Viikon kuntoilupäiväkirja: Arjen, liikunnan ja työn yhteensovittaminen

leo-stranius-pyoraLaskin, että olen liikkunut viimeisen viikon aikana yhteensä 12,5 tuntia.

Ylimääräistä aikaa olen tähän kuitenkin käyttänyt vain vähän alle kolme tuntia. Miten tämä on mahdollista? Tietysti hyötyliikunnan takia. Liikun silloin kun joudun muutenkin siirtymään paikasta toiseen tai kuntoilen muiden aktiviteettien ohessa.

Seuraavassa hiukan tarkemmin aiheesta.

Aika monilla on vaikeuksia sovittaa yhteen työ ja arki. Kun sen lisäksi pitäisi vielä pitää myös omasta kunnosta huolta alkaa yhtälö olla todella haastava.

Itsekin olen tämän huomannut. Työ Luonto-Liiton toiminnanjohtajana, luottamustoimet Helsingin kaupunginvaltuutettuna, arki kahden pienen lapsen kanssa sekä erilaiset muut omat projektit (esimerkiksi ajanhallintavalmennus, Ilmastokatu Personal Trainer, Tyrsky consulting ym.).

Miten tässä välissä ehtii liikkumaan? Aika moni on varmasti asettanut vuoden vaihteessa uudenvuoden lupauksen tai muun vastaavan muodossa itselleen tavoitteita kuntoilun suhteen. Ainakin itse olen.

Huono tavoite on se, että lupaa pelkästään kuntoilla enemmän. Tavoitteiden pitää olla konkreettisia ja mitattavia. Näin todennäköisyys niiden toteuttamisesta paranee. Sekään ei mielestäni riitä, että päättää vain aloittaa vaikka juoksuharrastuksen tai venyttelee säännöllisesti, juoksee maratonin tai suoriutuu läpi puolitriatlonista. Itse suosittelen, että muuttaa omat kuntoilutavoitteet suoraan kilometreiksi, tunneiksi tai käyntikerroiksi, jotka pilkkoo vielä jokaiselle viikolle tai jopa päivälle sekä sijoittaa kalenteriin.

Itse olen asettanut seuraavat kuntoilutavoitteet itselleni vuodelle 2017:

Välihuomio. Tavoitteista kannattaa tehdä julkisia. Tämä lisää merkittävästi todennäköisyyttä saavuttaa tavoitteet, koska silloin muodostuu sopivaa julkista painetta ja toisaalta lähiyhteisö pystyy tukemaan ja auttamaan tavoitteiden saavuttamisessa. Voi saada yllättävää apua silloin kun sitä eniten tarvitsee.

…mutta siis omat kuntoilutavoitteeni vuodelle 2017:

– Juoksu: 1000 km = 20 km / vko
– Pyöräily: 5000 km = 100 km / vko
– Sisäpyöräily (pyöräily trainerilla/spinning) 2000 km = 40 km / vko
– Uinti: 50 km = 1000 m / vko
– Lihaskuntoharjoitus: 100 krt = 2 krt/vko

Tavoitteiden kirjaamisen lisäksi olen myös aikatauluttanut tietyt kuntoiluhetket eri päiville jo valmiiksi kalenteriin koko vuoden osalta. Näin viikoittaisille liikuntahetkille on oikeasti varattu aikaa vaikka toki järjestelenkin niitä usein uusiksi viikko- tai päiväsuunnitelmia tehdessäni.

Käytännössä tuosta tulee siis vähintään noin 7-9 tuntia kuntoilua joka viikko. Esimerkiksi viime vuonna (2016) itselleni kertyi kuntoilua keskimäärin 9,5 tuntia viikoittain (ks. toimintakertomus 2016) Nyt päästäänkin itse asiaan.

Miten tämän määrän liikuntaa saa sovitettua kaiken muun keskelle?

Yhtenä avaintekijänä on hyötyliikunta. Kuntoilua kannattaa sijoittaa erityisesti työmatkoihin. Itse olen aloittanut viime syksynä esimerkiksi työmatkajuoksun. Lisäksi minulla on ollut viime vuosina etuoikeus nauttia työnantajan tarjoamasta edusta, jossa voin harrastaa tunnin liikuntaa viikossa työajalla. Virkistää kummasti käydä keskellä työpäivää juoksulenkillä. Lisäksi kuntoiluun voi välillä yhdistellä myös muita aktiviteetteja (esimerkiksi musiikin tai radion/uutisten kuuntelua, puhelinkokouksia sekä kirjan lukemista tai lasten/puolison/ystävien kanssa olemista).

Kävin läpi kuntoiluni viimeisen viikon osalta.

Viikon saldoksi kertyi seuraavaa:

– 5 juoksulenkkiä
– 4 lihaskuntoharjoitusta
– 3 uintikertaa
– 2 sisäpyöräilyharjoitusta
– 10 työmatkapyöräilyä

Yhteensä liikuntaa viimeisen viikon aikana on kertynyt noin 12,5 tuntia eli kyseessä on kuntoilutavoitteiden näkökulmasta hyvä viikko. Kuulostaa aika suurelta määrältä.

