Viikon kuntoilupäiväkirja: Arjen, liikunnan ja työn yhteensovittaminen

leo-stranius-pyoraLaskin, että olen liikkunut viimeisen viikon aikana yhteensä 12,5 tuntia.

Ylimääräistä aikaa olen tähän kuitenkin käyttänyt vain vähän alle kolme tuntia. Miten tämä on mahdollista? Tietysti hyötyliikunnan takia. Liikun silloin kun joudun muutenkin siirtymään paikasta toiseen tai kuntoilen muiden aktiviteettien ohessa.

Seuraavassa hiukan tarkemmin aiheesta.

Aika monilla on vaikeuksia sovittaa yhteen työ ja arki. Kun sen lisäksi pitäisi vielä pitää myös omasta kunnosta huolta alkaa yhtälö olla todella haastava.

Itsekin olen tämän huomannut. Työ Luonto-Liiton toiminnanjohtajana, luottamustoimet Helsingin kaupunginvaltuutettuna, arki kahden pienen lapsen kanssa sekä erilaiset muut omat projektit (esimerkiksi ajanhallintavalmennus, Ilmastokatu Personal Trainer, Tyrsky consulting ym.).

Miten tässä välissä ehtii liikkumaan? Aika moni on varmasti asettanut vuoden vaihteessa uudenvuoden lupauksen tai muun vastaavan muodossa itselleen tavoitteita kuntoilun suhteen. Ainakin itse olen.

Huono tavoite on se, että lupaa pelkästään kuntoilla enemmän. Tavoitteiden pitää olla konkreettisia ja mitattavia. Näin todennäköisyys niiden toteuttamisesta paranee. Sekään ei mielestäni riitä, että päättää vain aloittaa vaikka juoksuharrastuksen tai venyttelee säännöllisesti, juoksee maratonin tai suoriutuu läpi puolitriatlonista. Itse suosittelen, että muuttaa omat kuntoilutavoitteet suoraan kilometreiksi, tunneiksi tai käyntikerroiksi, jotka pilkkoo vielä jokaiselle viikolle tai jopa päivälle sekä sijoittaa kalenteriin.

Itse olen asettanut seuraavat kuntoilutavoitteet itselleni vuodelle 2017:

Välihuomio. Tavoitteista kannattaa tehdä julkisia. Tämä lisää merkittävästi todennäköisyyttä saavuttaa tavoitteet, koska silloin muodostuu sopivaa julkista painetta ja toisaalta lähiyhteisö pystyy tukemaan ja auttamaan tavoitteiden saavuttamisessa. Voi saada yllättävää apua silloin kun sitä eniten tarvitsee.

…mutta siis omat kuntoilutavoitteeni vuodelle 2017:

– Juoksu: 1000 km = 20 km / vko
– Pyöräily: 5000 km = 100 km / vko
– Sisäpyöräily (pyöräily trainerilla/spinning) 2000 km = 40 km / vko
– Uinti: 50 km = 1000 m / vko
– Lihaskuntoharjoitus: 100 krt = 2 krt/vko

Tavoitteiden kirjaamisen lisäksi olen myös aikatauluttanut tietyt kuntoiluhetket eri päiville jo valmiiksi kalenteriin koko vuoden osalta. Näin viikoittaisille liikuntahetkille on oikeasti varattu aikaa vaikka toki järjestelenkin niitä usein uusiksi viikko- tai päiväsuunnitelmia tehdessäni.

Käytännössä tuosta tulee siis vähintään noin 7-9 tuntia kuntoilua joka viikko. Esimerkiksi viime vuonna (2016) itselleni kertyi kuntoilua keskimäärin 9,5 tuntia viikoittain (ks. toimintakertomus 2016) Nyt päästäänkin itse asiaan.

Miten tämän määrän liikuntaa saa sovitettua kaiken muun keskelle?

Yhtenä avaintekijänä on hyötyliikunta. Kuntoilua kannattaa sijoittaa erityisesti työmatkoihin. Itse olen aloittanut viime syksynä esimerkiksi työmatkajuoksun. Lisäksi minulla on ollut viime vuosina etuoikeus nauttia työnantajan tarjoamasta edusta, jossa voin harrastaa tunnin liikuntaa viikossa työajalla. Virkistää kummasti käydä keskellä työpäivää juoksulenkillä. Lisäksi kuntoiluun voi välillä yhdistellä myös muita aktiviteetteja (esimerkiksi musiikin tai radion/uutisten kuuntelua, puhelinkokouksia sekä kirjan lukemista tai lasten/puolison/ystävien kanssa olemista).

Kävin läpi kuntoiluni viimeisen viikon osalta.

Viikon saldoksi kertyi seuraavaa:

– 5 juoksulenkkiä
– 4 lihaskuntoharjoitusta
– 3 uintikertaa
– 2 sisäpyöräilyharjoitusta
– 10 työmatkapyöräilyä

Yhteensä liikuntaa viimeisen viikon aikana on kertynyt noin 12,5 tuntia eli kyseessä on kuntoilutavoitteiden näkökulmasta hyvä viikko. Kuulostaa aika suurelta määrältä.

