Stadionin ja Kisahallin parkkipaikoille avoin urheilupuisto

Kun kävelee Helsingin keskustasta Töölönlahden vartta kohti pohjoista, tulee monipuolisen kulttuuritarjonnan jälkeen vastaan parkkipaikat Kisahallin ja Olympiastadionin vieressä.

Helsinki ansaitsee näin keskeiselle paikalle parempaa.

Tein kaupunginvaltuustossa (5.6.2019) valtuustoaloitteen, että kaupunki selvittää mahdollisuutta rakentaa kulttuurialueen jatkoksi ihmisille avoimen urheilupuiston Kisahallin ja Olympiastadionin yhteydessä oleville parkkipaikoille.

Oheisesta kartasta näkee hyvin, miten valtavat parkkialueet tuolla paikalla tällä hetkellä on. Alla aloite kokonaisuudessaan.

Valtuustoaloite kaikille avoimen urheilupuiston toteuttamisesta Helsingin keskusta-alueella kulttuurikäytävän jatkeeksi

Kun lähtee etenemään Helsingin keskustasta Töölönlahden vartta kohti pohjoista, kävelijää ympäröi kulttuurin monipuolinen tarjonta. Kulttuurikäytävän päättyessä Kansallisoopperan jälkeen on ensin Kisahallin pysäköintialue ja sitä seuraa Olympiastadionin pysäköintialue ennen Helsingin hienoa urheilukeskittymää, jossa ovat Olympiastadion, uimastadion, jalkapallokentät, Eläintarhan urheilupuisto ja jäähalli. Alue kehittyy ja Olympiastadionin remontti on pian valmis.

Monipuolisesta tarjonnasta huolimatta alueella on kenttätilaa hyvin rajallisesti. Kaikille avoimia koripallokenttiä löytyy esimerkiksi Töölöstä muutama, mutta kaikki jalkapallokentät ovat seurojen käytössä.

Helsingin kaupunkistrategia lähtee siitä, että kasvava kaupunki tarvitsee asianmukaiset palvelut, kuten liikuntapaikat:

”Kasvu velvoittaa kaupunkia. Tarvitsemme riittävästi työpaikkoja, asuntoja, päiväkoteja, kouluja, kirjastoja, liikuntapaikkoja ja terveydenhuollon palveluita.”

”Liikkumista edistetään yhä laaja-alaisemmin kaupungin tuottamilla palveluilla. Kaupunkiympäristöä sekä liikunta- ja kulttuuritarjontaa kehitetään liikkumiseen ja arkiaktiivisuuteen kannustavaksi tasapuolisesti eri kaupunginosissa.”

Kulttuurialueen jatkoksi ja liikuntaharrastusten mahdollistamiseksi olisi hyvä saada ihmisille avoin urheilupuiston Kisahallin ja Olympiastadionin edessä oleville parkkipaikoille, joissa olisi pienpeleihin sopivia kenttiä esimerkiksi jalkapalloon, koripalloon, lentopalloon ja sulkapalloon. Lisäksi urheilupuistoa voisi kiertää muutaman juoksuradan levyinen rata, joka mahdollistaisi erilaiset itsenäiset juoksutreenit.

Urheilupuisto voisi olla avoin kaikille. Kenttiä ei saisi varata etukäteen, vaan ne olisivat kaikkien käytössä 24/7. Kenttien ympärille voisi luoda erilaista palveluliiketoimintaa, kuten välinevuokrausta sekä kahvila- ja ravintolapalveluja.

Urheilupuisto toisi parhaimmillaan yhteen eri-ikäisiä ja eritaustaisia ihmisiä ja loisi sosiaalista hyvinvointia Helsinkiin. Töölön urheilupuisto on erinomaisten julkisten liikenneyhteyksien päässä ja sinne pääsee pyöräteitä pitkin joka ilmansuunnasta. Keskustastakin on paikalle vain kävelymatka. Urheilupuiston jälkeen aukeaa Helsingin keskuspuisto, joka täydentää tätä hienoa kokonaisuutta. Töölön autopaikkapulaan on myös valmistunut pysäköintihalli, joka mahdollistaa Kisahallin ja Olympiastadionin pysäköintialueiden saamisen parempaan käyttöön.

Julkisessa keskustelussa on nostettu esille paljon lasten ja nuorten ylipainoa ja liikkumattomuutta. Uusi liikuntapuisto kannustaisi lapset liikkumaan, kun koulun jälkeen löytyisi Helsingin kantakaupungistakin paikka, missä voi laittaa oman pelin pystyyn tai hypätä meneillään oleviin peleihin mukaan. Helsingin pormestari on myös laittanut omalle edistettävien asioidensa listalle kaupunkilaisten liikkumisen edistämisen. Tässä olisi erinomainen paikka edetä tuumasta toimeen ja toteuttaa tavoite.

Me allekirjoitetut valtuutetut esitämme, että kaupunki selvittää mahdollisuutta rakentaa kulttuurialueen jatkoksi ihmisille avoimen urheilupuiston Kisahallin ja Olympiastadionin yhteydessä oleville parkkipaikoille

Leo Stranius

7 kommenttia artikkeliin ”Stadionin ja Kisahallin parkkipaikoille avoin urheilupuisto”

  1. Hieno ja tarpeellinen aloite! Enemmän urheilukenttiä- ja toimintaa, vähemmän perinteisiä autojen parkkipaikkoja!

  2. Hyvä aloite !
    Tällaisella urheilu-ja liikuntapuistolla parannettaisiin helsinkiläisten terveyttä ja yhteenkuuluvaisuutta, joita parkkipaikat eivät edistä, päinvastoin. ” Kuningas auton ” jumaloimisesta tulisi siirtyä helsinkiläisten kaikenpuolisen hyvinvoinnin kehittämiseen.