Kun tarkemmin asiaa katsoo, niin suurin osa tuosta kuntoilusta on tapahtunut kuitenkin hyötyliikunnan muodossa – siis paikoissa ja hetkissä, joissa olisin joka tapauksessa ollut siirtymässä paikasta toiseen tai tehnyt jotain ihan muuta.

Käytännössä erilliset liikunnat ovat 7 minuutin aamuiset lihaskuntotreenit, yksi juoksukerta ja kolme uintikertaa. (joista yhden tein työajalla).

Yhteensä omaa/ylimääräistä aikaa kuntoiluun olen siis viimeisen viikon aikana käyttänyt vähän alle kolme tuntia. Tässä valossa kuntoilumääräni ovat varsin kohtuulliset. Ja toisinpäin, mikä parasta: Ilman ylimääräistä ajankäyttöä olen saanut kuntoilla viikon aikana huimat 9,5 tuntia.

Toki kovempi ja tavoitteellisempi treenaaminen on hyötyliikunnan muodossa haastavampaa ellei mahdotonta. Itse olen kuitenkin hedonistinen kuntoilija ja otan liikunnan kohtuudella lähinnä elämänlaatua ja hyvinvointia parantavana juttuna.

Ohessa tiedot kuntoiluistani viimeisen viikon osalta:

Viikon kuntoilupäiväkirja 12.-18.1.2017:

Torstai 12.1.2017:

– klo 7.45 Pyöräily lasten kanssa päiväkodille 1 km
– klo 8.00 Pyöräily päiväkodilta uimahallille 1 km
– klo 8.00 Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa 1500 m
– klo 9.00 Pyöräily Ruoholahteen seminaariin 6,5 km
– klo 11.00 Pyöräily Ruoholahdesta työpaikalle 2 km
– klo 15.30 Pyöräily työpaikalta päiväkodille 5 km

Perjantai 13.1.2017:

– klo 7.00 Juoksu 10 km (musiikin kuuntelua)
– klo 16.30 Pyöräily kotoa keskustaan kokoukseen 5,5 km
– klo 18.30 Pyöräily keskustasta ystävän syntymäpäiväjuhlille Kalasatamaan 3,5 km
– klo 20.30 Pyöräily Kalasatamasta kotiin 2,5 km

Lauantai 14.1.2017:

– klo 10.00 Sisäpyöräily kotona trainerilla (samalla kirjan lukemista ja lasten kanssa keskustelua) 1h 15 min
– klo 12.00 Pyöräily lasten kanssa lounaalle 1 km
– klo 13.30 Pyöräily lasten kanssa lounaspaikasta lapsen kaverisynttäreille Ruoholahteen 8 km
– klo 19.00 Pyöräily lasten kanssa Ruoholahdesta kotiin 7 km

Sunnuntai 15.1.2017:

– klo 7.50 The 7 Minute Workout
– klo 8.00 Pyöräily uimahallille ja takaisin 2 km
– klo 8.00 Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa 1300 m
– klo 11.00 Pyöräily Hakaniemeen lasten kanssa 4 km
– klo 15.00 Pyöräily Hakaniemestä kotiin 4,5 km

Maanantai 16.1.2017

– klo 7.00 The 7 Minute Workout
– klo 8.00 Juoksu kotoa työpaikalle 6 km
– klo 16.00 Juoksu työpaikalta päiväkodille 5,5 km
– klo 19.00 Sisäpyöräily kotona trainerilla (samalla kirjan lukemista ja lasten kanssa keskustelua) 45 min

Tiistai 17.1.2017:

– klo 6.15 The 7 Minute Workout
– klo 7.45 Pyöräily lasten kanssa päiväkodille 1 km
– klo 8.00 Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa 1500 m
– klo 9.00 Pyöräily työpaikalle 5 km
– klo 13.30 Pyöräily työpäivän aikana 1 km
– klo 15.30 Pyöräily työpäivän aikana 1 km
– klo 16.30 Pyöräily päiväkodille 6 km

Keskiviikko 18.1.2017:

– klo 7.50 The 7 Minute Workout
– klo 8.00 Juoksu lasten kanssa päiväkodille 1 km
– klo 8.15 Juoksu työpaikalle (kiertoreittiä) 10,5 km
– klo 15.45 Juoksu työpaikalta kaupungintalolle 1 km
– klo 23.00 Juoksu kaupungintalolta kotiin 5,5 km

Jos siis arki tuntuu aikataulujen suhteen tiukalta eikä aikaa kuntoiluun ole, suosittelen hyötyliikuntaa!

Yksi kommentti artikkeliin ”Viikon kuntoilupäiväkirja: Arjen, liikunnan ja työn yhteensovittaminen”

Kommentointi on suljettu.

Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin