Olen sijoittanut pitkään Nordean ilmasto ja ympäristö -rahastoon.
Tuotto on ollut hyvä, yli 40% ja nyt päätin näillä tuotoilla kompensoida omat loppuelämäni päästöt, jotka ovat noin 2-3 tonnia vuodessa.
Helpoiten tämä onnistuu hankkimalla hehtaarin ennallistettavaa suota. Ennallistettavan suon hankinta onnistuu kätevästi Hiilipörssin kautta. Hinta on 800 euroa.
Kun suo ennallistetaan, loppuu sen päästöt ilmakehään ja suo alkaa sitoa hiiltä ilmakehästä.
Seuraavassa hiukan tarkemmin:
Monissa yhteyksissä ihmisiä kannustetaan tekemään omia henkilökohtaisia ilmastolupauksia. Itse olen tehnyt suunnilleen kaiken, mikä on järkevästi mahdollista ilman, että muuttaa omavaraistalouteen. Oma hiilijalanjälkeni on laskentatavasta ja laskurista riippuen noin 2-3 tonnia vuodessa. Suomalaisten keskimääräinen hiilijalanjälki on yli 10 tonnia.
Omalta osaltani tämä on tarkoittanut sitä, että käytän ekosähköä, kerrostaloasuntoni lämpiää puulla ja pelletillä, minulla on käytössä henkeä kohden noin puolet vähemmän neliöitä kuin suomalaisilla keskimäärin, pyöräilen ympäri vuoden, en lennä, syön vegaaniruokaa ja olen minimoinut kulutustani niin paljon kuin mahdollista. Sekä paljon muita pieniä tekoja.
Tästä näkökulmasta käsin katsottuna on vaikea luvata mitään uutta ja lisäistä, jolla voisin vähentää omia päästöjäni. Toki voin sitoutua esimerkiksi siihen, että en hanki enää lisää lapsia. Tämä ei kuitenkaan pienennä olemassaolevaa hiilijalanjälkeäni.
Mikä neuvoksi? Tätä pohtiessani päätin, että kaikkein tehokkain keino on kompensoida nykyiset päästöni. Tätä varten Suomen luonnonsuojeluliitto on Koneen Säätiön rahoituksella käynnistänyt todella varteenotettavan ratkaisun. Hiilipörssin.
Hiilipörssiin eli suohon sijoittaminen on suhteellisen kallista. Hehtaari maksaa 800 euroa. Mistä rahat? Olen säästänyt tuloistani vuosien ajan 50 euroa kuukaudessa Nordean ilmasto ja ympäristö -rahastosalkkuun. Tuotto on ollut varsin hyvä, yli 40 prosenttia. Yhteensä noin 3500 euron sijoitukseni arvo on noussut lähes 5000 euroon.
Kotiutan siis ilmasto ja ympäristörahastosta voittoni ja sijoitan tuotot suohon.
Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan suot sitovat hiiltä keskimäärin 240-300 kiloa hehtaaria kohden vuodessa. Ojitetut suot taas vuotavat hiiltä ilmakehään noin 1500 kg hehtaaria kohden vuodessa (Väli-Suomessa). Ojitetun suon ennallistaminen lopettaa hiilen karkaamisen ilmaan, ja palauttaa hiilensidonnan turpeeseen, joten vaikutukset voidaan laskea yhteen.
Hiilipörssin laskurin mukaan yksi hehtaari ennallistettua suota sitoo vähintään 880 kg hiiltä vuosittain. Tämä vastaa vähän yli kolmen tonnin (3259 kg) hiilidioksidipäästöjä vuosittain. Tämä on erittäin varovainen laskelma eli noin puolet siitä, mitä tämän hetken tietojen mukaan ennallistettu suo vähentää päästöjä.
Hiilipörssi eli Suomen luonnonsuojeluliitto toimittaa kaikille siihen sijoittaville virallisen todistuksen 100 vuoden hiilivarannon hoitosopimuksesta. Näin ollen saan kuitattua tuolla yhdellä ennallistetulla suohehtaarilla reilusti koko loppuelämäni hiilidioksidipääsöt. Helppoa, tehokasta ja lopulta myös halpaa. Ympäristö ja ilmasto kiittää!
