Stadionin ja Kisahallin parkkipaikoille avoin urheilupuisto

Kun kävelee Helsingin keskustasta Töölönlahden vartta kohti pohjoista, tulee monipuolisen kulttuuritarjonnan jälkeen vastaan parkkipaikat Kisahallin ja Olympiastadionin vieressä.

Helsinki ansaitsee näin keskeiselle paikalle parempaa.

Tein kaupunginvaltuustossa (5.6.2019) valtuustoaloitteen, että kaupunki selvittää mahdollisuutta rakentaa kulttuurialueen jatkoksi ihmisille avoimen urheilupuiston Kisahallin ja Olympiastadionin yhteydessä oleville parkkipaikoille.

Oheisesta kartasta näkee hyvin, miten valtavat parkkialueet tuolla paikalla tällä hetkellä on. Alla aloite kokonaisuudessaan.

Valtuustoaloite kaikille avoimen urheilupuiston toteuttamisesta Helsingin keskusta-alueella kulttuurikäytävän jatkeeksi

Kun lähtee etenemään Helsingin keskustasta Töölönlahden vartta kohti pohjoista, kävelijää ympäröi kulttuurin monipuolinen tarjonta. Kulttuurikäytävän päättyessä Kansallisoopperan jälkeen on ensin Kisahallin pysäköintialue ja sitä seuraa Olympiastadionin pysäköintialue ennen Helsingin hienoa urheilukeskittymää, jossa ovat Olympiastadion, uimastadion, jalkapallokentät, Eläintarhan urheilupuisto ja jäähalli. Alue kehittyy ja Olympiastadionin remontti on pian valmis.

Monipuolisesta tarjonnasta huolimatta alueella on kenttätilaa hyvin rajallisesti. Kaikille avoimia koripallokenttiä löytyy esimerkiksi Töölöstä muutama, mutta kaikki jalkapallokentät ovat seurojen käytössä.

Helsingin kaupunkistrategia lähtee siitä, että kasvava kaupunki tarvitsee asianmukaiset palvelut, kuten liikuntapaikat:

”Kasvu velvoittaa kaupunkia. Tarvitsemme riittävästi työpaikkoja, asuntoja, päiväkoteja, kouluja, kirjastoja, liikuntapaikkoja ja terveydenhuollon palveluita.”

”Liikkumista edistetään yhä laaja-alaisemmin kaupungin tuottamilla palveluilla. Kaupunkiympäristöä sekä liikunta- ja kulttuuritarjontaa kehitetään liikkumiseen ja arkiaktiivisuuteen kannustavaksi tasapuolisesti eri kaupunginosissa.”

Kulttuurialueen jatkoksi ja liikuntaharrastusten mahdollistamiseksi olisi hyvä saada ihmisille avoin urheilupuiston Kisahallin ja Olympiastadionin edessä oleville parkkipaikoille, joissa olisi pienpeleihin sopivia kenttiä esimerkiksi jalkapalloon, koripalloon, lentopalloon ja sulkapalloon. Lisäksi urheilupuistoa voisi kiertää muutaman juoksuradan levyinen rata, joka mahdollistaisi erilaiset itsenäiset juoksutreenit.

Urheilupuisto voisi olla avoin kaikille. Kenttiä ei saisi varata etukäteen, vaan ne olisivat kaikkien käytössä 24/7. Kenttien ympärille voisi luoda erilaista palveluliiketoimintaa, kuten välinevuokrausta sekä kahvila- ja ravintolapalveluja.

Urheilupuisto toisi parhaimmillaan yhteen eri-ikäisiä ja eritaustaisia ihmisiä ja loisi sosiaalista hyvinvointia Helsinkiin. Töölön urheilupuisto on erinomaisten julkisten liikenneyhteyksien päässä ja sinne pääsee pyöräteitä pitkin joka ilmansuunnasta. Keskustastakin on paikalle vain kävelymatka. Urheilupuiston jälkeen aukeaa Helsingin keskuspuisto, joka täydentää tätä hienoa kokonaisuutta. Töölön autopaikkapulaan on myös valmistunut pysäköintihalli, joka mahdollistaa Kisahallin ja Olympiastadionin pysäköintialueiden saamisen parempaan käyttöön.

Julkisessa keskustelussa on nostettu esille paljon lasten ja nuorten ylipainoa ja liikkumattomuutta. Uusi liikuntapuisto kannustaisi lapset liikkumaan, kun koulun jälkeen löytyisi Helsingin kantakaupungistakin paikka, missä voi laittaa oman pelin pystyyn tai hypätä meneillään oleviin peleihin mukaan. Helsingin pormestari on myös laittanut omalle edistettävien asioidensa listalle kaupunkilaisten liikkumisen edistämisen. Tässä olisi erinomainen paikka edetä tuumasta toimeen ja toteuttaa tavoite.

