Stadionin ja Kisahallin parkkipaikoille avoin urheilupuisto

Kun kävelee Helsingin keskustasta Töölönlahden vartta kohti pohjoista, tulee monipuolisen kulttuuritarjonnan jälkeen vastaan parkkipaikat Kisahallin ja Olympiastadionin vieressä.

Helsinki ansaitsee näin keskeiselle paikalle parempaa.

Tein kaupunginvaltuustossa (5.6.2019) valtuustoaloitteen, että kaupunki selvittää mahdollisuutta rakentaa kulttuurialueen jatkoksi ihmisille avoimen urheilupuiston Kisahallin ja Olympiastadionin yhteydessä oleville parkkipaikoille.

Oheisesta kartasta näkee hyvin, miten valtavat parkkialueet tuolla paikalla tällä hetkellä on. Alla aloite kokonaisuudessaan.

Valtuustoaloite kaikille avoimen urheilupuiston toteuttamisesta Helsingin keskusta-alueella kulttuurikäytävän jatkeeksi

Kun lähtee etenemään Helsingin keskustasta Töölönlahden vartta kohti pohjoista, kävelijää ympäröi kulttuurin monipuolinen tarjonta. Kulttuurikäytävän päättyessä Kansallisoopperan jälkeen on ensin Kisahallin pysäköintialue ja sitä seuraa Olympiastadionin pysäköintialue ennen Helsingin hienoa urheilukeskittymää, jossa ovat Olympiastadion, uimastadion, jalkapallokentät, Eläintarhan urheilupuisto ja jäähalli. Alue kehittyy ja Olympiastadionin remontti on pian valmis.

Monipuolisesta tarjonnasta huolimatta alueella on kenttätilaa hyvin rajallisesti. Kaikille avoimia koripallokenttiä löytyy esimerkiksi Töölöstä muutama, mutta kaikki jalkapallokentät ovat seurojen käytössä.

Helsingin kaupunkistrategia lähtee siitä, että kasvava kaupunki tarvitsee asianmukaiset palvelut, kuten liikuntapaikat:

”Kasvu velvoittaa kaupunkia. Tarvitsemme riittävästi työpaikkoja, asuntoja, päiväkoteja, kouluja, kirjastoja, liikuntapaikkoja ja terveydenhuollon palveluita.”

”Liikkumista edistetään yhä laaja-alaisemmin kaupungin tuottamilla palveluilla. Kaupunkiympäristöä sekä liikunta- ja kulttuuritarjontaa kehitetään liikkumiseen ja arkiaktiivisuuteen kannustavaksi tasapuolisesti eri kaupunginosissa.”

Kulttuurialueen jatkoksi ja liikuntaharrastusten mahdollistamiseksi olisi hyvä saada ihmisille avoin urheilupuiston Kisahallin ja Olympiastadionin edessä oleville parkkipaikoille, joissa olisi pienpeleihin sopivia kenttiä esimerkiksi jalkapalloon, koripalloon, lentopalloon ja sulkapalloon. Lisäksi urheilupuistoa voisi kiertää muutaman juoksuradan levyinen rata, joka mahdollistaisi erilaiset itsenäiset juoksutreenit.

Urheilupuisto voisi olla avoin kaikille. Kenttiä ei saisi varata etukäteen, vaan ne olisivat kaikkien käytössä 24/7. Kenttien ympärille voisi luoda erilaista palveluliiketoimintaa, kuten välinevuokrausta sekä kahvila- ja ravintolapalveluja.

Urheilupuisto toisi parhaimmillaan yhteen eri-ikäisiä ja eritaustaisia ihmisiä ja loisi sosiaalista hyvinvointia Helsinkiin. Töölön urheilupuisto on erinomaisten julkisten liikenneyhteyksien päässä ja sinne pääsee pyöräteitä pitkin joka ilmansuunnasta. Keskustastakin on paikalle vain kävelymatka. Urheilupuiston jälkeen aukeaa Helsingin keskuspuisto, joka täydentää tätä hienoa kokonaisuutta. Töölön autopaikkapulaan on myös valmistunut pysäköintihalli, joka mahdollistaa Kisahallin ja Olympiastadionin pysäköintialueiden saamisen parempaan käyttöön.

Julkisessa keskustelussa on nostettu esille paljon lasten ja nuorten ylipainoa ja liikkumattomuutta. Uusi liikuntapuisto kannustaisi lapset liikkumaan, kun koulun jälkeen löytyisi Helsingin kantakaupungistakin paikka, missä voi laittaa oman pelin pystyyn tai hypätä meneillään oleviin peleihin mukaan. Helsingin pormestari on myös laittanut omalle edistettävien asioidensa listalle kaupunkilaisten liikkumisen edistämisen. Tässä olisi erinomainen paikka edetä tuumasta toimeen ja toteuttaa tavoite.

Me allekirjoitetut valtuutetut esitämme, että kaupunki selvittää mahdollisuutta rakentaa kulttuurialueen jatkoksi ihmisille avoimen urheilupuiston Kisahallin ja Olympiastadionin yhteydessä oleville parkkipaikoille

Leo Stranius

7 kommenttia artikkeliin ”Stadionin ja Kisahallin parkkipaikoille avoin urheilupuisto”

  1. Hieno ja tarpeellinen aloite! Enemmän urheilukenttiä- ja toimintaa, vähemmän perinteisiä autojen parkkipaikkoja!

  2. Hyvä aloite !
    Tällaisella urheilu-ja liikuntapuistolla parannettaisiin helsinkiläisten terveyttä ja yhteenkuuluvaisuutta, joita parkkipaikat eivät edistä, päinvastoin. ” Kuningas auton ” jumaloimisesta tulisi siirtyä helsinkiläisten kaikenpuolisen hyvinvoinnin kehittämiseen.

