Näin soidensuojeluohjelma voidaan vielä toteuttaa

Leo Stranius EnergiakäänneYmpäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen laittoi soidensuojeluohjelman lokakuun puolivälissä hyllylle. Asiaan luvattiin palata marraskuun aikana.

Näin keskeytettiin kuuden vuoden soidensuojeluohjelman eteen tehty työ, josta on lisäksi sovittu hallitusohjelmassa ja erillisellä valtioneuvoston periaatepäätöksellä.

Ympäristöministeri kutsui 3.12.2014 eri osapuolet suopäivään eli kahden tunnin keskusteluun soidensuojelusta. Tilaisuuden alla Luonto-Liitto ja Suomen luonnonsuojeluliitto esittivät ministerille ratkaisuehdotuksen soidensuojelun edistämiseksi.

Erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja olemme tarjoilleet ministerille myös lokakuun lopussa edellisessä aiheeseen liittyvässä tapaamisessamme.

Miten hommassa voisi nyt edetä? Ohessa tilaisuudessa esittämäni ratkaisumalli:

Soidensuojeluohjelman täydennysohjelman esitys pitää saada maanomistajien kommentoitavaksi mahdollisimman pian.

Maanomistajien kanssa käytävä aktiivinen keskustelu on paras tapa edistää vapaaehtoista suojelua. Ohjelman hyllyttäminen on vain lisännyt epävarmuutta maanomistajien ja eri toimijoiden keskuudessa.

Pelkkä vapaaehtoinen suojelu ei kuitenkaan yksin riitä, koska:

1. Suot pitää suojella kokonaisuuksina. Suon luontoarvojen säilyttäminen ei onnistu, jos suota ei suojella vesitaloudellisena kokonaisuutena. Esimerkiksi metsiensuojelussa käytetty METSO-ohjelman kaltainen lähestymistapa ei soidensuojelussa toimi, kun maanomistajia on samalla suolla yleensä useita. Malli johtaisi siis rajauksiin, jotka eivät kykene säilyttämään niitä arvoja, joiden vuoksi suojelualue on perustettu.

2. Vapaaehtoinen suojelu on kallista. Valtiolla ei ole tarpeeksi rahaa kaikkien yksityismaiden hankintaan. Esimerkiksi 100 000 hehtaarin suojelu yksityismaiden osalta vaatisi ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasosen mukaan noin 142 miljoonaa euroa, kun budjettikehyksissä hommalle on tällä hetkellä varattu vain 45 miljoonaa euroa.

Tämä tarkoittaa sitä, että

Ensisijaisesti kannattaa suojella valtion omistamia maita. Soidensuojeluohjelmaa kannattaa edistää ottamalla suojeluun valtion omistamia valtakunnallisesti merkittäviä soita Pohjois- ja Etelä-Suomessa yhteensä noin 50 000 hehtaaria.

Odotuksista huolimatta ministeri ei 3.12. kertonut ratkaisua siitä, miten tai millä aikataululla soidensuojeluohjelmassa on tarkoitus edetä. Tällä menolla soidensuojeluohjelma uhkaa vajota suohon. Tämä oli kova pettymys kaikille luontojärjestöjen edustajille.

Tilaisuuden ilahduttavin seikka oli kuitenkin se, että oikeastaan kukaan ei kiistänyt soidensuojelun tärkeyttä, soidensuojeluohjelmaa tai 100 000 hehtaarin tavoitetta.

Itse asiassa arvokkaita suoalueita on kartoitettu jopa 300 000 hehtaarin edestä. Tästä syystä onkin erikoista, että hanketta ei ole nyt saatu eteenpäin. Toisaalta, kun tahtotila on näin ilmeinen, on syytä toivoa, että soidensuojeluohjelma saadaan vielä maaliin.

Luonnontilaisena säilyneitä soita arvostetaan. Ne ovat tärkeitä paitsi luonnonarvojen säilymisen, myös marjastuksen, metsästyksen, virkistyksen sekä puhtaiden vesien kannalta, tulvasuojelussa ja ilmastonmuutoksen hidastamisessa.

Lisätietoja:

Kirje ympäristöministerille soidensuojeluohjelmasta
Luonto-Liitto ja Suomen luonnonsuojeluliitto: Soidensuojeluohjelma mahdollista vielä pelastaa
WWF Suomi: WWF: Soidensuojelun täydennysohjelmaa on jatkettava alkuperäisen suunnitelman mukaan

4 kommenttia artikkeliin ”Näin soidensuojeluohjelma voidaan vielä toteuttaa”

  1. Kun nykyiseltä ympäristöministeriltä kysyttiin mitä ympäristö hänelle tarkoittaa, niin vastaus oli: ”Ei mitään”. Tämä silloin kun hänellä oli sukunimiä vain yksi. Ei näköjään ole uusi nimi naista parantanut. Kertoo paljon Kokoomuksesta että tuollainen tyyppi laitetaan ympäristöministeriksi. Sääli, että Kokoomus vuotaa homokantojen ja shortsien takia Keskustaan, eikä ympäristöpolitiikan takia vihreisiin. Mutta toisaalta vaikuttaa siltä, että saa olla melkoinen sateenkaarirautu pulassa, ennen kuin vihreät lähtevät mieltään osoittamaan.