Me allekirjoitetut valtuutetut esitämme, että kaupunki selvittää mahdollisuutta rakentaa kulttuurialueen jatkoksi ihmisille avoimen urheilupuiston Kisahallin ja Olympiastadionin yhteydessä oleville parkkipaikoille

Leo Stranius

7 kommenttia artikkeliin ”Stadionin ja Kisahallin parkkipaikoille avoin urheilupuisto”

  1. Hieno ja tarpeellinen aloite! Enemmän urheilukenttiä- ja toimintaa, vähemmän perinteisiä autojen parkkipaikkoja!

  2. Hyvä aloite !
    Tällaisella urheilu-ja liikuntapuistolla parannettaisiin helsinkiläisten terveyttä ja yhteenkuuluvaisuutta, joita parkkipaikat eivät edistä, päinvastoin. ” Kuningas auton ” jumaloimisesta tulisi siirtyä helsinkiläisten kaikenpuolisen hyvinvoinnin kehittämiseen.

  3. Helsinki on iso kaupunki. Töölö ei ole erityisen tavoitettavissa julkisilla muualta kuin kantakaupungista tai länsipuolelta matkaaville.
    Parkkipaikat ovat tärkeitä kaupunkilaislasten uimakouluihin, kun tuodaan lapsia esim, pohjoisesta stadikalle. Samoin monet muut kulttuurihienoudet jäävät suurilta perhekunnilta tavoittamatta, jos paikalle ei autolla pääsisi. En tiedä kuinka paljon keskusta-alueella asuvat varakkaat perheet jaksavat ajatella oman rinkinsä ulkopuolelle.
    Tavarafillarilla kulkisi vain murto-osa lapsistani ja matkaan kuluisi aikaa uimakoululle noin tunti pari. Toisekseen en jaksaisi sairauksien vuoksi paikalle lapsineni polkea ja julkisillakin vähän niin ja näin.
    Olisiko mahdollista kohdentaa varoja uima-stadioniin myös itä- tai pohjoispuolen Helsinkiin?
    Autottomuus on helkutin hieno ajatus, mutta olisi reilua pitää mielessä, että kaikilla ei ole yhtä tai kahta lasta. Tai kaikki eivät ole vammattomia, eivätkä kaikki mitenkään mahtuisi asumaan kanta-kaupungissa. Jos aletaan rajaamaan näin kulkuneuvoja, jäisi koko kulttuurikeskustan alue sen porukan leikkikentäksi, jotka asuvat suht helposti tavoitettavan matkan päässä.

  4. Hyvä, parahin, Matka-aika 58 min julkisilla,

    Jos Mannerheimintiellä – joka halkoo niin Etu-Töölöä kuin. Taka-Töölöäkin ei kulje mielestäsi joukkoliikennettä vielä tarpeeksi, niin kertoisitko missä suomalaisessa taajamassa sitä on enemmän? Olisin nimittäin erittäin kiinnostunut kuulemaan vastauksen, jotta joukkoliikennettämme niin pk-seudulla kuin koko maassa voitaisiin mahdollisesta esimerkistäsi inspiroituen kehittää vielä enemmän joukkoliikenneystävällisempään suuntaan.

    Kiitos jo etukäteen! 🙂

  5. IHAN ENSIKSI

    Ihan ensiksi, kun lähtee etenemään Helsingin keskustasta Töölönlahden vartta kohti pohjoista, ohi Oopperatalon ja Olympiastadionin kohti Eläintarhan urheilupuistoa ja Keskuspuistoa, kannattaisi kiinnittää huomio Stadionin pohjoispuolelle suunniteltuun megalomaaniseen rakennushankkeeseen.

    Vanhan jäähallin ja Stadionin väliselle ahtaalle alueelle ollaan maan alle rakennettavan jäähallin varjolla suunnittelemassa valtavaa rakennuskeskittymää 13-15 kerroksisine asuinrakennuksineen, hotelleineen ja kauppakeskuksineen.

    Jos on aidosti huolissaan Stadionin ja Eläintarhan urheilupuiston kulttuurimaisemasta ja ihmisten liikkumisesta puistossa, kannattaisi aktiviteetti tässä vaiheessa keskittää siihen, että tuollaista urheilupuistoon kuulumatonta rakennuskompleksia ei Eläintarhaan rakenneta. Asialla on lisäksi kiire.

  6. Montako valtuutettua on allekirjoittanut tuon Stadionin ja Kisahallin parkkipaikkaa koskevan valtuustoaloitteen ja keitä he ovat? Eikö aloitteen allekirjoittaneilla ole mitään tietoa siitä, mitä parkkipaikalla Stadionin toisella puolella tapahtuu?

