Näin soidensuojeluohjelma voidaan vielä toteuttaa

Leo Stranius EnergiakäänneYmpäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen laittoi soidensuojeluohjelman lokakuun puolivälissä hyllylle. Asiaan luvattiin palata marraskuun aikana.

Näin keskeytettiin kuuden vuoden soidensuojeluohjelman eteen tehty työ, josta on lisäksi sovittu hallitusohjelmassa ja erillisellä valtioneuvoston periaatepäätöksellä.

Ympäristöministeri kutsui 3.12.2014 eri osapuolet suopäivään eli kahden tunnin keskusteluun soidensuojelusta. Tilaisuuden alla Luonto-Liitto ja Suomen luonnonsuojeluliitto esittivät ministerille ratkaisuehdotuksen soidensuojelun edistämiseksi.

Erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja olemme tarjoilleet ministerille myös lokakuun lopussa edellisessä aiheeseen liittyvässä tapaamisessamme.

Miten hommassa voisi nyt edetä? Ohessa tilaisuudessa esittämäni ratkaisumalli:

Soidensuojeluohjelman täydennysohjelman esitys pitää saada maanomistajien kommentoitavaksi mahdollisimman pian.

Maanomistajien kanssa käytävä aktiivinen keskustelu on paras tapa edistää vapaaehtoista suojelua. Ohjelman hyllyttäminen on vain lisännyt epävarmuutta maanomistajien ja eri toimijoiden keskuudessa.

Pelkkä vapaaehtoinen suojelu ei kuitenkaan yksin riitä, koska:

1. Suot pitää suojella kokonaisuuksina. Suon luontoarvojen säilyttäminen ei onnistu, jos suota ei suojella vesitaloudellisena kokonaisuutena. Esimerkiksi metsiensuojelussa käytetty METSO-ohjelman kaltainen lähestymistapa ei soidensuojelussa toimi, kun maanomistajia on samalla suolla yleensä useita. Malli johtaisi siis rajauksiin, jotka eivät kykene säilyttämään niitä arvoja, joiden vuoksi suojelualue on perustettu.

2. Vapaaehtoinen suojelu on kallista. Valtiolla ei ole tarpeeksi rahaa kaikkien yksityismaiden hankintaan. Esimerkiksi 100 000 hehtaarin suojelu yksityismaiden osalta vaatisi ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasosen mukaan noin 142 miljoonaa euroa, kun budjettikehyksissä hommalle on tällä hetkellä varattu vain 45 miljoonaa euroa.

Tämä tarkoittaa sitä, että

Ensisijaisesti kannattaa suojella valtion omistamia maita. Soidensuojeluohjelmaa kannattaa edistää ottamalla suojeluun valtion omistamia valtakunnallisesti merkittäviä soita Pohjois- ja Etelä-Suomessa yhteensä noin 50 000 hehtaaria.

Odotuksista huolimatta ministeri ei 3.12. kertonut ratkaisua siitä, miten tai millä aikataululla soidensuojeluohjelmassa on tarkoitus edetä. Tällä menolla soidensuojeluohjelma uhkaa vajota suohon. Tämä oli kova pettymys kaikille luontojärjestöjen edustajille.

Tilaisuuden ilahduttavin seikka oli kuitenkin se, että oikeastaan kukaan ei kiistänyt soidensuojelun tärkeyttä, soidensuojeluohjelmaa tai 100 000 hehtaarin tavoitetta.

Itse asiassa arvokkaita suoalueita on kartoitettu jopa 300 000 hehtaarin edestä. Tästä syystä onkin erikoista, että hanketta ei ole nyt saatu eteenpäin. Toisaalta, kun tahtotila on näin ilmeinen, on syytä toivoa, että soidensuojeluohjelma saadaan vielä maaliin.

Luonnontilaisena säilyneitä soita arvostetaan. Ne ovat tärkeitä paitsi luonnonarvojen säilymisen, myös marjastuksen, metsästyksen, virkistyksen sekä puhtaiden vesien kannalta, tulvasuojelussa ja ilmastonmuutoksen hidastamisessa.

Lisätietoja:

Kirje ympäristöministerille soidensuojeluohjelmasta
Luonto-Liitto ja Suomen luonnonsuojeluliitto: Soidensuojeluohjelma mahdollista vielä pelastaa
WWF Suomi: WWF: Soidensuojelun täydennysohjelmaa on jatkettava alkuperäisen suunnitelman mukaan

4 kommenttia artikkeliin ”Näin soidensuojeluohjelma voidaan vielä toteuttaa”

  1. Kun nykyiseltä ympäristöministeriltä kysyttiin mitä ympäristö hänelle tarkoittaa, niin vastaus oli: ”Ei mitään”. Tämä silloin kun hänellä oli sukunimiä vain yksi. Ei näköjään ole uusi nimi naista parantanut. Kertoo paljon Kokoomuksesta että tuollainen tyyppi laitetaan ympäristöministeriksi. Sääli, että Kokoomus vuotaa homokantojen ja shortsien takia Keskustaan, eikä ympäristöpolitiikan takia vihreisiin. Mutta toisaalta vaikuttaa siltä, että saa olla melkoinen sateenkaarirautu pulassa, ennen kuin vihreät lähtevät mieltään osoittamaan.

