Helsingin yleiskaavaehdotuksessa paljon parannettavaa

Yleiskaavakartta HelsinkiYmpäristölautakunta antoi oman lausuntonsa 2.2.2016 kaupunkisuunnitteluvirastolle Helsingin yleiskaavaehdotuksesta.

Vaikka kaupunkirakenteen tiivistäminen ja täydentäminen, kaupunkibulevardit ja raideliikenteen kehittäminen onkin hyvä lähtökohta kestävälle kaupunkikehitykselle, on käsillä olevassa ehdotuksessa vielä aivan liikaa luonto- ja viheralueiden nakertamista.

Yleiskaavaehdotuksen ongelmiin on perehtynyt erityisen hyvin Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri. Myös Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa on tehnyt asiasta hyvän lausunnon.

Itse esitin ympäristölautakunnan kokouksessa yleiskaavalausuntoon viisi eri lisäystä tai muutosta, jotka siihen myös hyväksyttiin äänestysten jälkeen.

Alla tekemäni lisäykset, jotka koskivat virkistys- ja viheralueita, suojelualueiden kaavamerkintöjä , Tuomarinkylää, Vanhankaupunginlahtea sekä Pornaistenniemen, Herttoniemen ja Hallainvuoren metsiä.

***

1. Seuraava kohta:

”Helsingin metsäverkoston tärkeimmät metsäiset ydinalueet kuten Haltiala, Uutela, Mustavuori Santahamina ja Villinki on säilytetty yleiskaavaehdotuksessa virkistys- ja viheralueina.”

Muutetaan muotoon:

”Helsingin metsäverkoston tärkeimmät metsäiset ydinalueet kuten Haltiala, Santahamina sekä osa Uutelasta ja Mustavuoren virkistys- ja viheralueista on säilytetty yleiskaavaehdotuksessa.”

Hyväksyttiin äänin 6-3 lautakunnan kannaksi.

***

2. Luonto- ja virkistys –osion kolmanneksi viimeiseksi (kpl 11 jälkeen) kappaleeksi:

”Kaavakarttaan tulee merkitä nykyiset suojelualueet, uudet suojelualuevaraukset sekä muut luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävät alueet, kuten tärkeät lintualueet.”

Hyväksyttiin äänin 5-3 (1 tyhjä) lautakunnan kannaksi.

***

3. Rakentaminen viheralueille osion loppuun omaksi kappaleeksi (kappaleen 18 jälkeen) seuraava lisäys:

”Tuomarinkylän kartanoa ympäröivälle RKY-alueelle ja Siliuksenmäkeen ehdotettu tehokas asuntorakentaminen ja raideliikenne eivät ole sopusoinnussa ja yhteensovitettavissa alueen valtakunnallisestikin merkittävien kulttuuri-, maisema- ja luontoarvojen kanssa. Ehdotus ei turvaa ratsastus- ja koiratoiminnan jatkumista kuten kaupunginvaltuusto on 12.12.2012 edellyttänyt. Myös alueen virkistyskäyttö heikkenisi.”

Hyväksyttiin äänin 6-3 lautakunnan kannaksi.

***

4. Rakentaminen viheralueille osion loppuun omaksi kappaleeksi (kappaleen 18 jälkeen) seuraava lisäys:

”Rakentamisvaraukset Vanhankaupunginlahden ympäristöstä tulisi poistaa. Erityisen ongelmallista on Viikintien etelä- ja pohjoispuolella sijaitsevien peltojen rakentaminen. Viikin pellot ovat tärkeitä muuttolintujen ruokailu- ja levähdyspaikkoja ja tukevat siten oleellisesti Natura-alueen arvoja. Lisäksi pellot sijaitsevat kansainvälisesti tärkeän IBA-lintualueen (Important Bird Area) rajauksen sisäpuolella. Kaavan Natura-arvioinnin mukaan peltoala vähenisi kaavan myötä 17 prosenttia.”

Hyväksyttiin äänin 4-3 (2 tyhjää) lautakunnan kannaksi.

***

5. Rakentaminen viheralueille osion loppuun omaksi kappaleeksi (kappaleen 18 jälkeen) seuraava lisäys:

”Myös Pornaistenniemeen, Herttoniemen ja Hallainvuoren metsiin on osoitettu rakentamista, mikä toteutuessaan kaventaisi kahden ensiksi mainitun osalta Natura-alueen puskurivyöhykettä sekä Hallainvuoren osalta tärkeää vihersormea.”

Hyväksyttiiin äänin 5-4 lautakunnan kannaksi.

***

Näiden lisäksi hyväksyttiin myös joukko muita hyviä lisäyksiä, jotka löytyvät lautakunnan päätöstiedotteesta.

Lopullinen ehdotus Helsingin yleiskaavaksi menee kaupunginhallituksen ja -valtuuston päätettäväksi loppuvuoden 2016 aikana.