    Oli mielenkiintoista muuten kuulla, että perhesuunnittelu on Sveitsin vihreiden mielestä uuskolonialismia ja että maahan voi muuttaa loputtomasti väkeä. En epäile yhtään, etteikö Suomen vihreät olisi samaa mieltä. Onko siis mitään mieltä yrittää suojella mitään, jos lähtökohtana on loputon kasvu, niin väestön kuin talouden? Mitä järkeä on palauttaa puroja taimenille, kun ne kuitenkin jäävät asutuksen jalkoihin ja päätyvät sateen jälkeen tulviviksi likaränneiksi, kuten Espoossa eräs kunnostettu puro. Tai mitä järkeä oli puolustaa Meri-Rastilaa, jos samalla vihreätkin ovat vain nopeuttamassa väestönkasvua – eihän niitä ihmisiä taivasalle olla jättämässä, joten asutus leviää vääjäämättömästi. Ei uusi yleiskaavakaan suojele tärkeitä alueita kovin hyvin ja onhan selvää, että väestönkasvun jatkuessa tuokin kaava on kohta rakennettu ja sitten levitään jo uusille alueille. Ja kun kaupunki kasvaa, niin tarvitaan lisää luontoa poltettavaksi voimalan pannuun, oli se sitten pellettiä tai turvetta. Voiko siis samalla suojella suoluontoa, jos itse ei vastusta kaupungin kasvua, joka vaatii tuota suota poltettavaksi, jotta lisääntyvä väestö kaupungissa, oli kaupunki suuri tai pieni, pysyy lämpimänä ja sähköissä?

  2. Raha näkyy ratkaisevan…Suomessakin, ja kokoomushan on aina ollut ähinnä raharikkaiden ja oikein hyvin toimeentulevien puolue !Ei siltä voi odottaa annetun sanan pitâmistä! Raha puhuu ,ja varsinkin eri poliittisesti suuntautuneiden hallitusten määrittelemässä luonnonsuojelussa!Aina on verukkeena joku ”tärkeämpi” kohde milloin mistäkin suhdanteesta riippuen.Ei osata ajatella pitemmällä tähtäimellä , on aina kiire saada heti paikalla tuottoa.Mutta luonnonsuojeluhan vaatii pitkäjännitteisyyttä ennenkuin tulokset näkyvät.Täällä Ranskassa aiotaan säätää ympäristö-ja ilmastoystävällisempiä lakeja, mutta suurimmaksi osaksi ne juuttuvat erilaisten lobbyjen ja luonnonsuojelua oman etunsa kannalta vastustavien piirien valtaviin mielenosoituksiin, ja tekeillä olleet lait ja asetukset perutaan viime tipassa.Näin on, olkootpa ympäristöministerit mitä poliittista suuntausta tahansa.On täällä sentään saatu aikaan muutamia parannuksia joidenkin vihreiden ministerien toimesta, mutta heidänkin hyvä tarkoitus on useimmiten juuttunut hallituksen …ja valtion päämiehen näkemyksiin ja päätöksiin.Siksi viimeisimmät vihreät ministerit lähtivät ulos nykyisestä vasemmistohallituksesta! Näin näkyy olevan siellä Pohjolassakin.Suomessa tosiaan ei vihreiden mielenosoituksia näy paljon eikä suuressa mitassa. Sama suunta meilläkin: rakennetaan valtavia metropoleja ja laajennetaan niiden alueita tuhoamalla luontoa.Ei puhuta väestönkasvusta, ei muutoin kuin sen toivotussa tarkoituksessa! Meillä vuoristossakin vain valitetaan väestökatoa….vaan eipä se auta sekään luonnon suojelemisessa!Puhutaan vain suojelusta, mutta todellisuudessa ei tehdä juuri mitään sen eteen!Vaikka olisi melkoisesti suojeltavaa.Tämä on Eurooppaa…se puhuu paljon enemmän kuin tekee.

