Näin soidensuojeluohjelma voidaan vielä toteuttaa

Leo Stranius EnergiakäänneYmpäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen laittoi soidensuojeluohjelman lokakuun puolivälissä hyllylle. Asiaan luvattiin palata marraskuun aikana.

Näin keskeytettiin kuuden vuoden soidensuojeluohjelman eteen tehty työ, josta on lisäksi sovittu hallitusohjelmassa ja erillisellä valtioneuvoston periaatepäätöksellä.

Ympäristöministeri kutsui 3.12.2014 eri osapuolet suopäivään eli kahden tunnin keskusteluun soidensuojelusta. Tilaisuuden alla Luonto-Liitto ja Suomen luonnonsuojeluliitto esittivät ministerille ratkaisuehdotuksen soidensuojelun edistämiseksi.

Erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja olemme tarjoilleet ministerille myös lokakuun lopussa edellisessä aiheeseen liittyvässä tapaamisessamme.

Miten hommassa voisi nyt edetä? Ohessa tilaisuudessa esittämäni ratkaisumalli:

Soidensuojeluohjelman täydennysohjelman esitys pitää saada maanomistajien kommentoitavaksi mahdollisimman pian.

Maanomistajien kanssa käytävä aktiivinen keskustelu on paras tapa edistää vapaaehtoista suojelua. Ohjelman hyllyttäminen on vain lisännyt epävarmuutta maanomistajien ja eri toimijoiden keskuudessa.

Pelkkä vapaaehtoinen suojelu ei kuitenkaan yksin riitä, koska:

1. Suot pitää suojella kokonaisuuksina. Suon luontoarvojen säilyttäminen ei onnistu, jos suota ei suojella vesitaloudellisena kokonaisuutena. Esimerkiksi metsiensuojelussa käytetty METSO-ohjelman kaltainen lähestymistapa ei soidensuojelussa toimi, kun maanomistajia on samalla suolla yleensä useita. Malli johtaisi siis rajauksiin, jotka eivät kykene säilyttämään niitä arvoja, joiden vuoksi suojelualue on perustettu.

2. Vapaaehtoinen suojelu on kallista. Valtiolla ei ole tarpeeksi rahaa kaikkien yksityismaiden hankintaan. Esimerkiksi 100 000 hehtaarin suojelu yksityismaiden osalta vaatisi ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasosen mukaan noin 142 miljoonaa euroa, kun budjettikehyksissä hommalle on tällä hetkellä varattu vain 45 miljoonaa euroa.

Tämä tarkoittaa sitä, että

Ensisijaisesti kannattaa suojella valtion omistamia maita. Soidensuojeluohjelmaa kannattaa edistää ottamalla suojeluun valtion omistamia valtakunnallisesti merkittäviä soita Pohjois- ja Etelä-Suomessa yhteensä noin 50 000 hehtaaria.

Odotuksista huolimatta ministeri ei 3.12. kertonut ratkaisua siitä, miten tai millä aikataululla soidensuojeluohjelmassa on tarkoitus edetä. Tällä menolla soidensuojeluohjelma uhkaa vajota suohon. Tämä oli kova pettymys kaikille luontojärjestöjen edustajille.

Tilaisuuden ilahduttavin seikka oli kuitenkin se, että oikeastaan kukaan ei kiistänyt soidensuojelun tärkeyttä, soidensuojeluohjelmaa tai 100 000 hehtaarin tavoitetta.

Itse asiassa arvokkaita suoalueita on kartoitettu jopa 300 000 hehtaarin edestä. Tästä syystä onkin erikoista, että hanketta ei ole nyt saatu eteenpäin. Toisaalta, kun tahtotila on näin ilmeinen, on syytä toivoa, että soidensuojeluohjelma saadaan vielä maaliin.

Luonnontilaisena säilyneitä soita arvostetaan. Ne ovat tärkeitä paitsi luonnonarvojen säilymisen, myös marjastuksen, metsästyksen, virkistyksen sekä puhtaiden vesien kannalta, tulvasuojelussa ja ilmastonmuutoksen hidastamisessa.

Lisätietoja:

Kirje ympäristöministerille soidensuojeluohjelmasta
Luonto-Liitto ja Suomen luonnonsuojeluliitto: Soidensuojeluohjelma mahdollista vielä pelastaa
WWF Suomi: WWF: Soidensuojelun täydennysohjelmaa on jatkettava alkuperäisen suunnitelman mukaan

4 kommenttia artikkeliin ”Näin soidensuojeluohjelma voidaan vielä toteuttaa”

  1. Kun nykyiseltä ympäristöministeriltä kysyttiin mitä ympäristö hänelle tarkoittaa, niin vastaus oli: ”Ei mitään”. Tämä silloin kun hänellä oli sukunimiä vain yksi. Ei näköjään ole uusi nimi naista parantanut. Kertoo paljon Kokoomuksesta että tuollainen tyyppi laitetaan ympäristöministeriksi. Sääli, että Kokoomus vuotaa homokantojen ja shortsien takia Keskustaan, eikä ympäristöpolitiikan takia vihreisiin. Mutta toisaalta vaikuttaa siltä, että saa olla melkoinen sateenkaarirautu pulassa, ennen kuin vihreät lähtevät mieltään osoittamaan.