  3. Helsinki on iso kaupunki. Töölö ei ole erityisen tavoitettavissa julkisilla muualta kuin kantakaupungista tai länsipuolelta matkaaville.
    Parkkipaikat ovat tärkeitä kaupunkilaislasten uimakouluihin, kun tuodaan lapsia esim, pohjoisesta stadikalle. Samoin monet muut kulttuurihienoudet jäävät suurilta perhekunnilta tavoittamatta, jos paikalle ei autolla pääsisi. En tiedä kuinka paljon keskusta-alueella asuvat varakkaat perheet jaksavat ajatella oman rinkinsä ulkopuolelle.
    Tavarafillarilla kulkisi vain murto-osa lapsistani ja matkaan kuluisi aikaa uimakoululle noin tunti pari. Toisekseen en jaksaisi sairauksien vuoksi paikalle lapsineni polkea ja julkisillakin vähän niin ja näin.
    Olisiko mahdollista kohdentaa varoja uima-stadioniin myös itä- tai pohjoispuolen Helsinkiin?
    Autottomuus on helkutin hieno ajatus, mutta olisi reilua pitää mielessä, että kaikilla ei ole yhtä tai kahta lasta. Tai kaikki eivät ole vammattomia, eivätkä kaikki mitenkään mahtuisi asumaan kanta-kaupungissa. Jos aletaan rajaamaan näin kulkuneuvoja, jäisi koko kulttuurikeskustan alue sen porukan leikkikentäksi, jotka asuvat suht helposti tavoitettavan matkan päässä.

  4. Hyvä, parahin, Matka-aika 58 min julkisilla,

    Jos Mannerheimintiellä – joka halkoo niin Etu-Töölöä kuin. Taka-Töölöäkin ei kulje mielestäsi joukkoliikennettä vielä tarpeeksi, niin kertoisitko missä suomalaisessa taajamassa sitä on enemmän? Olisin nimittäin erittäin kiinnostunut kuulemaan vastauksen, jotta joukkoliikennettämme niin pk-seudulla kuin koko maassa voitaisiin mahdollisesta esimerkistäsi inspiroituen kehittää vielä enemmän joukkoliikenneystävällisempään suuntaan.

    Kiitos jo etukäteen! 🙂

  5. IHAN ENSIKSI

    Ihan ensiksi, kun lähtee etenemään Helsingin keskustasta Töölönlahden vartta kohti pohjoista, ohi Oopperatalon ja Olympiastadionin kohti Eläintarhan urheilupuistoa ja Keskuspuistoa, kannattaisi kiinnittää huomio Stadionin pohjoispuolelle suunniteltuun megalomaaniseen rakennushankkeeseen.

    Vanhan jäähallin ja Stadionin väliselle ahtaalle alueelle ollaan maan alle rakennettavan jäähallin varjolla suunnittelemassa valtavaa rakennuskeskittymää 13-15 kerroksisine asuinrakennuksineen, hotelleineen ja kauppakeskuksineen.

    Jos on aidosti huolissaan Stadionin ja Eläintarhan urheilupuiston kulttuurimaisemasta ja ihmisten liikkumisesta puistossa, kannattaisi aktiviteetti tässä vaiheessa keskittää siihen, että tuollaista urheilupuistoon kuulumatonta rakennuskompleksia ei Eläintarhaan rakenneta. Asialla on lisäksi kiire.

  6. Montako valtuutettua on allekirjoittanut tuon Stadionin ja Kisahallin parkkipaikkaa koskevan valtuustoaloitteen ja keitä he ovat? Eikö aloitteen allekirjoittaneilla ole mitään tietoa siitä, mitä parkkipaikalla Stadionin toisella puolella tapahtuu?

    Olisiko nyt mahdollista tehdä aloite, jossa todetaan että tällainen ylimitoitettu kiinteistösijoittajien rakennushanke ei kuulu urheilupuistoon? Voimassa olevassa asemakaavassa alue on määritelty urheilu- ja puistoalueeksi.

  7. Idea Stadionin ja Kisahallin edustalla olevan parkkipaikan muuttamisesta puistoksi ei ole uusi. Siitä on varmaan olemassa jo jokin alustava suunnitelmakin tapahtumapuistoksi, joka olisi tavallinen puisto puineen ja erilaisine aktiviteetteineen, mutta palvelisi samalla myös Stadionin tapahtumien yleisöä.

    Tällainen tapahtumapuisto olisi varmaan käyttökelpoisempi ratkaisu, kuin alueen muuttaminen pelkästään liikuntapuistoksi. Pelikenttiä ja juoksuratoja on lähialueilla tarjolla jo muutenkin.

    Esimerkiksi Töölönlahdelle Oodin liepeille ollaan parhaillaan rakentamassa aluetta, johon juuri tulee tällaisia kaikille avoimia koriskenttiä ja pelailu- ja leikkialueita. Myös Töölönlahtea kiertävän kävelytien varrella on kuntoilulaitteita ja Uimastadionin nurkalla on kaikille avoin koriskenttä.

    Eläintarhassa Stadionin ympäristössä taas on juoksijoita varten mukava pururata ja Eltsun urheilukenttää kiertää kahdeksan 400 metrin mittaista juoksurataa, jotka mahdollistavat erilaiset juoksutreenit.

Kommentointi on suljettu.

Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.