    Olisiko nyt mahdollista tehdä aloite, jossa todetaan että tällainen ylimitoitettu kiinteistösijoittajien rakennushanke ei kuulu urheilupuistoon? Voimassa olevassa asemakaavassa alue on määritelty urheilu- ja puistoalueeksi.

  7. Idea Stadionin ja Kisahallin edustalla olevan parkkipaikan muuttamisesta puistoksi ei ole uusi. Siitä on varmaan olemassa jo jokin alustava suunnitelmakin tapahtumapuistoksi, joka olisi tavallinen puisto puineen ja erilaisine aktiviteetteineen, mutta palvelisi samalla myös Stadionin tapahtumien yleisöä.

    Tällainen tapahtumapuisto olisi varmaan käyttökelpoisempi ratkaisu, kuin alueen muuttaminen pelkästään liikuntapuistoksi. Pelikenttiä ja juoksuratoja on lähialueilla tarjolla jo muutenkin.

    Esimerkiksi Töölönlahdelle Oodin liepeille ollaan parhaillaan rakentamassa aluetta, johon juuri tulee tällaisia kaikille avoimia koriskenttiä ja pelailu- ja leikkialueita. Myös Töölönlahtea kiertävän kävelytien varrella on kuntoilulaitteita ja Uimastadionin nurkalla on kaikille avoin koriskenttä.

    Eläintarhassa Stadionin ympäristössä taas on juoksijoita varten mukava pururata ja Eltsun urheilukenttää kiertää kahdeksan 400 metrin mittaista juoksurataa, jotka mahdollistavat erilaiset juoksutreenit.

Kommentointi on suljettu.

Tänään hyvää ja kevyttä pyörätreeniä vajaa pari tuntia. Eilen tunti hyötypyöräilyä, 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Aamuisin tietty venyttelyä ja seitsemän minuutin lihaskuntotreeni. Huomenna sitten juoksua! 

#triathlon @helsinkitriathlon
Tänään oli kiva päättää työviikko Helsingin tanssiopistolla @rauhatati kanssa! 🎉🔥
Tänään Sari Valton vieraana upean Elli Aaltosen kanssa keskustelemassa Yle Radio 1:n ohjelmassa Keskusteluja ihmisyydestä. Pääsimme pohtimaan 101 onnen päivää kirjani pohjalta elämän tarkoitusta, arvoja ja ajankäyttöä. 

”Jos tietäisit kuolevasi kolmen kuukauden päästä, miten käyttäisit viimeiset elonpäiväsi? Tekisitkö muutoksia ajankäyttöösi? Miten erottaa olennainen epäolennaisesta?”

https://areena.yle.fi/podcastit/1-72760580
Jippii! Tänään ilmestyi vihdoin mun uusi kirja 1,5 astetta parempi arki. Teos löytyy ääni- ja ekirjapalveluista sekä toki myös perinteisenä painettuna versiona kirjakaupoista tai kustantajan verkkokaupasta. 

Kirja kuvaa niitä valintoja, joita meidän on ilmastokriisin aikakaudella Suomen kaltaisissa yhteiskunnissa tehtävä. Iloinen uutinen on, että ilmastoystävällinen arki tekee planeetan ohella ennen kaikkea hyvää myös meille itsellemme!

#parempiarki #kirjat #kirjagram @gummeruskustannus
Revontulet! #koli
Ukko-Kolilla! #koli #ukkokoli
Rauhaa ja hyvää uutta vuotta kaikille! 

Mennyt vuosi onkin ollut aikamoinen. Teimme Third Rockissa noin sadalle yritykselle tai organisaatiolle noin 180 projektia. Palkkasimme seitsemän uutta asiantuntijaa ja liikevaihto kasvoi noin 50 % edellisestä vuodesta.

Omassa elämässä vuosi 2024 oli kaikkien aikojen paras liikuntavuosi. Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan, jota varten oli harjoiteltu koko alkuvuosi. Loppukesästä tein vielä pari puolimatkaa ja syksyllä 50-vuotissynttäripäivönä 50 km juoksun. Lisäksi vuoden aikana juoksin 12 puolimaratonia. Kuntoilua kertyi yhteensä 840 tuntia, keskimäärin noin 16 tuntia viikossa. 

Alkuvuonna ilmestyi 101 onnen päivää kirja ja joulun alla posti toi kotiin uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki, joka ilmestyy heti tammikuun alussa 2025. Uusi ilmastoteos on viides kirjani. 

50-vuotissyntymäpäiväjuhlien järjestämisen sijaan päätin, että käyn seuraavan vuoden ajan joka viikko lounaalla ystävieni kanssa keskustelemaan elämän tarkoituksesta.

Kuntapolitiikan luottamustehtäviä varavaltuutetun lisäksi on ollut HSY:n ja Uudenmaan liiton hallituksissa sekä Uudenmaan liiton maakunnan yhteistyöryhmässä. Lisäksi olen saanut tehdä hiukan vapaaehtoistyötä eläinten oikeuksien puolesta Animalian hallituksessa. Kirsi Vuorisen kanssa olemme tehneet vuoden aikana yhteensä 21 jaksoa kestävyysmuutos-podcastia. 

