Helsingin kaupunginvaltuusto päättää yleiskaavasta näillä näkymin lokakuun 2016 lopulla.
Yleiskaavaehdotuksessa varaudutaan siihen, että Helsingissä on 865 000 asukasta vuoteen 2050 mennessä. Lisärakentaminen aiheuttaa merkittävää painetta luonnonsuojelu- ja virkistysalueille sekä kulttuuriarvoille.
Ympäristölautakunta, jonka varapuheenjohtajana toimin, on käsitellyt yleiskaavaa useassa eri kokouksessaan ja todennut käsillä olevan ehdotuksen nakertavan liikaa luontokohteita.
Vaikka yleiskaavassa olevat kaupunkirakenteen tiivistäminen ja täydentäminen, kaupunkibulevardit ja raideliikenteen kehittäminen ovatkin hyviä lähtökohtia kestävälle kaupunkikehitykselle, on käsillä olevassa ehdotuksessa liikaa luonto- ja viheralueiden nakertamista.
Näin ollen en voi varauksetta kannattaa käsillä olevaa yleiskaavaehdotusta. Perustelen seuraavassa tarkemmin.
Nyt viheralueita heikentää paitsi kokonaispinta-alan supistuminen myös niiden pirstoutuminen. Kumpikin tekijä pienentää luonnon monimuotoisuutta, vaikka kaikkein arvokkaimmiksi luokiteltuja luontoalueita säästettäisiin.
Kaikkein ongelmallisin yksittäinen asia on kuitenkin se, että yleiskaavaesityksen mukaan Keskuspuisto kaventuu huomattavasti Hämeenlinnanväylän itäpuolella.
Keskuspuiston puolesta –ryhmä yhdessä monien muiden toimijoiden ja järjestöjen kanssa on kampanjoinut aktiivisesti sen puolesta, että Keskuspuistoon osoitetut kaavamerkinnät poistettaisiin yleiskaavasta.
Miksi Keskuspuisto on tärkeä?
1. Ensinnäkin Keskuspuisto on todella suosittu virkistyskohde. Keskuspuistossa on enemmän käyntikertoja vuodessa kuin kaikissa Suomen kansallispuistoissa yhteensä. Kun Helsingin asukasmäärä kasvaa, myös Keskuspuiston kävijämäärät ja kulutus kasvavat. Keskuspuisto ei säily nykyisenkaltaisena suurelta osin luonnonvaraisena alueena, jos sitä kavennetaan.
2. Toisekseen Keskuspuistossa on yllättävän paljon uhanalaisia lajeja. Keskuspuistosta on luotettavia havaintoja yli 70 uhanalaisesta tai silmälläpidettävästä lajista. Ehdotettu rakentaminen uhkaisi näitä luontoarvoja. Esimerkiksi uhanalaisen meritaimenen kutupuro Haaganpuro vaatisi kymmenien metrien luonnontilaisen suojavyöhykkeen, jotta puro säilyisi luonnontilaisena ja elinvoimaisena. Tämä ei ole mahdollista, jos rakentamiseen päädytään.
Kannattaa lukea myös tämä: Väitteitä ja vastaväitteitä Keskuspuistosta.
Pitääkö kaava palauttaa uudelleen valmisteltavaksi, jos Keskuspuistoon osoitettu rakentaminen poistetaan kaupunginhallituksessa tai valtuustossa?
Monet ovat vastustaneet sitä, että kaupunkisuunnittelulautakunnassa syntynyttä sopua lähdettäisiin avaamaan siitä syystä, että kaavan muuttaminen johtaisi sen palauttamiseen uudelleen valmisteltavaksi ja sitä kautta kaava pitäisi laittaa mahdollisesti uudelleen nähtäville. Tämä taas viivästyttäisi yleiskaavaa niin paljon, että sitä ei enää ennen kuntavaaleja saataisi käsiteltyä.
Itse pidän kuitenkin demokratian näkökulmasta suorastaan toivottavana sitä, että yleiskaavakäsittely siirtyisi kuntavaalien jälkeen. Näin yleiskaava ja siinä olevien monien alueiden kohtalo nousisi kuntavaaliteemaksi. Ihmiset hankkisivat lisää tietoa ja asiasta käytäisiin laajaa julkista keskustelua.
Toisaalta riskinä on pidetty, että kaupungin kaavavaranto uhkaa loppua ja näin asumisen hinta nousta kohtuuttomasti, jos yleiskaava viivästyy. Lisäksi on pelätty, että maakuntauudistuksen myötä valtaa siirtyy maakunnalle ja silloin Helsingin yleiskaavan hyvät tavoitteet esimerkiksi kaupunkibulevardeista voidaan unohtaa.
Pitääkö kaava sitten palauttaa uudelleen valmisteltavaksi ja laittaa nähtäville, mikäli sieltä poistetaan Keskuspuistoon osoitettu rakentaminen (ns. pikselit)? Tästä on erilaisia näkökulmia.
Kaupunginhallituksen kokouksen yhteydessä kaupunginhallituksen jäsenille on toimitettu kaupunkisuunnitteluviraston laatima muistio.