Mikä ihmeen hiilipörssi? www.hiiliporssi.fi
Hiilipörssi on ojitetun suon ennallistamisen kauppapaikka. Ostamalla osuuden Hiilipörssistä sijoitat hiiltä ilmakehästä suohon, Suomen suurimpaan hiilivarantoon. Poistamalla ylimääräistä hiilidioksidia ilmakehästä autat hillitsemään tehokkaasti ilmastonmuutosta.
Sijoittamalla Hiilipörssiin autat lisäksi suoluontoa elpymään, vesistöjä puhdistumaan ja saat vielä kaupan päälle ympäristötaidenautinnon. Samalla autat varjelemaan suomalaista luonnonperintöä sekä edistät luontomatkailua maaseudulle.
Hiilipörssiin sijoittamastasi rahasummasta 65% käytetään suoraan ennallistamistyöhön, 20% ilmastotyöhön ja Hiilipörssin ylläpitoon ja loput 15 % ympäristötaiteeseen ja paikalliseen luonnonsuojelutyöhön.
Mikä suo omilla rahoillani nyt ennallistetaan?
Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan Keski-Pohjanmaalla Lestijärvellä on runsaasti ojitettua suota, joka odottaa ennallistusta. Hiilipörssin alkustartti tehdään Joutennevan ja Tummunnevan soilla, jotka ovat Metsähallituksen hallinnassa.
Alue on ojitettu alunperin puuntuotantotarkoitukseen. Se on suhteellisen rehevä, tiuhaan ojitettu ja paljon päästöjä tuottava suo, joka voidaan kunnostaa kerralla tehokkaasti. Tuolla siis tulee olemaan paikka, jossa oman elämäni päästöt hoidetaan kuntoon.
Kannattaa hankkia omien päästöjen kompensointia varten omat hehtaarit vielä kun ehtii eikä ole myöhäistä!
Mahtava juttu! Lisäksi oli hienoa kuulla tuosta Nordean rahastosta, koska olen etsinyt eettisempiä sijoituskohteita. Oletko bongannut erityisesti Nordealta muita tällaisia eettisiä, erityisesti ilmastonmuutoksen torjumiseen liittyviä sijoituskohteita?
Kiitos paljon Maria! Kyllähän noita ympäristörahastoja alkaa olla useammallakin pankilla useampia. En tosin ole tarkkaa kartoitusta tehnyt, joten kunnollista listaa en uskalla tähän antaa. Tuo Nordean ympäristö ja ilmasto -rahasto oli aikanaan käsittääkseni ensimmäisiä ympäristörahastoja. Tällä hetkellä se ei varmasti ole se kaikkein vastuullisin/eettisin enää.
Voisiko joku kertoa millä mekanismilla vain puuton , märkä eli alkuperäinen tai ennallistettu suo sitoo hiilidioksidia ? Lahoamista turpeessa sielläkin tapahtuu ja vapautuu hiilidioksia ja ilm. metaania , joka on n. 20 kertaa pahempi kasvihuonekaasu. Esim. Siperiassa ikiroudassa olevan suon sulaminen aiheuttaa heti metaanipäästöjä ! Soiden kuivatus ja metsittäminen lisää tunnetusti puuston biomassaa ja hiilen sitoutumista hitaasti kasvaviin puihin jopa sadaksi vuodeksi . Näillä tiedoilla ei soiden ennallistamisen dramaattinen vaikutus hiilitasapainoon todellakaan vakuuta. Eikös puun polttaminen ollutkin parempi vaihtoehto kuin hiilen polttaminen , jonka uusiutuminen kestää 100 milj. vuotta.