    Oli mielenkiintoista muuten kuulla, että perhesuunnittelu on Sveitsin vihreiden mielestä uuskolonialismia ja että maahan voi muuttaa loputtomasti väkeä. En epäile yhtään, etteikö Suomen vihreät olisi samaa mieltä. Onko siis mitään mieltä yrittää suojella mitään, jos lähtökohtana on loputon kasvu, niin väestön kuin talouden? Mitä järkeä on palauttaa puroja taimenille, kun ne kuitenkin jäävät asutuksen jalkoihin ja päätyvät sateen jälkeen tulviviksi likaränneiksi, kuten Espoossa eräs kunnostettu puro. Tai mitä järkeä oli puolustaa Meri-Rastilaa, jos samalla vihreätkin ovat vain nopeuttamassa väestönkasvua – eihän niitä ihmisiä taivasalle olla jättämässä, joten asutus leviää vääjäämättömästi. Ei uusi yleiskaavakaan suojele tärkeitä alueita kovin hyvin ja onhan selvää, että väestönkasvun jatkuessa tuokin kaava on kohta rakennettu ja sitten levitään jo uusille alueille. Ja kun kaupunki kasvaa, niin tarvitaan lisää luontoa poltettavaksi voimalan pannuun, oli se sitten pellettiä tai turvetta. Voiko siis samalla suojella suoluontoa, jos itse ei vastusta kaupungin kasvua, joka vaatii tuota suota poltettavaksi, jotta lisääntyvä väestö kaupungissa, oli kaupunki suuri tai pieni, pysyy lämpimänä ja sähköissä?

  2. Raha näkyy ratkaisevan…Suomessakin, ja kokoomushan on aina ollut ähinnä raharikkaiden ja oikein hyvin toimeentulevien puolue !Ei siltä voi odottaa annetun sanan pitâmistä! Raha puhuu ,ja varsinkin eri poliittisesti suuntautuneiden hallitusten määrittelemässä luonnonsuojelussa!Aina on verukkeena joku ”tärkeämpi” kohde milloin mistäkin suhdanteesta riippuen.Ei osata ajatella pitemmällä tähtäimellä , on aina kiire saada heti paikalla tuottoa.Mutta luonnonsuojeluhan vaatii pitkäjännitteisyyttä ennenkuin tulokset näkyvät.Täällä Ranskassa aiotaan säätää ympäristö-ja ilmastoystävällisempiä lakeja, mutta suurimmaksi osaksi ne juuttuvat erilaisten lobbyjen ja luonnonsuojelua oman etunsa kannalta vastustavien piirien valtaviin mielenosoituksiin, ja tekeillä olleet lait ja asetukset perutaan viime tipassa.Näin on, olkootpa ympäristöministerit mitä poliittista suuntausta tahansa.On täällä sentään saatu aikaan muutamia parannuksia joidenkin vihreiden ministerien toimesta, mutta heidänkin hyvä tarkoitus on useimmiten juuttunut hallituksen …ja valtion päämiehen näkemyksiin ja päätöksiin.Siksi viimeisimmät vihreät ministerit lähtivät ulos nykyisestä vasemmistohallituksesta! Näin näkyy olevan siellä Pohjolassakin.Suomessa tosiaan ei vihreiden mielenosoituksia näy paljon eikä suuressa mitassa. Sama suunta meilläkin: rakennetaan valtavia metropoleja ja laajennetaan niiden alueita tuhoamalla luontoa.Ei puhuta väestönkasvusta, ei muutoin kuin sen toivotussa tarkoituksessa! Meillä vuoristossakin vain valitetaan väestökatoa….vaan eipä se auta sekään luonnon suojelemisessa!Puhutaan vain suojelusta, mutta todellisuudessa ei tehdä juuri mitään sen eteen!Vaikka olisi melkoisesti suojeltavaa.Tämä on Eurooppaa…se puhuu paljon enemmän kuin tekee.

  3. Nikulle vielä tuosta Sveitsin vihreiden maahanmuuttoajatuksesta.En ollutkaan kuullut siitä ennen.
    Olen asunut moneenkin otteeseen Sveitsissä,ja osaan kuvitella miten sinne voi muuttaa asumaan.Maahanmuuttajat joutuvat käymään läpi monia tarkastuksia,ja vaatimukset ja ehdot ovat tiukkoja.
    Nykyään Ranskassa ihan Sveitsin rajalla asuu paras suomalainen ystävättäreni, jonka kanssa olen mm.puhelinyhteydessä useamman kerran viikossa.Osa hänen lähiomaisistaan asuu Sveitsin puolella lähinnä Genevessä, ja näin ollen hän ylittää
    rajan kumpaankin suuntaan useasti.
    Oli ollut eilenkin viettämässä suomalaisten kanssa pikkujoulua Sveitsissä.Kun kerroin hânelle lukemastani tâssä,niin hän reagoi ihan samalla tavalla kuin minä: Ei Sveitsi hyväksy maahanmuuttajaksi ketä tahansa! Sinne vakituisesti asumaan pääsevän on oltava hyvin varakas ja hänellä on oltava paljon omaisuutta.Eri asia on niiden sveitsiläisiä palvelevien ja hyödyttävien,seuloen valittujen,työtä ja parempia elinoloja etsivien maahanmuuttajien kohdalla.Muutamat kanttoonit ovat säädelleet immigraatiota rajoittavia lakeja.Ei sveitsiläisten tarvitse olla huolissaan liian suuresta väestönkasvusta ja sitä myötä luonnon katoamisesta, ei ainakaan vielä nykyään! Ei sinne päästetä ketä tahansa, eikä joukolla!
    Sveitsin vihreät ilmeisesti haluavat sanomallaan tuoda julki oman kantansa koskien maahanmuuttoa…ja haluten lakien ja säännösten löyhentämistä ja tasa-arvoista maahanmuuton toteuttamista ?

Kommentointi on suljettu.

Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Seuraa minua Instagramissa