Muistion yhteenvedossa todetaan seuraavaa:
”Esitetyllä maankäytön poistamisella Hämeenlinnan väylän varrelta olisi edellä todettuja vaikutuksia yleiskaavan kaupunkirakenteeseen, liikenneverkkoon ja kaavan keskeisten tavoitteiden toteutumiseen. Ottaen huomioon yleiskaavan lainmukainen tehtävä, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, yleiskaavaehdotuksen tarkoitus ja tavoitteet, esitetyn muutoksen laajuus ja huomattava merkitys kaavan kokonaisuuden kannalta sekä kaavoitukseen liittyvä vuorovaikutus, esitettyä muutosta on kaupunkisuunnitteluviraston näkemyksen mukaan pidettävä MRA 32 §:ssä tarkoitettuna olennaisena kaavaehdotuksen muuttamisena.”
”Kunnalla on kaavaehdotukseen tehtävien muutosten johdosta mahdollisuus harkinnan mukaan asettaa kaava uudelleen nähtäville. Oikeuskirjallisuuden mukaan tilanteissa, joissa näyttäisi olevan kysymys rajatapauksesta, on varminta asettaa kaava uudelleen nähtäville. Muuten valitustapauksissa valitusviranomainen voi joutua kumoamaan päätöksen menettelyvirheen vuoksi. Prosessi joudutaan käynnistämään uudelleen, jolloin menetetään paljon aikaa. (Lauri Jääskeläinen ja Olavi Syrjänen: Maankäyttö- ja rakennuslaki 2014). Kunta ottaa myös riskin siitä, että kaava ei täytä edellä mainittuja kaavan sisältövaatimuksia ja vaikutusten selvitysvaatimusta ja voi kumoutua tämän johdosta tuomioistuimessa.”
Tässä kannattaa kuitenkin huomata seuraavaa:
Muistio lähtee siitä, että koko Hämeenlinnanväylän kaupunkibulevardi poistetaan – ja tuolloin kaava tulisi uudelleen nähtäville. Keskuspuiston pikseleiden poisto on eri asia kuin keskuspuiston pikseleiden + bulevardin poisto, kun puhutaan merkittävistä muutoksista. Toki Keskuspuiston pikseleiden poisto tekee Hämeenlinnanväylän bulevardista vähemmän ”kannattavan”, mutta ei se silti estä, etteikö bulevardia voisi toteuttaa.
Muistiossa myös todetaan:
”MRA 32 §:n perustelumuistiossa ei ole tarkemmin määritelty sitä, minkälainen on sellainen olennainen muutos, jonka johdosta ehdotus on asetettava uudelleen nähtäville. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että muutoksen olennaisuuden arvioinnissa otetaan huomioon mm. muutoksen kohde ja laatu sekä kaavan ja muutoksen laajuus. Oikeuskirjallisuudessa esitetyt oikeustapaukset koskevat kuitenkin lähinnä asemakaavaehdotukseen tehtäviä muutoksia, eikä oikeuskirjallisuudessa ole käsitelty tarkemmin olennaisuuden arviointia koskien yleiskaavaehdotuksen muuttamista.”
Lisäksi muistiossa todetaan:
”Kaavaan liittyvässä vuorovaikutuksessa Keskuspuiston alueesta on esitetty erisuuntaisia mielipiteitä. Kaupunkibulevardit ovat saaneet laajalti kannatusta mielipiteissä ja muistutuksissa sekä sosiaalisessa mediassa. Kaavan osallisilla tulee olla mahdollisuus arvioida kaavaan tehtäviä olennaisia muutoksia.”
Epäilemättä kaupunkibulevardit ovat saaneet laajasti kannatusta. Haluaisin kuitenkin nähdä ne mielipiteet, jotka toivovat keskuspuiston rakentamista. Saattaa siis olla, että virasto vastaa omassa muistiossaan vähän muuhunkin kuin pelkästään keskuspuiston rakentamiseen.
Erityisen mielenkiintoiseksi tämän tekee se, että esimerkiksi kaupunkisuunnitteluviraston siteeraama Olavi Syrjänen on omassa muistiossaan todennut, että ”yhden kaupunkibulevardia ja Keskuspuistoa koskevan osan muutos ei voi olla yleiskaavakokonaisuus huomioon ottaen olennainen”
Kaupunkisuunnittelulautakunnassa myös jo kerran päätettiin poistaa 16 hehtaaria rakentamista Keskuspuistosta – ilman, että kaavaa laitettiin uudelleen nähtäville. Olisi myös hauska nähdä se taho, joka tekisi valituksen siitä, että Keskuspuiston pikselit on yleiskaavasta poistettu. Varsinkin kun rakentamisen poistaminen Keskuspuistosta on maakuntakaavan ja olemassa olevien asemakaavojen mukaista.
Lisäksi kannattaa muistaa:
– Yleiskaavassa on varattu kaksinkertainen määrä asuntorakentamista verrattuna kaupungin väestöennusteeseen. Keskuspuistovarausten poistaminen ei siis hetkauta asuntorakentamista tai asuntojen hintoja suuntaan tai toiseen.