6 kommenttia artikkeliin ”Helsingin yleiskaavaehdotuksessa paljon parannettavaa”

  1. Kiitos Pornaistenniemeä ja VIikkiä koskevista muutoksista lausuntoon.
    Entä Vartiosaari? Lausunnossa todetaan että Koillinen vihersormi alueella Vartiosaari-Ramsinniemi-Meri-Rastila tulisi säilyttää pääosin rakentamattomana. Metsäinen yhteys Laajasalosta Meri-Rastilaan ylläpitää vihersormea. Laajat metsäalueet tulisi pyrkiä säilyttämään rakentamattomina alueina. Tämä on tärkeää myös, koska virkistyspaine itäisillä virkistysalueilla on jo nyt kova ja tiivistymisen myötä se kasvaa entisestään. Mikäli yleiskaavaehdotuksen mukaiseen rakentamiseen päädytään, mahdollinen rakentaminen tulee sijoittaa toteutusjärjestyksessä suunnittelukauden lopulle raitiotieverkon toteutumisen aikataulussa. Tällöin alueet säilyvät virkistyskäytössä mahdollisimman pitkään ja virkistyskäyttöä on mahdollista kehittää.

    En oikein ymmärrä miksi tuossa on selkeästi hyväksytty mahdollinen rakentaminen? Pitkässä juoksussa tämä ei lupaa hyvää Vartiosaarelle.

  2. Ympäristölautakunnan yleiskaavalausuntoon oli lähes yksimielisesti hyväksytty tämä sisäisesti ristiriitainen kappale:

    ”Kaupungin tulee sallia nykyistä korkeampi kaupunkimainen rakentamisen sekä selvittää uusien merellisten asuinalueiden muodostamisen mahdollisuus. Näin voidaan turvata mahdollisimman paljon ympäröiviä viher- ja virkistysalueita kaupunkiympäristössä sekä luoda uusia viihtyisiä ja houkuttelevia asuinalueita, joilla palvelut, energiatehokkuus ja ympäristöarvot voidaan ottaa huomioon.”

    Mitä olette tarkoittaneet ”uusilla merellisillä asuinalueilla”? Kaavamateriaaleissa ”uusiksi merellisiksi asuinalueiksi” kutsutaan mm. Laajasalosta alkavaa Vartiosaaren ja Ramsinniemen kautta Meri-Rastilaan kulkevaa ketjua, jonka rakentaminen tuhoaisi koko koillisen vihersormen.

    Veikkaanpa, että vaikka lausuntonne on suurimmaksi osaksi erinomainen, yleiskaavan vuorovaikutusraportissa lausunnostanne nostetaan esiin juuri tuo kappale, koska raportti on tapana laatia tarkoitushakuisesti ja taustalla vaikuttavaa tahtotilaa tukien.

    • Hyvä huomio Hanna-Leena! Itse en tuota mahdollista yhteyttä Vartiosaareen, Ramsinniemeen ja Meri-Rastilaan ajatellutkaan. Pitää varmistaa, ettei noin tule käymään.

  3. Lausunnossa on jäänyt vähemmälle huomiolle se, että yleiskaavaesityksen mukaan Keskuspuisto kaventuisi huomattavasti Hämeenlinnanväylän itäpuolella, kun sinne bulevardisuunnitelmien varjolla kaavaillaan uusia asuinalueita.

    Keskuspuisto on uhattuna myös eteläisestä osastaan, kun rakentamista suunnitellaan myös Laaksoon ja Eläintarhan urheilupuistoon. Lääkärinkadun varrelle on suunnitetu asuinrakentamista ja lisäksi kaavaan on ujutettu pikaraitiotievaraus, joka kulkisi Keskupuiston halki Lääkärinkadun päästä Pasilaan.

    Keskuspuistoon rakentamisesta tulee luopua yleiskaavassa, ja puistolle pitäisi laatia yhtenäinen suojelukaava, jotta jatkuva puistoalueen kaventaminen ja valtaaminen rakennusmaaksi saadaan loppumaan.

  4. Heräsin vasta nyt asiaa tarkastelemaan asuinympäristöni eli Hallainvuoren ympäristön kannalta. Tuo Hallainvuoren eteläosan rakentamissuunnitelma tosiaan hävittäisi sen ainoan Hallainvuoren itäpuolisen rehevämmän jäljellä olevan metsän alueen, jäljelle jäisi melkein pelkästään vain karuja kalliomänniköitä, ja se muuttaisi myös koko Hallainvuoren kiertävän lenkkipolun maiseman metsäisestä hyvin eri tyyppiseksi. Osaltaan tätä jo se Kivikon uusi liittymäkin teki. Hyvä, että sait tätäkin koskevan huomion lausuntoon. Toivotaan, että se alueelle esitetty 2025-> rakentamissuunnitelma saataisiin vielä peruttua. Sittenhän siinä on etelämpänä se Karhunkaatajan alue, mutta sen viereen tulee nyt sitten se jokeriraidepysäkki ym., joten se nyt varmaan ainakin rakennetaan, se alue nyt ei niin hyvin tuohon Hallainvuoren kokonaisuuteen ole kytkeytynytkään.

Kommentointi on suljettu.

Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.