta eli siitä, mitä ruokaa syö tai tilaa. Isoimman vaikutuksen saa siis sillä aikaiseksi, että siirtyy suosimaan kasvisperäisiä elintarvikkeita, ellei jo niin tee.


LISÄYS 8.3.2021: Huom. Laskelma on tehty mahdollisimman pessimistisesti varovaisuusperiaatetta noudattaen.

Fiksumpaa voisi olla laskea pakettiauton km-päästöt ruuan painon mukaan tonnikilometria kohti. Näin tulisi huomioitua se, että pakettiauto kuljettaa muidenkin ruokia kuin vain omiani. Lisäksi laskelmassa lähdetään siitä, että pakettiautoa ajaa vain meidän perheen ostoksia varten kaupasta kotiimme ja takaisin. Todellisuudessa kilometrejä meidän perheen ostoksia kohti kertyy todennäköisesti vähemmän, kun pakettiauto toimittaa samalla muidenkin ostoksia.

8 kommenttia artikkeliin ”Ruuan kotiinkuljetuksen päästöt”

  1. Jonkin verran päästöjä saa pienennettyä sillä, että tilaa ruokaa harvemmin ja enemmän kerralla. Meillä yleensä iso ruokakassitilaus joka toinen viikko ja sillä toisella viikolla haetaan toisesta kaupasta ne asiat, mitä kotiin ei saa tilattua (lidlin tofu ja esim olut) ja tarvittavat täydennykset jos jotkut kasvikset vaikka on lopussa.

    • Kiitos kommentista Heidi! Kyllä vain. Olemme itse tilanneet aiemmin kotiinkuljetuksella massiiviset määrät kuivamuonaa noin neljä kertaa vuodessa. Nyt koronapandemian pahentuneen tilanteen takia ajatuksena tässä on, että siirrymme käyttämään kotiinkuljetusta 100% eli haasteena on tässä erityisesti vihannekset, hedelmät ja leivät sekä tietysti jääkaappimme tilan puute 🙂 Tuo kaksi kertaa viikossa on suunnilleen se tahti, jonka olemme käyneet lähikaupassa.

  2. Hei, Voi olla että olen väärässä, mutta minusta vaikuttaa, että lasket aina uuden 100 % neitseellisen muovikassin valmistuksen ja sen päälle vielä kierrätyksen pienen lisän. En ole itse ihan varma, mutta tuntuu, ettei oikein missään enää käytetä 100 % neitseellistä polyeteenia sisältävää kassia. Kierrtysmateriaalin osuus vaihtelee 30 -90 p% , minkä osuuden kuormitus on 70kg/ton ja sama määrä pois neitseellisen tuotannosta . Siis muovin CO2 -kuormittavuus voi olla vieläkin alle tuon ihan hyvän estimaattisi.

    • Kiitos Vesa! Mietin samaa itsekin. Myös pahvilaatikoissa käytetään varmasti paljon tai suurelta osin kierrätyskuitua. Päästökertoimet pahville ja muoville otin tosiaan tuolta Defran tuottamista julkisista päästökertoimista. Kierrätyksestä voisi periaatteessa laskea myös kädenjälkeä, koska se on pois neitseellisen raaka-aineen käytöstä.

  3. Hei!
    Miksi laskelmassa ei ole huomioitu sitä, että ilman tätä kuljetusplvelua liikkuisi suuri osa näistä asiakkaista omalla autolla ruokakauppaan? Kun pakettiauto kuljettaa varmuudella hyvin monen ruuat, niin mikä on vaikutus, jos pakettiauton aiheuttamista päästöistä vähennettäisiin ajoneuvojen keskimääräiset päästöt*autot, jotka liikkuisivat ilman tätä palvelua? Veikkaan, että keskitetyn toimituksen hiilijalanjälki on tuolloin negatiivinen ajoneuvojen aiheuttamien päästöjen osalta.

    • Kiitos Hanno! Laskelma on tehty meidän perheen näkökulmasta, jossa muussa tapauksessa käymme kävellen 200 m päässä olevassa lähikaupassa. Eli meidän osalta ilmastovaikutus on negatiivinen. Kokonaisuuden kannalta on toki selvää, että keskitetty jakelu suoraan koteihin on parempi vaihtoehto ilmaston kannalta kuin se, että jokainen menisi erikseen omalla autolla kauppaan. Eri ihmisillä siis hyvin erilaiset tilanteet ja sen myötä ilmastovaikutus erilainen.

  4. Kiitos Leo hyvästä kirjoituksesta. Toivon, että käsittelisit blogissa valmiiden ruoka-annosten kuljetusta (esim. Foodora, Wolt) ja niistä aiheutuvia päästöjä. Äkkiseltään tuntuu, että yksittäisten annosten kuljettaminen vanhalla henkilöautolla ei voi olla eriytisen ekologista. Tämä toimintatapa kuitenkin on voimakkaassa kasvussa eikä tätä näkökulmaa ole mielestäni käsitelty tarpeeksi.

    • Kiitos paljon hyvästä vinkistä! Pitää joskus perehtyä tuohonkin teemaan 🙂

Kommentointi on suljettu.

Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Seuraa minua Instagramissa