– Toimitiloille on varattu paljon enemmän tilaa kuin mitä tulevaisuuden monitoimitilat ja mobiilityöskentely tulevat todennäköisesti tarvitsemaan.
– Rakentamalla hiukan korkeammalle ja keskittymällä täydennysrakentamiseen, voidaan yleiskaavassakin, jos niin halutaan, varsin hyvin säästää tärkeät luonto- ja virkistysalueet.
– Ympäristölautakunnan lisäksi myös yleisten töiden lautakunta ja liikuntalautakunta ovat omissa lausunnoissaan vastustaneet lisärakentamista Keskuspuistoon.
Kaiken lisäksi yli 70 tunnettua kulttuurin, tieteen, ympäristönsuojelun, liikunnan ja muiden alojen edustajaa vetoaa kaupunginvaltuustoon Keskuspuiston suojelemiseksi ja yleiskaavaehdotuksessa Keskuspuistoon esitettyjen rakentamisalueiden poistamiseksi. Mukana ovat esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava ja WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.
Helsingissä on kyllä tilaa uusilla ja kohtuuhintaisille asunnoille ilman keskuspuistoon rakentamista.
***
Lopuksi: Keskuspuisto ei ole yleiskaavan ainoa ongelma
Kannattaa muistaa, että keskuspuisto ei ole ainoa ongelmallinen kohta yleiskaavassa. Esimerkiksi ympäristölautakunnassa olemme kiinnittäneet huomiota muun muassa virkistys- ja viheralueisiin, suojelualueiden kaavamerkintöihin, Tuomarinkylään, Vanhankaupunginlahteen sekä Pornaistenniemen, Herttoniemen ja Hallainvuoren metsiin.
Olisikin ollut perusteltua, että kaavakarttaan olisi merkitty nykyiset suojelualueet, uudet suojelualuevaraukset sekä muut luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävät alueet, kuten tärkeät lintualueet.
Ohessa muutama ongelmallinen alue, joihin olisi hyvä vielä kiinnittää huomiota.
1. Tuomarinkylän virkistyskäyttö heikkenee. Tuomarinkylän kartanoa ympäröivälle RKY- eli rakennetulle kulttuuriympäristöalueelle ja Siliuksenmäkeen ehdotettu tehokas asuntorakentaminen ja raideliikenne eivät ole sopusoinnussa ja yhteen sovitettavissa alueen valtakunnallisestikin merkittävien kulttuuri-, maisema- ja luontoarvojen kanssa. Ehdotus ei turvaa ratsastus- ja koiratoiminnan jatkumista. Myös alueen virkistyskäyttö heikkenisi.
2. Viikin pellot ovat tärkeitä muuttolinnuille. Rakentamisvaraukset Vanhankaupunginlahden ympäristöstä tulisi poistaa. Erityisen ongelmallista on Viikintien etelä- ja pohjoispuolella sijaitsevien peltojen rakentaminen. Viikin pellot ovat tärkeitä muuttolintujen ruokailu- ja levähdyspaikkoja ja tukevat siten oleellisesti Natura-alueen arvoja. Lisäksi pellot sijaitsevat kansainvälisesti tärkeän IBA-lintualueen (Important Bird Area) rajauksen sisäpuolella. Kaavan Natura-arvioinnin mukaan peltoala vähenisi kaavan myötä 17 prosenttia.
3. Muita alueita. Pornaistenniemeen, Herttoniemen ja Hallainvuoren metsiin on osoitettu rakentamista, mikä toteutuessaan kaventaisi kahden ensiksi mainitun osalta Natura-alueen puskurivyöhykettä sekä Hallainvuoren osalta tärkeää vihersormea.
Kokonaisuudessaan asia on toki vaikea ja monimutkainen. Kaikki palaute asian tiimoilta otetaan enemmän kuin mielellään vastaan. Muussa tapauksessa pyrin tältä pohjalta tekemään oman päätökseni käsillä olevasta yleiskaavasta.
Luonto tarvitsee puolustajansa!
Asun Ruskeasuolla, ja kuljen Keskuspuistossa arviolta joka toinen päivä, välillä lähes joka päivä – pyörällä ja jalan, työ- ja asiointimatkoja sekä ihan muuten vaan, ympäri vuoden. Minun kuulollani fakta on, että Keskuspuisto on meluisa heti Ruskeasuolta pohjoiseen lähes Paloheinään asti. Jos haluan kävellä rauhallisessa metsässä, jään ensisijaisesti Ruskeasuon ja Pasilan välille. Toisaalta on tiedossa, ettei tulevan bulevardin varrella ole Pornaistenniemen, Viikin peltojen tai Santahaminan kaltaisia luonnonsuojelullisesti huomattavan arvokkaita alueita, joten keskuspuistossa on ensisijaisesti kyse virkistysarvoista. Minusta Hämeenlinnanväylän kohdalla paras ratkaisu olisikin yksi leveä tai mieluummin kaksi kapeaa kortteliriviä bulevardin itäpuolella, jotka estäisivät melun kantautumisen paljon meluaitaa tehokkaammin ja toisivat viihtyisiä asuntoja hyvien pyöräily- kävely- ja joukkoliikenneyhteyksien äärelle, etenkin uuden bulevardin raitiotien & välittömään läheisyyteen. Minusta esimerkiksi Pro Helsinki 2 -ehdotuksessa esitetty malli on Keskuspuiston osalta erinomainen.