    Oli mielenkiintoista muuten kuulla, että perhesuunnittelu on Sveitsin vihreiden mielestä uuskolonialismia ja että maahan voi muuttaa loputtomasti väkeä. En epäile yhtään, etteikö Suomen vihreät olisi samaa mieltä. Onko siis mitään mieltä yrittää suojella mitään, jos lähtökohtana on loputon kasvu, niin väestön kuin talouden? Mitä järkeä on palauttaa puroja taimenille, kun ne kuitenkin jäävät asutuksen jalkoihin ja päätyvät sateen jälkeen tulviviksi likaränneiksi, kuten Espoossa eräs kunnostettu puro. Tai mitä järkeä oli puolustaa Meri-Rastilaa, jos samalla vihreätkin ovat vain nopeuttamassa väestönkasvua – eihän niitä ihmisiä taivasalle olla jättämässä, joten asutus leviää vääjäämättömästi. Ei uusi yleiskaavakaan suojele tärkeitä alueita kovin hyvin ja onhan selvää, että väestönkasvun jatkuessa tuokin kaava on kohta rakennettu ja sitten levitään jo uusille alueille. Ja kun kaupunki kasvaa, niin tarvitaan lisää luontoa poltettavaksi voimalan pannuun, oli se sitten pellettiä tai turvetta. Voiko siis samalla suojella suoluontoa, jos itse ei vastusta kaupungin kasvua, joka vaatii tuota suota poltettavaksi, jotta lisääntyvä väestö kaupungissa, oli kaupunki suuri tai pieni, pysyy lämpimänä ja sähköissä?

  2. Raha näkyy ratkaisevan…Suomessakin, ja kokoomushan on aina ollut ähinnä raharikkaiden ja oikein hyvin toimeentulevien puolue !Ei siltä voi odottaa annetun sanan pitâmistä! Raha puhuu ,ja varsinkin eri poliittisesti suuntautuneiden hallitusten määrittelemässä luonnonsuojelussa!Aina on verukkeena joku ”tärkeämpi” kohde milloin mistäkin suhdanteesta riippuen.Ei osata ajatella pitemmällä tähtäimellä , on aina kiire saada heti paikalla tuottoa.Mutta luonnonsuojeluhan vaatii pitkäjännitteisyyttä ennenkuin tulokset näkyvät.Täällä Ranskassa aiotaan säätää ympäristö-ja ilmastoystävällisempiä lakeja, mutta suurimmaksi osaksi ne juuttuvat erilaisten lobbyjen ja luonnonsuojelua oman etunsa kannalta vastustavien piirien valtaviin mielenosoituksiin, ja tekeillä olleet lait ja asetukset perutaan viime tipassa.Näin on, olkootpa ympäristöministerit mitä poliittista suuntausta tahansa.On täällä sentään saatu aikaan muutamia parannuksia joidenkin vihreiden ministerien toimesta, mutta heidänkin hyvä tarkoitus on useimmiten juuttunut hallituksen …ja valtion päämiehen näkemyksiin ja päätöksiin.Siksi viimeisimmät vihreät ministerit lähtivät ulos nykyisestä vasemmistohallituksesta! Näin näkyy olevan siellä Pohjolassakin.Suomessa tosiaan ei vihreiden mielenosoituksia näy paljon eikä suuressa mitassa. Sama suunta meilläkin: rakennetaan valtavia metropoleja ja laajennetaan niiden alueita tuhoamalla luontoa.Ei puhuta väestönkasvusta, ei muutoin kuin sen toivotussa tarkoituksessa! Meillä vuoristossakin vain valitetaan väestökatoa….vaan eipä se auta sekään luonnon suojelemisessa!Puhutaan vain suojelusta, mutta todellisuudessa ei tehdä juuri mitään sen eteen!Vaikka olisi melkoisesti suojeltavaa.Tämä on Eurooppaa…se puhuu paljon enemmän kuin tekee.

  3. Nikulle vielä tuosta Sveitsin vihreiden maahanmuuttoajatuksesta.En ollutkaan kuullut siitä ennen.
    Olen asunut moneenkin otteeseen Sveitsissä,ja osaan kuvitella miten sinne voi muuttaa asumaan.Maahanmuuttajat joutuvat käymään läpi monia tarkastuksia,ja vaatimukset ja ehdot ovat tiukkoja.
    Nykyään Ranskassa ihan Sveitsin rajalla asuu paras suomalainen ystävättäreni, jonka kanssa olen mm.puhelinyhteydessä useamman kerran viikossa.Osa hänen lähiomaisistaan asuu Sveitsin puolella lähinnä Genevessä, ja näin ollen hän ylittää
    rajan kumpaankin suuntaan useasti.
    Oli ollut eilenkin viettämässä suomalaisten kanssa pikkujoulua Sveitsissä.Kun kerroin hânelle lukemastani tâssä,niin hän reagoi ihan samalla tavalla kuin minä: Ei Sveitsi hyväksy maahanmuuttajaksi ketä tahansa! Sinne vakituisesti asumaan pääsevän on oltava hyvin varakas ja hänellä on oltava paljon omaisuutta.Eri asia on niiden sveitsiläisiä palvelevien ja hyödyttävien,seuloen valittujen,työtä ja parempia elinoloja etsivien maahanmuuttajien kohdalla.Muutamat kanttoonit ovat säädelleet immigraatiota rajoittavia lakeja.Ei sveitsiläisten tarvitse olla huolissaan liian suuresta väestönkasvusta ja sitä myötä luonnon katoamisesta, ei ainakaan vielä nykyään! Ei sinne päästetä ketä tahansa, eikä joukolla!
    Sveitsin vihreät ilmeisesti haluavat sanomallaan tuoda julki oman kantansa koskien maahanmuuttoa…ja haluten lakien ja säännösten löyhentämistä ja tasa-arvoista maahanmuuton toteuttamista ?

Kommentointi on suljettu.

Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!