Voin kertoa.. Kaikkein kasvihuonekaasujen ( CO2 , N2O, CH4) kokonaisvaikutus Suomessa :
Ojitetut suot, koko Suomi : maaperä yhteensä : + 2,3 +- 10 Tg/v puusto : – 16,2 Tg/v (sitoo)
CH4 ojitetut suot : 2 -25 g / m² / vuosi
turvekangas : – 0,28 +- 0,04 g
ojikot ja muuttumat : 1,2 +- 0,5 g
—> ojitus vähentää päästöjä
CO2 Rhtkg-Mtkg ; 190 +- 70 g /m²/vuosi (rehevät turvekankaat)
Ptkg – Vatkg : – 70 +- 30 g ( karut turvekankaat)
Luonnontilainen suo: – 50 +- 100 g
Päästöluvut perustuvat varmasti tutkimuksiin , mutta pitkän kemian ja fysiikan tiedoilla ko. luvut ja suureet sekä yksiköt eivät vielä yhtään avaudu. Sama kuin esiteltäisiin latinan kielioppia ensimmäisellä tunnilla. Asiaan pitäisi perehtyä paremmin. Toistaiseksi vielä uskon siihen , että metsäpeitteen lisääminen maapallolla niin autiomailla , hakatuissa sademetsissä kuin ojitetuilla soillakin lisää hiilinielua ainakin pidemmällä aikavälillä. Ellei näin olisi , niin Suomessa kaikki suopohjaiset metsät kannattaisi hakata pois ja kaikki ojat ja purot padota sekä tuoda 100 000 majavaa töihin. Sadan vuoden päästä 1/3 Suomen maa-alasta olisi avosuota ! Toistaiseksi maksan CO2 kompensaatiomaksuja (aneita) lentämisestä muihin projekteihin.
Taitavat Nordean ( huom ! vaikutusvaltainen finanssiyritys ! ) rahastoon sijoitetut varat lopulta tosiaankin upota suohon ! Mikä takaa sen, ettei varoja joudu ilmaston lämpenemisen johdosta pikapuoliin uppoamassa oleville ” paratiisisaarille ” …ja sitä kautta ihan päinvastaiseen tarkoitukseen kuin ilmaston lämpenemisen estämiseen ?
” Eettisyys ” on tämän hetken tyhjää täynnä oleva muotisana – valitettavasti ympäristö-ja ilmastokysymyksissäkin. Ja pörssi- sana puolestaan on sieltä ”ei eettisistä ” planeettaa hallitsevista ja tuhoavista finanssipiireistä lähtöisin…..
jatkoa edelliseen kommenttiini:
Kone myöskin on kansainvälisesti toimiva suuryhtiö. Mikä lieneekään sen perustaman Säätiön ” rahoittamisen ” todellinen tarkoitusperä ?
Mutta eihän tässä mitään outoa ole, kun kerran nykyään Suomessa kaikki on mennyt bisnekseksi. Siellä kaupataan jo pullotettua ” raitista ilmaa ” ja ihmisten suhde luontoon, ympäristön-ja ilmastonsuojeluun on kovaa kyytiä luisumassa pelkäksi kaupankäynniksi ja tyhjänpäiväiseksi markkinahumpuukiksi, jolla ei päästä minkäänlaiseen toivottuun ja planeettaamme pelastavaan tulokseen. Viherpesu rehoittaa joka nurkalla ja nyt suon laidallakin.
Miksi ( yrittäjänä ) syydät Leo jatkuvasti vastuuta yksityisen ihmisen niskoille ? Miksi pelkän ” hyvän omantunnon ” hankkimisesta jo veroja maksavien kansalaisten pitäisi lisäksi maksaa ?
Kannattaisi kiinnittää kiireellisesti huomiota ennemminkin siihen mitä vesistöjä, maaperää ja ilmastoa eniten saastuttavat tehomaatalous, teollisuus ja moottoriliikenne toimivat ja mitä ne maksavat ja tekevät ”hiilijalanjälkensä kompensoimiseks ” eli ” hyvän omantunnon ” ostamiseksi. Tai ennemminkin siihen mitä ne tekevät saastuttamisensa vähentämiseksi. Ja siihen mitä valtio tekee konkreettisesti asiantilan parantamiseks ja poistamiseksi.Siis tulisi kiinnittää huomiota ensisijaisesti valtion harjoittamaan maa-ja metsätalous-, sekä ympäristö-ja ilmastopolitiikkaan ja sen suunnan muuttamiseen pikaisesti.
”ja poistamiseksi” hyppäsi väärään paikkaan . Piti olla ….mitä ne tekevät saastuttamisensa vâhentämiseksi ja poistamiseksi.