” Yleiskaavassa on varattu kaksinkertainen määrä asuntorakentamista verrattuna kaupungin väestöennusteeseen. Keskuspuistovarausten poistaminen ei siis hetkauta asuntorakentamista tai asuntojen hintoja suuntaan tai toiseen.”
Helsingin väestöä ei niinkään ennusteta, vaan suunnitellaan. Tämä johtuu siitä, että Helsinkiin haluaisi muuttaa moni, joka ei nykyisellään saa kaupungista järkevän hintaista asuntoa. Niinpä kaupunkiin rakennetaan niin paljon ja asukkaita muuttaa tänne niin paljon, kuin kaupungin päättäjät kaavoittavat. Etenkin keskustan lähellä sijaitsevista hyvien joukkoliikenneyhteyksien (käytännössä raitiovaunuverkoston) äärellä olevista asunnoista on tarvetta paljon enemmän kuin niitä rakennetaan – valtaosa ihmisistä ei halua viettää joka päivä kahta tuntia autossa työ- ja asiointimatkoilla.
Jos kaavoitusta vähennetään Helsingissä, nämä ihmiset muuttavat Espoon tai Vantaan perukoille ja kehyskuntiin, jossa väljemmällä kaavoituksella tuhotaan monin verroin luontoalueita asuntojen tieltä – toki moni näinkin haluaa asua, mutta merkittävällä osalla se on pakon sanelema ratkaisu, kun Helsinkiläisillä poliitikoilla ei ole tahtoa tarjota riittävästi asuntoja hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä. Samalla syntyy hajautunutta kaupunkirakennetta, jossa matkat ovat pitkiä ja kuljetaan usein moottoriajoneuvoilla- bussienkin päästöt ovat yhtä matkustajaa kohti ~70 g CO2/kilometri.
Tiivis kaupunkirakenne on mielestäni viihtyisä, mutta kannatan bulevardeja ja tiivistä asuntorakentamista perimmiltään ilmastosyistä – ne ovat nähdäkseni erittäin tehokas tapa vähentää liikkumisen ja osin myös lämmittämisen aiheuttamia päästöjä, jotka kattavat yhdessä käsittääkseni yli puolet keskivertosuomalaisen ilmastopäästöistä. Minusta on tavallaan surullista, että virkistysarvot tuntuvat ajavan tässä asiassa nyt niin voimakkaasti ilmastotyön yli asiantuntevien toimijoiden kohdalla, joilla ainakin haluaisin uskoa olevan todella tahtoa ilmastopäästöjen vähentämiseen muutenkin kuin kattilankantta käyttämällä ja valot Earth Hourin ajaksi sammuttamalla.
Minusta kaikista pahin vaihtoehto – ympäristön ja talouden kannalta sekä inhimillisesti – olisi se, että yleiskaava lykkääntyisi, Helsingin kaavoitus alkaisi taas junnata paikoillaan ja Helsinkiin kohdistuva muutoista ja syntyvyydestä aiheutuva rakentamispaine purkautuisi ympäryskuntiin, jossa nyt on lupaavasti rakentamisessa ja metsien sekä peltojen raivaamisessa näkyvissä hiljentymisen merkkejä, kun Helsinki on vähän saanut omaa kaavoitustaan paremmalle mallille.
Kiitos perusteellisesta ja hyvästä kommentista Juuso! Itse uskon ja toivon, että kaupungissa kyllä riittää vielä hyvin tilaa (kaavavarantoa) rakentaa vaikka yleiskaava viivästyisikin esimerkiksi vuodella. Riski on kuitenkin toki olemassa eikä asia ole yksinkertainen. Siksi näkemyksesi on todella arvokas.
”Kaikkein ongelmallisin yksittäinen asia on kuitenkin se, että yleiskaavaesityksen mukaan Keskuspuisto kaventuu huomattavasti Hämeenlinnanväylän itäpuolella.”
Ei. Yleiskaava mahdollistaa rakentamisen, Se ei tarkoita että kaikki pikselit rakennetaan täyteen.
Kiitos kommentista Harri! Juuri näin. Siitä huolimatta yleiskaava mahdollistaa sen, että noita pikseleitä rakennetaan ja esim. Keskuspuiston osalta tilanne jää auki. Tästä johtuen olisi selkeämpää, että pikselit vain yksinkertaisesti poistettaisiin. Kyllähän niitä voimassaolevia asemakaavojakin voi muuttaa, jos joskus myöhemmin halutaan Keskuspuistoa rakentaa. Itse en sitä kuitenkaan toivo.
Mikä on tuon käyttäjämääräargumentin pointti?
