Arvokas Ärjänsaari säästettävä hakkuilta

UPM ÄrjänsaariUPM suunnittelee hakkuita Oulunjärvellä Ärjän harjusaarella. Saari kuuluu valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan ja eurooppalaiseen Natura 2000 -verkostoon.

Hakkuita suunnitellaan yhteensä 120 hehtaarilla 270 hehtaarin saaresta.

Saarella kysymys ei ole pelkästään luontoarvoista. Ärjä on myös upea retkeilykohde, joka on tunnettu kilometrien pituisista hiekkarannoistaan.

Kuvittelin, ettei tätä voisi enää tapahtua Suomessa. Tämä on kuitenkin karu todellisuus. Jos alue on Natura-verkostossa arvokkaiden rantojensa takia, ovat alueen metsät usein kokonaan kartoittamatta. Tämä tarkoittaa sitä, että suojelualueen metsän voi jopa avohakata lähes rantaan saakka.

Nyt kysytään yhtiöltä vastuullisuutta? Aikooko se todella toteuttaa suunnitelmansa ja hakata arvokkaan saaren?

Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii hakkuiden lopettamista. Kerro Twitterissä mielipiteesi UPM:lle (@UPM_news) ja vaadi hakkuiden perumista! #ärjänhakkuut.

Lisätietoja:
UPM hakkaamassa Naturaan kuuluvan Ärjän

Yksi kommentti artikkeliin ”Arvokas Ärjänsaari säästettävä hakkuilta”

  1. En ihmettele ollenkaan, vaikka uskoisi jo tuollaisen luonnon tuhoamisen loppuneen sivistysmaassa….Mutta hallitushan pyrkii kasvattamaan puu-ja puunjalostusteollisuuden tuottoa ja yleensä puun käyttöä, joten tällaista voi odottaa muuallakin Suomessa. Metsien ei anneta kasvaa, vaikka kasvua ja kasvua ( = talouskasvua ) vain haetaan, mutta ei osata säilyttää mitään arvokasta , josta olisi pysyvää hyötyä tuleville sukupolvillekin asti.

    Eikö olisi aika tarkentaa NATURA 2000 :n sisältöä ja velvoitteita, ja kirjata kaikki alueella olevat suojelukohteet ,ja niistä johtuvat toimenpiteet heti alkuun ?
    .
    No niin tietenkin taas vain MONEY TALKS…
    eli .mitä väliä on luonnolla ja sen arvoilla, kun Suomessa ( kuten muuallakin ) raha ratkaisee aina suojellaanko luontoa vai ei, ja jos suojellaan niin miten!?

    Ketä nämä aiotut hakkuut hyödyttävät ? Suunnataanko niistä saatavat tulot yleishyödyllisiin kohteisiin, kuten luonnonsuojeluun jossain muualla ? Vai hyödyttävätkö ne vain jotain yksityistä tahoa, joka viis välittää luonnonsuojelusta ?

Kommentointi on suljettu.

Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.
Viikonlopun mittainen puolimatkan triathlon ja vähän enemmänkin! Perjantaina 3 km uinti, lauantaina 100 km pyöräilyä ja sunnuntaina 21,5 km juoksua. Sen lisäksi joka aamu venyttelyt ja 7 minute workout + perjantaina vielä 1,5 tunnin kuntopiiri.