  3. Nikulle vielä tuosta Sveitsin vihreiden maahanmuuttoajatuksesta.En ollutkaan kuullut siitä ennen.
    Olen asunut moneenkin otteeseen Sveitsissä,ja osaan kuvitella miten sinne voi muuttaa asumaan.Maahanmuuttajat joutuvat käymään läpi monia tarkastuksia,ja vaatimukset ja ehdot ovat tiukkoja.
    Nykyään Ranskassa ihan Sveitsin rajalla asuu paras suomalainen ystävättäreni, jonka kanssa olen mm.puhelinyhteydessä useamman kerran viikossa.Osa hänen lähiomaisistaan asuu Sveitsin puolella lähinnä Genevessä, ja näin ollen hän ylittää
    rajan kumpaankin suuntaan useasti.
    Oli ollut eilenkin viettämässä suomalaisten kanssa pikkujoulua Sveitsissä.Kun kerroin hânelle lukemastani tâssä,niin hän reagoi ihan samalla tavalla kuin minä: Ei Sveitsi hyväksy maahanmuuttajaksi ketä tahansa! Sinne vakituisesti asumaan pääsevän on oltava hyvin varakas ja hänellä on oltava paljon omaisuutta.Eri asia on niiden sveitsiläisiä palvelevien ja hyödyttävien,seuloen valittujen,työtä ja parempia elinoloja etsivien maahanmuuttajien kohdalla.Muutamat kanttoonit ovat säädelleet immigraatiota rajoittavia lakeja.Ei sveitsiläisten tarvitse olla huolissaan liian suuresta väestönkasvusta ja sitä myötä luonnon katoamisesta, ei ainakaan vielä nykyään! Ei sinne päästetä ketä tahansa, eikä joukolla!
    Sveitsin vihreät ilmeisesti haluavat sanomallaan tuoda julki oman kantansa koskien maahanmuuttoa…ja haluten lakien ja säännösten löyhentämistä ja tasa-arvoista maahanmuuton toteuttamista ?

Kommentointi on suljettu.

Voiko kirjoja kuunnella tai lukea liikaa? 

Viime vuonna huomasin, että yllättävän harvassa (tieto)kirjassa, joita kuuntelin oli kovin paljon mitään uutta. Tuntui, että vaikka kuuntelin itselleni vieraasta tai uudesta aiheesta kirjoja, toistivat ne samoja kaavoja, esimerkkejä ja tutkimuksia. Ja sama koski vähän romaanejakin. Juonen käänteet ja draaman kaari kävivät vähän turhan tutuiksi. 

Haluaisin kuitenkin kovasti nauttia hyvästä kirjallisuudesta. Tästä syystä mieleeni tuli ajatus, että tänä vuonna kuuntelen aiempina vuosina erityisen hyviksi kirjoiksi listaamiani kirjoja uudestaan. Kävin siis läpi kaikki kuuntelemani kirjat ja poimin sieltä noin 50 teosta. Keväällä kuuntelin nämä kaikki uudestaan. 

Joukossa on paljon hyviä kirjoja! Sellaisia, joita olen kuunnellut useamminkin kuin kaksi kertaa. Jotkut aiemmin hyviltä kuulostaneet kirjat taas eivät enää olleet yhtään niin mielenkiintoisia kuin ensimmäisellä kerralla. Kirjan sisältö kun luonnollisesti puhuttelee eri tavalla eri hetkissä ja elämäntilanteissa. Jos jotain pitää tämän pohjalta suositella, niin tässä on seitsemän kirjaa, jotka itselläni ovat kestäneet useamman kuuntelukerran ja joita kannattaa kuunnella tai lukea vaikka tämän syksyn aikana (jos et jostain syystä ole jo lukenut/kuunnellut näitä)

-Yuval Noah Harari: 21 oppituntia maailman tilasta
-Rutger Bregman: Hyvän historia
-Rutger Bregman: Moraalinen kunnianhimo
-James Clear: Pura rutiinit atomeiksi
-Hans Rosling: Faktojen maailma
-Malcolm Gladwell: Kuka menestyy ja miksi
-Berthold Gunster: Flip

Ehkä hiukan surullisena huomaan, että tähän listalle ei päässyt yhtään romaania, yhtään kotimaista kirjaa eikä yhtään muita kuin miesten kirjoittamia kirjoja.

Toki näiden lisäksi on paljon paperikirjoja ja klassikoita, jotka ovat kestäneet hyvin aikaa ja joita olen lukenut monta kertaa. Tässä esimerkiksi listaus aiemmin 10 merkityksellisestä kirjasta omassa elämässäni: 

https://leostranius.fi/2022/09/10-merkityksellista-kirjaa-elamani-aikana/
Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi

EDIT: Tässä oleva kuvituskuva on Purkutaidenäyttelystä 2025 Toni Esselin installaatiosta Hostile architecture.
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Seuraa minua Instagramissa