Keskuspuistoa käytetään paljon (tosin eniten kulkuväylänä lenkkireittinä) Eihän yleiskaava ja bulevardisointi vähentäisi käyttöä vaan lisäisi sitä ja parantaisi saavutettavuutta?
Keskuspuisto on puisto – ei luonnonsuojelualue – sellaisiakin kaupungissamme on. Siksi sen suojelussa oleellisinta on virkistysarvojen ylläpito. Yleiskaavan ainoa luonnonsuojellullinen kohta koskee Haagan puroa ja se tulee hoitaa asemakaavalla ja se onkin tärkeä.
Kiitos kommentista Ville! Pointti on, että Keskuspuisto on kovin suosittu ja sen kaventaminen tai nakertaminen ei näin ollen palvelisi kaupunkilaisten virkistyskäyttömahdollisuuksia. Toisaalta. Virkistyskäytöllä (varsinkin lisääntyvällä) on myös omat ongelmansa ja heijastusvaikutukset esimerkiksi uhanalaisten lajien elinympäristöön, jonka Keskuspuisto monille lajeille tarjoaa.
Tässä muutamia pointteja:
Yleiskaavassa on varauduttu kaksinkertaisesti massiivisen väestösuunnitteen mukaiseen rakentamiseen. Lisäksi väestötavoite on laskettu vuoteen 2050, mutta todellisuudessa kaava ohjaisi asemakaavoitusta ehkä vuoteen 2030 saakka, koska yleiskaava tehdään noin kymmenen vuoden välein. Eli yleiskaavasta on mahdollista poistaa kaikki luontoalueisiin kohdistuvat rakentamissuunnitelmat vaarantamatta.
Keskuspuisto on tärkeä, mutta yksinään se ei voi muodostaa metsäistä verkostoa, vaan korkeintaan sen rungon. Minua on harmittanut, ettei mikään poliittinen ryhmittymä ole huomannut, että vastaavantasoisia luonto-ongelmia on ympäri Helsinkiä. Niitä uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lajejakin löytyisi muistakin kohteista, jos niitä etsittäisiin vastaavalla tavalla kuin Keskuspuistosta. Keskuspuisto ei myöskään ole kaikkien tavoitettavissa, vaan laajoja luontoalueita tarvitaan muuallakin Helsingissä.
Hienoa joka tapauksessa, että listassasi on useita alueita. Nostaisin esille vielä Ramsinniemen, jossa kyllä on luonnonsuojelualue, mutta josta iso osa on yleiskaavassa osoitettu rakentamiselle ja ”saaristoraitiotielle”. Itse pidän Ramsinniemen ei-suojeltua puolta luonnoltaan samanarvoisena suojelualueen kanssa. Maisemallisilta arvoiltaan se on jopa parempi, koska siellä pystyy irrottautumaan lähes täysin asutuksesta, kun taas suojelualueelta näkymät ovat suoraan Marjaniemen asuinalueelle. Ramsinniemeen osoitettu rakentaminen tuntuu siinäkin mielessä oudolta, että niemellä kävellessä on vaikea ymmärtää, miten edes suunnitelmiin sisältyvä liikenne saataisiin sinne mahtumaan.
Ramsinniemi ei kuitenkaan ole ainoa merellisen Itä-Helsingin ongelma, vaan luontoon levittäytymistä on myös mm. Laajasalossa. Ei saa unohtaa sitäkään, että yleiskaava käsittelee myös Vartiosaarta. Näppituntuma on, että merenrannan tuntumassa olevat luontoarvot helposti jäävät suunnitelmissa jalkoihin.
Yleiskaavan palauttaisin uuteen suunnitteluun evästyksellä, että siitä on poistettava kaikki levittäytyminen luontoalueille – siis noin kolmannes. Jäljelle saisivat jäädä aito täydennysrakentaminen jo rakennetuille alueille sekä kaupunkibulevardit sillä varauksella, että niiden ei anneta pullistua luontoon. Näin saataisiin joka tapauksessa riittävä määrä rakentamista yleiskaavaan, mutta vältyttäisiin kaupunkirakenteen levittämiseltä viheralueille tai kulttuuriympäristöihin.
Kiitos Hanna-Leena! Kiteytät hyvin sen, miten itsekin asiasta ajattelen. Harmi, että ei olla kahdestaan päättämässä tästä 🙂 Ramsinniemi on tärkeä lisäys. Tuo mun lista ei todellakaan ollut kattava. Siitä puuttui myös esim. Malmin lentokentän ympäristön tärkeät alueet.
”Itse pidän kuitenkin demokratian näkökulmasta suorastaan toivottavana sitä, että yleiskaavakäsittely siirtyisi kuntavaalien jälkeen. Näin yleiskaava ja siinä olevien monien alueiden kohtalo nousisi kuntavaaliteemaksi. Ihmiset hankkisivat lisää tietoa ja asiasta käytäisiin laajaa julkista keskustelua.”
Näin juuri pitäisi menetellä. Olisi omituista, jos kaupungin asukkailla ei olisi mitään sanomista kaupungin kehittämisen kannalta näin tärkeään ja kauaskantoiseen asiaan.