  3. Helsinki on iso kaupunki. Töölö ei ole erityisen tavoitettavissa julkisilla muualta kuin kantakaupungista tai länsipuolelta matkaaville.
    Parkkipaikat ovat tärkeitä kaupunkilaislasten uimakouluihin, kun tuodaan lapsia esim, pohjoisesta stadikalle. Samoin monet muut kulttuurihienoudet jäävät suurilta perhekunnilta tavoittamatta, jos paikalle ei autolla pääsisi. En tiedä kuinka paljon keskusta-alueella asuvat varakkaat perheet jaksavat ajatella oman rinkinsä ulkopuolelle.
    Tavarafillarilla kulkisi vain murto-osa lapsistani ja matkaan kuluisi aikaa uimakoululle noin tunti pari. Toisekseen en jaksaisi sairauksien vuoksi paikalle lapsineni polkea ja julkisillakin vähän niin ja näin.
    Olisiko mahdollista kohdentaa varoja uima-stadioniin myös itä- tai pohjoispuolen Helsinkiin?
    Autottomuus on helkutin hieno ajatus, mutta olisi reilua pitää mielessä, että kaikilla ei ole yhtä tai kahta lasta. Tai kaikki eivät ole vammattomia, eivätkä kaikki mitenkään mahtuisi asumaan kanta-kaupungissa. Jos aletaan rajaamaan näin kulkuneuvoja, jäisi koko kulttuurikeskustan alue sen porukan leikkikentäksi, jotka asuvat suht helposti tavoitettavan matkan päässä.

  4. Hyvä, parahin, Matka-aika 58 min julkisilla,

    Jos Mannerheimintiellä – joka halkoo niin Etu-Töölöä kuin. Taka-Töölöäkin ei kulje mielestäsi joukkoliikennettä vielä tarpeeksi, niin kertoisitko missä suomalaisessa taajamassa sitä on enemmän? Olisin nimittäin erittäin kiinnostunut kuulemaan vastauksen, jotta joukkoliikennettämme niin pk-seudulla kuin koko maassa voitaisiin mahdollisesta esimerkistäsi inspiroituen kehittää vielä enemmän joukkoliikenneystävällisempään suuntaan.

    Kiitos jo etukäteen! 🙂

  5. IHAN ENSIKSI

    Ihan ensiksi, kun lähtee etenemään Helsingin keskustasta Töölönlahden vartta kohti pohjoista, ohi Oopperatalon ja Olympiastadionin kohti Eläintarhan urheilupuistoa ja Keskuspuistoa, kannattaisi kiinnittää huomio Stadionin pohjoispuolelle suunniteltuun megalomaaniseen rakennushankkeeseen.

    Vanhan jäähallin ja Stadionin väliselle ahtaalle alueelle ollaan maan alle rakennettavan jäähallin varjolla suunnittelemassa valtavaa rakennuskeskittymää 13-15 kerroksisine asuinrakennuksineen, hotelleineen ja kauppakeskuksineen.

    Jos on aidosti huolissaan Stadionin ja Eläintarhan urheilupuiston kulttuurimaisemasta ja ihmisten liikkumisesta puistossa, kannattaisi aktiviteetti tässä vaiheessa keskittää siihen, että tuollaista urheilupuistoon kuulumatonta rakennuskompleksia ei Eläintarhaan rakenneta. Asialla on lisäksi kiire.

  6. Montako valtuutettua on allekirjoittanut tuon Stadionin ja Kisahallin parkkipaikkaa koskevan valtuustoaloitteen ja keitä he ovat? Eikö aloitteen allekirjoittaneilla ole mitään tietoa siitä, mitä parkkipaikalla Stadionin toisella puolella tapahtuu?

    Olisiko nyt mahdollista tehdä aloite, jossa todetaan että tällainen ylimitoitettu kiinteistösijoittajien rakennushanke ei kuulu urheilupuistoon? Voimassa olevassa asemakaavassa alue on määritelty urheilu- ja puistoalueeksi.

  7. Idea Stadionin ja Kisahallin edustalla olevan parkkipaikan muuttamisesta puistoksi ei ole uusi. Siitä on varmaan olemassa jo jokin alustava suunnitelmakin tapahtumapuistoksi, joka olisi tavallinen puisto puineen ja erilaisine aktiviteetteineen, mutta palvelisi samalla myös Stadionin tapahtumien yleisöä.

    Tällainen tapahtumapuisto olisi varmaan käyttökelpoisempi ratkaisu, kuin alueen muuttaminen pelkästään liikuntapuistoksi. Pelikenttiä ja juoksuratoja on lähialueilla tarjolla jo muutenkin.

    Esimerkiksi Töölönlahdelle Oodin liepeille ollaan parhaillaan rakentamassa aluetta, johon juuri tulee tällaisia kaikille avoimia koriskenttiä ja pelailu- ja leikkialueita. Myös Töölönlahtea kiertävän kävelytien varrella on kuntoilulaitteita ja Uimastadionin nurkalla on kaikille avoin koriskenttä.

    Eläintarhassa Stadionin ympäristössä taas on juoksijoita varten mukava pururata ja Eltsun urheilukenttää kiertää kahdeksan 400 metrin mittaista juoksurataa, jotka mahdollistavat erilaiset juoksutreenit.

Kommentointi on suljettu.

Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!