Kaiken kaikkiaan vuoden aikana kertyi 929 kokousta ja 67 kotimaan matkapäivää. Ei yhtään laiva- tai lentomatkaa. Yhteensä 208 luettua tai kuunneltua kirjaa. Lisäksi lahjoitimme puolison kanssa vuoden aikana 9065 euroa eli noin kahdeksan prosenttia nettotuloistamme hyväntekeväisyyteen. Päivittäiset Duolingo-harjoitukset ruotsin ja espanjan osalta vaihtuivat nuottien harjoittelemiseen. Duolingo-harjoituksen tein jokapäivä ja putki on jatkunut nyt 1688 päivää. 

Kaiken kaikkiaan tämä on ollut henkilökohtaisesti erinomainen vuosi kun ei ole ollut kiire mihinkään ja on saanut tehdä juuri niitä asioita, joita on halunnutkin tehdä. Vuoden vaihteen saan olla Kolilla perheen ja ystävien kanssa.
Kyllä Turussakin osataan tehdä hyvää pyöräkatua!
Hyvää joulua!
Posti toi kotiovelle parhaan joululahjan! Uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki - miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi. 

Unboxing-videon kuvasi ja editoi 10-vuotias lapseni. 

#unboxing #parempiarki #kirja @gummeruskustannus
Tietokirjailija ja vaikuttaja Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi(Gummerus) on konkreettinen opaskirja, joka auttaa valitsemaan viisaammin ja voimaan paremmin. Kirjassaan Stranius havainnollistaa esimerkein, miksi tiivis asuminen, minimalistinen kuluttaminen, vegaaninen ruokavalio ja muut ilmastoystävälliset valinnat eivät merkitse raskasta ja kurjaa elämää, vaan tekevät hyvää meille itsellemme.

Mitä hyötyä on siitä, että omistaa vain vähän tavaraa? Miten tehdä ilmastoystävällinen pikalounas etätyöpäivän keskellä? Miten arvioida oman toiminnan päästöjä ja vaikuttavuutta? Leo Stranius antaa uutuuskirjassaan 1,5 astetta parempi arki välineitä oman hiilijalanjäljen pienentämiseen avaamalla konkreettisia hiililaskelmia arjen eri valinnoista.

”1,5 asteen kanssa linjassa oleva arki on monella tavalla hyvää. Kun elää omien arvojensa mukaan ja tekee itseään suurempia ja planeetan kannalta merkityksellisiä asioita, kasvattaa henkistä hyvinvointiaan ja vahvistaa omaa mielenterveyttään. Näin ei tarvitse elää jatkuvassa ristiriidassa sen kanssa mitä tietää ja mitä tekee”, Stranius kirjoittaa kirjassaan.

Straniuksen mukaan päästötavoitteiden mukainen arki tuo elämään levollisuutta ja onnellisuutta. Myös henkilökohtainen varallisuus kasvaa, kun kuluttaa vähemmän.

”Monet asiat ovat paljon yksinkertaisempia ja helpompia, kun turhat asiat rajautuvat arjesta kokonaan pois häiritsemästä. Ravintolassa ja kaupassa valinnat ovat selkeitä. Lomamatkat ja siirtyminen paikasta toiseen tapahtuvat selkeiden periaatteiden mukaan. Yksinkertaisuus, tehokkuus ja taloudellisuus sekä terveellisyys yhdistyvät kauniilla tavalla hyväksi kokonaisuudeksi”, Stranius kirjoittaa.

”Voisiko 1,5 asteen ilmastoystävällinen arki näyttää yhä useammalle houkuttelevammalta, jos se kehystettäisiin hyveellisyyden ja pyyteettömyyden sijaan oman edun tavoittelulla? Itsekkyydellä. Siitähän tässä kaikessa lopulta on kysymys: siitä, että meillä kaikilla olisi paljon nykyistä parempi elämä.”
Mistä voimaa vastuullisuustyöhön multikriisien aikakaudella? Tietysti työskentelystä planeetan puolesta! Aika hieno loikka ollaan tehty Third Rockissa viimeisen reilun neljän vuoden aikana. 

”Third Rock on muuttunut neljässä vuodessa kolmen ihmisen pienestä ja intohimoisesta vastuullisuuspalveluita tarjoavasta yrityksestä jo 17 asiantuntijan vaikuttavaksi yhteisöksi. Vuoden 2024 aikana olemme palvelleet peräti 96 yritystä tai organisaatiota 156 projektin muodossa.”

https://thirdrock.fi/mista-voimaa-vastuullistyohon-multikriisien-aikakaudella/