Kaupunkibulevardien kannattajat esittävät massiivista rakentamista Keskuspuiston reuna-alueille ja syvälle puistoon. Metsän virkistyskäyttö kuulemma vain paranee, kun uudet korttelit toimivat Hämeenlinnanväylän melusuojana.
Keskuspuiston käyttäjien mielestä olisi parempi parantaa metsän virkistyskäyttöä metsät säilyttämällä kuin asuntoja rakentamalla. Ja mikäänhän ei estä rakentamasta metsän reunaan meluaitaa, jos kaupunkisuunnittelijat ovat liikenteen melusta huolissaan.
Noita talorivejä perustellaan mm meluvalleina. Mutta taloja on suunniteltu tosi massiivisesti. Uudisrakennusala levittäytyisi Maunulanpuistossa melkein Maunulan majaan asti. Metsäläntien varressa asutus menisi Hämeenlinnanväylästä lemmikkieläineten hautausmaan päälle. Tuossa ei siis ole yksi talorivi vaan vähintään kolme korttelia.
KSV perustelee sitä että pitäisi olla useita kortteleita sillä että kortteleiden väliin täytyy rakentaa kokoamakatu jota pitkin asukkaat voivat liikkua autoillaan johonkin uuden bulevardin liityntäkohtaan. Siis mikä bulevardi jos siinä pitää olla moottoritieramppeja? Ja mitkä tulevaisuuden ekoasujat siellä siitten asuu jos omilla pikku autoillaan pitää päästä,, eivätkä viitsi käyttää pikaratikkaa joka kulkee talon edestä!
Mielestäni kaikista ongelmallisin yksittäinen asia yleiskaavaehdotuksessa on se, ettei kaava turvaa riittävästi Helsingin viherverkostoa koko kaupungin laajuisella alueella. Olennaista on, että paikallisen biodiversiteetin pitää toimia niin lännestä itään kuin pohjoisesta etelään ja väli-ilmansuunnissa myös. Tämän verkoston ympärillä sekä voi että pitää käyttää maata tehokkaasti – unohtamatta kuitenkaan viihtyisyyttä.
Yksittäisten alueiden sijasta pitäisi tarkentaa katsetta kokonaisuuteen. Kokonaisuutta taas pitää katsoa sekä Helsingin tasolla että laajemmin. Laajempaan näkökulmaan liittyy, että iso kaupunki kuluttaa luontoa huomattavan paljon myös oman alueensa ulkopuolella. Maan tuhlaaminen Helsingissä ei säästä luontoa muualla Suomessa tai maailmalla.
Lopuksi pari sanaa raiteista. Niitä olisi hyvä sijoittaa jo olemassa oleville väylille, kun uudenlainen liikkuminen korvaa vanhaa. Raiteiden sijoittaminen metsän paikalle kuluttaa luontoa maailmassa, jossa on jo kulutettu liikaa luontoa.
Terveisin,
Olli Vento
Hyvä Leo, pidä pintasi. Tämän päivän Hesarista huomasin, että nyt ammutaan kovilla. Monenlaisia -isi- päätteisiä uhkakuvia maalaillaan, kun puolustat kaupunkilaisten oikeutta lähiluonnon säilyttämiseen. Kaupunkia tulee rakentaa asukkaiden, ei gryndereiden ehdoilla. Keskuspuisto on vihreä kaistale asvalttiviidakossa , henkireikä luontoon ja luontokokemuksiin. Kun asuin Helsingissä, retkeilimme päiväkodin lasten kanssa usein Keskuspuistossa. Voi sitä lasten riemua, kun pääsi kiipeilemään kallioille, rikkomaan ojassa jäätä, möyryämään kantojen ja kivien keskellä. Keskuspuistosta löytyi suppilovahverot ja mustikat, koirapuisto ja kodikkaasti kopsuttelevat hevoset. Itselläni oli pieni viljelypalstakin vuokralla Keskuspuistosta.
Joten toivon menestystä työllesi.
Loistavaa Leo. Teet valtavan hienoa työtä, kun avaa keskustelun tuolla tavalla ja osoitat ”betonivihreiden” argumentointien heikkoudet.
Ilmeisesti ei vielä ole oikein tajuttu, miten valtavasta muutoksesta on kysymys. 250 000 uuden asukkaan ja niiden tarvitsemien palvelujen, työpaikkojen ym.sullominen yleiskaava-alueelle merkitsee samaa kuin jos kaikki Tampereen rakennusmassat, ja vielä vähän enemmänkin, sijoitettaisiin Helsingin viheralueille ja muille vapaana säilyneille paikoille. Rakennusten korkeuden nostaminen ei ole hyvä ratkaisu, koska tummanruskea väritys, jota laajoilla alueilla käytetään, tarkoittaa jo 8-9 -kerroksisten talojen, usein umpikortteleiden, rakentamista. Yleiskaavan hyväksymisen seuraus on väistämättä laajojen viheralueiden hävittäminen ja/tai ylitiiviiden kaupunkislummien rakentaminen, todennäköisesti molemmat.