Kun tarkemmin asiaa katsoo, niin suurin osa tuosta kuntoilusta on tapahtunut kuitenkin hyötyliikunnan muodossa – siis paikoissa ja hetkissä, joissa olisin joka tapauksessa ollut siirtymässä paikasta toiseen tai tehnyt jotain ihan muuta.

Käytännössä erilliset liikunnat ovat 7 minuutin aamuiset lihaskuntotreenit, yksi juoksukerta ja kolme uintikertaa. (joista yhden tein työajalla).

Yhteensä omaa/ylimääräistä aikaa kuntoiluun olen siis viimeisen viikon aikana käyttänyt vähän alle kolme tuntia. Tässä valossa kuntoilumääräni ovat varsin kohtuulliset. Ja toisinpäin, mikä parasta: Ilman ylimääräistä ajankäyttöä olen saanut kuntoilla viikon aikana huimat 9,5 tuntia.

Toki kovempi ja tavoitteellisempi treenaaminen on hyötyliikunnan muodossa haastavampaa ellei mahdotonta. Itse olen kuitenkin hedonistinen kuntoilija ja otan liikunnan kohtuudella lähinnä elämänlaatua ja hyvinvointia parantavana juttuna.

Ohessa tiedot kuntoiluistani viimeisen viikon osalta:

Viikon kuntoilupäiväkirja 12.-18.1.2017:

Torstai 12.1.2017:

– klo 7.45 Pyöräily lasten kanssa päiväkodille 1 km
– klo 8.00 Pyöräily päiväkodilta uimahallille 1 km
– klo 8.00 Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa 1500 m
– klo 9.00 Pyöräily Ruoholahteen seminaariin 6,5 km
– klo 11.00 Pyöräily Ruoholahdesta työpaikalle 2 km
– klo 15.30 Pyöräily työpaikalta päiväkodille 5 km

Perjantai 13.1.2017:

– klo 7.00 Juoksu 10 km (musiikin kuuntelua)
– klo 16.30 Pyöräily kotoa keskustaan kokoukseen 5,5 km
– klo 18.30 Pyöräily keskustasta ystävän syntymäpäiväjuhlille Kalasatamaan 3,5 km
– klo 20.30 Pyöräily Kalasatamasta kotiin 2,5 km

Lauantai 14.1.2017:

– klo 10.00 Sisäpyöräily kotona trainerilla (samalla kirjan lukemista ja lasten kanssa keskustelua) 1h 15 min
– klo 12.00 Pyöräily lasten kanssa lounaalle 1 km
– klo 13.30 Pyöräily lasten kanssa lounaspaikasta lapsen kaverisynttäreille Ruoholahteen 8 km
– klo 19.00 Pyöräily lasten kanssa Ruoholahdesta kotiin 7 km

Sunnuntai 15.1.2017:

– klo 7.50 The 7 Minute Workout
– klo 8.00 Pyöräily uimahallille ja takaisin 2 km
– klo 8.00 Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa 1300 m
– klo 11.00 Pyöräily Hakaniemeen lasten kanssa 4 km
– klo 15.00 Pyöräily Hakaniemestä kotiin 4,5 km

Maanantai 16.1.2017

– klo 7.00 The 7 Minute Workout
– klo 8.00 Juoksu kotoa työpaikalle 6 km
– klo 16.00 Juoksu työpaikalta päiväkodille 5,5 km
– klo 19.00 Sisäpyöräily kotona trainerilla (samalla kirjan lukemista ja lasten kanssa keskustelua) 45 min

Tiistai 17.1.2017:

– klo 6.15 The 7 Minute Workout
– klo 7.45 Pyöräily lasten kanssa päiväkodille 1 km
– klo 8.00 Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa 1500 m
– klo 9.00 Pyöräily työpaikalle 5 km
– klo 13.30 Pyöräily työpäivän aikana 1 km
– klo 15.30 Pyöräily työpäivän aikana 1 km
– klo 16.30 Pyöräily päiväkodille 6 km

Keskiviikko 18.1.2017:

– klo 7.50 The 7 Minute Workout
– klo 8.00 Juoksu lasten kanssa päiväkodille 1 km
– klo 8.15 Juoksu työpaikalle (kiertoreittiä) 10,5 km
– klo 15.45 Juoksu työpaikalta kaupungintalolle 1 km
– klo 23.00 Juoksu kaupungintalolta kotiin 5,5 km

Jos siis arki tuntuu aikataulujen suhteen tiukalta eikä aikaa kuntoiluun ole, suosittelen hyötyliikuntaa!

Yksi kommentti artikkeliin ”Viikon kuntoilupäiväkirja: Arjen, liikunnan ja työn yhteensovittaminen”

Kommentointi on suljettu.

Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.