Oma ajatteluni kulkee pitkälti samoja ratoja kuin Hanna-Leena Ylisen tuossa edellä. Kävin Ramsinniemelläkin äsken, kipusin sen kärjessä olevalle kalliollekin. Sehän on aivan mahtava virkistysalue! Yleiskaava on palautettava uudelleen valmisteltavaksi maltillisemman väestötavoitteen pohjalta, kuten 13..5..2016 käynnistetyssä kuntalaisaloitteessa esitetään. Sen voi muuten edelleen allekirjoittaa.
Yleiskaavan voisi myös tarkistaa siten, että aikatähtäyksenä olisi vuosi 2030. Tarkistetun ehdotuksen voisi tuoda uudelle valtuustolle noin vuoden kuluttua. Kaupungilla on kaavoitettuja asuntotontteja usean vuoden tarpeisiin. Siitä ei siis aiheutuisi mitään haittaa tai viivytystä käynnistettävälle asuntotuotannolle.
Jos nyt hyväksytään ehdotettu yleiskaava, siitä on erittäin vaikea päästä irti, koska kaava lain mukaan ohjaa alempaa kaavoitusta ja kaupunkisuunnitteluvirasto samoin kuin Helsingin kunnallispoliittinen eliitti ovat voimakkaasti sitoutuneet siihen ja ajavat kaupungin ylimitoitettua kasvua ja tehorakentamista.
Tästä megalomaniasta on päästävä eroon. Rajattoman kasvun ja kaiken keskittämisen ja tehorakentamisen palvonnasta on päästävä luonto- ja kulttuuriarvot huomioon ottavaan inhimillisen mittavaan kaupunkirakentamiseen.
Jos yleiskaavan hyväksyminen siirtyisi seuraavalle vaalikaudelle, kaavan mahdollistama asuntorakentaminen kuulemma hidastuisi. Mikä ihmeen hoppu tässä sitten oikein on? Yleiskaavan tarkoitushan on suunnitella kaupungin kehittämistä kolmenkymmenen vuoden tähtäimellä.
Muutama huomio yleiskaavaehdotuksesta vielä:
1) Valittu asukastavoite on mahdollista saavuttaa uhraamatta viheralueita.
2) Kaava mahdollistaisi rakentamista asukastavoitetta suuremmalle määrälle asuntoja. Tämä helpottaisi viheralueiden säästämistä.
3) Olisi hyvä suunnata kohti tehokkaammiksi suunniteltuja asuntoja.
4) Todennäköisesti uusia kaavoituskierroksia tulee selvästi ennen vuotta 2050. Myös tästä syystä viheralueiden nakertaminen hämmentää.
Kiitos Leo hyvistä argumenteista ja näkökohdista. Toivottavasti kolleegasi Vihreiden valtuustoryhmässä ottavat ne vakavasti huomioon. Haluaako apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki todella päästä historiaan kaupunginjohtajana, joka käynnisti keskuspuiston nakertamisen?
Jos Helsinkiin halutaan jostain syystä asuttaa satoja tuhansia uusia asukkaita, on nurinkurista rakentaa asuntoja metsiin ja viheralueille. Mitä enemmän asukkaita kaupungissa on, sitä tarpeellisempaa on säilyttää edes nykyiset virkistysalueet rakentamattomina.
Kiitos hyvin perustellusta kannanotosta. Toivottavasti saat muidenkin vihreiden pään käännettyä!
Jotkut ovat perustelleet yleiskaavaehdotusta ilmastosyistä. Muutama kommentti tästä näkökulmasta:
1) Kaupunki tavoittelee suurempaa asumisväljyyttä eli enemmän asumispinta-alaa ihmistä kohti. Kaikki tila asunnoissa pitää talvella lämmittää. Asumisväljyyden kasvattaminen ei ole ilmastonmuutoksen kannalta kestävä ratkaisu. Lisäksi tehokkaampi tilankäyttö voisi lisätä asuntojen määrää.
2) Ilmaston muuttuessa luontaisten alueiden merkitys osana kaupunkia kasvaa. Hulevesien hallinta on yksi esimerkki tästä. Lisäksi luonto viilentää kaupunkia. Metsien pienhiukkaset ovat ilmaston kannalta merkittäviä nekin.
3) Maankäytön muutos on yksi olennaisista ympäristöriskeistä ja se heijastuu muihin ympäristöasioihin. Luontaisten alueiden säästäminen on isossa kuvassa eduksi.
Yleiskaavan kannattajat vähättelevät yleiskaavan merkitystä vakuuttelemalla, että rakentamisesta päätetään vasta asemakaavassa. Miksi heillä sitten on niin kauhea into saada nuijittua kaava läpi ehdotetussa muodossaan?
Jos lähdetään siitä, että yleiskaava kuitenkin ohjaa asemakaavoituksen suuria linjoja, voitaisiinko yleiskaavassa ottaa suureksi linjaksi että kaupungin metsät ja viheralueet jätetään rauhaan. Niiden mahdollisesta rakentamisestahan voidaan sitten päättää, kun tehdään asemakaavaa.
Keskuspuisto saattaa pelastua
Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan, ”kaupsun”, jäsenet pääsivät kesän kynnyksellä poliittiseen sopuun uudesta yleiskaavasta. Sopu avaa Keskuspuiston rakentamiselle. Pinnan alla kuitenkin kuohuu. Valtuuston pienet ryhmät ovat jo asettuneet Keskuspuiston suojelun kannalle. Muissakin ryhmissä keskustelu jatkuu.
Vaarantaisiko Keskuspuiston suojelu asuntopolitiikkaa ja liikenneratkaisuja niin paljon, että tästä syystä Keskuspuiston virkistys- ja ympäristöarvoja pitää tärvellä?
Asiasta voidaan olla perustellusti eri mieltä. SDP:n valtuustoryhmässä ainakin minä aion äänestää Keskuspuiston suojelun puolesta ja Kaupsun aiempaa sopua vastaan. Sen sijaan esim. Vihreiden ryhmän sisältä kukaan ei ainakaan Helsingin Sanomien mukaan ole ilmoittautunut Keskuspuiston suojelijaksi. (HS 8.10.) (Leo – onko äänesi siis epävarma vai et ole halunnut kertoa miten aiot äänestää?)
Kesäkuun sopu oli kompromissi. Kesän ja syksyn aikana on käynyt ilmi yllättävä seikka, joka pakottaa valtuustoa arvioimaan tehtyä kompromissia uudelleen.
Kyseessä on seuraava kovin tekniseltä kuulostava kysymys: Jos valtuustossa tehdään esitys yleiskaavan muuttamisesta siten, että Keskuspuistoon ei voidaakaan rakentaa, niin pitääkö valtuuston käsitellä tällaista esitystä palautusesityksenä? Valtuutetuille on aiemmin kerrottu, että vastaus on myönteinen. Tällöin kaava palautusi uuteen valmisteluun, tulisi uusi esillepano yms ja yleiskaava ei valmistuisi tämän valtuustokauden kuluessa.
Kun valinta on näyttänyt olevan yleiskaavan valmiiksi saattamisen ja Keskuspuiston suojelun välillä valtuustoryhmien enemmistöt ovat valinneet näistä vaihtoehdoista ensimmäisen.
Kesän jälkeen on osoittautunut, että valtuustolla saattaa sittenkin olla mahdollisuus päättää Keskuspuiston suojelusta ilman, että yleiskaavan valmistuminen siirtyy ja asuntopolitiikan hyvät tavoitteet siksi vaarantuvat.
Valtuutetut ovat syyskuussa perustaneet laajan poikkipoliittisen yhteystyöryhmän, joka parhaillaan selvittää tämän vaihtoehdon oikeudellisia perusteita. Tämä ryhmä järjestää tänään kaikille valtuutetuille avoimen kuulemistilaisuuden yleiskaavan/keskuspuiston muutosesitysten juridiikasta. Jos käy ilmi, että Keskuspuisto voidaan suojella ilman että yleiskaava muilta osin vaarantuu, valtuuston enemmistö saattaa hyväksyä suojelun.
Pienenä yksityiskohtana voin lisätä, Helsingin Sanomien mielipidesivujen keskusteluun viitaten, että valtuuston niin sanottu Koijärvipuolue on Keskuspuistoasiassa jakautunut. Allekirjoittanut kannattaa suojelua. Osmo Soininvaara on julkisuudessa ottanut kantaa rakentamisen puolesta. Valtuuston kolmannen Koijärvi-aktivistin, varavaltuutettu Kati Juvan, kantaa yleiskaavaan en tiedä.
Thomas Wallgren
SDPn valtuustoryhmän strategiavastaava
Koijärviliikkeen veteraani
Keskuspuisto ei säästy sillä, että sieltä täältä pelastetaan joku pikselinpuolikas. Keskuspuistoon rakentamisesta tulee luopua yleiskaavassa, ja puistolle pitäisi laatia yhtenäinen suojelukaava, jotta jatkuva puistoalueen kaventaminen ja valtaaminen rakennusmaaksi saadaan loppumaan.
Hienoa, että laajalti on havahduttu huomaamaan Keskuspuiston merkitys Helsingille, ja hienoa jos puistoon rakentaminen saadaan estettyä. Keskuspuisto ei kuitenkaan ole ainoa alue, joka kaipaa suojelua. Helsingin uusi yleiskaavaehdotus tuhoaisi laajalti metsiä ja viheralueita myös muualla kaupungissa.
Yleiskaava pitäisikin palauttaa uuteen valmisteluun, jossa ylimitoitettuja asukastavoitteita tarkistetaan ja myös kaupungin asukkaiden näkemykset kaupungin kehittämisestä huomioitaisiin.
Uudelleenvalmistelusta ei ole mitään haittaa kenellekään lukuunottamatta nykyisiä valtuutettuja, joilla on hillitön kiire saada kaava hyväksyttyä vielä ennen ensi kevään kuntavaaleja.