Näin soidensuojeluohjelma voidaan vielä toteuttaa

Leo Stranius EnergiakäänneYmpäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen laittoi soidensuojeluohjelman lokakuun puolivälissä hyllylle. Asiaan luvattiin palata marraskuun aikana.

Näin keskeytettiin kuuden vuoden soidensuojeluohjelman eteen tehty työ, josta on lisäksi sovittu hallitusohjelmassa ja erillisellä valtioneuvoston periaatepäätöksellä.

Ympäristöministeri kutsui 3.12.2014 eri osapuolet suopäivään eli kahden tunnin keskusteluun soidensuojelusta. Tilaisuuden alla Luonto-Liitto ja Suomen luonnonsuojeluliitto esittivät ministerille ratkaisuehdotuksen soidensuojelun edistämiseksi.

Erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja olemme tarjoilleet ministerille myös lokakuun lopussa edellisessä aiheeseen liittyvässä tapaamisessamme.

Miten hommassa voisi nyt edetä? Ohessa tilaisuudessa esittämäni ratkaisumalli:

Soidensuojeluohjelman täydennysohjelman esitys pitää saada maanomistajien kommentoitavaksi mahdollisimman pian.

Maanomistajien kanssa käytävä aktiivinen keskustelu on paras tapa edistää vapaaehtoista suojelua. Ohjelman hyllyttäminen on vain lisännyt epävarmuutta maanomistajien ja eri toimijoiden keskuudessa.

Pelkkä vapaaehtoinen suojelu ei kuitenkaan yksin riitä, koska:

1. Suot pitää suojella kokonaisuuksina. Suon luontoarvojen säilyttäminen ei onnistu, jos suota ei suojella vesitaloudellisena kokonaisuutena. Esimerkiksi metsiensuojelussa käytetty METSO-ohjelman kaltainen lähestymistapa ei soidensuojelussa toimi, kun maanomistajia on samalla suolla yleensä useita. Malli johtaisi siis rajauksiin, jotka eivät kykene säilyttämään niitä arvoja, joiden vuoksi suojelualue on perustettu.

2. Vapaaehtoinen suojelu on kallista. Valtiolla ei ole tarpeeksi rahaa kaikkien yksityismaiden hankintaan. Esimerkiksi 100 000 hehtaarin suojelu yksityismaiden osalta vaatisi ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasosen mukaan noin 142 miljoonaa euroa, kun budjettikehyksissä hommalle on tällä hetkellä varattu vain 45 miljoonaa euroa.

Tämä tarkoittaa sitä, että

Ensisijaisesti kannattaa suojella valtion omistamia maita. Soidensuojeluohjelmaa kannattaa edistää ottamalla suojeluun valtion omistamia valtakunnallisesti merkittäviä soita Pohjois- ja Etelä-Suomessa yhteensä noin 50 000 hehtaaria.

Odotuksista huolimatta ministeri ei 3.12. kertonut ratkaisua siitä, miten tai millä aikataululla soidensuojeluohjelmassa on tarkoitus edetä. Tällä menolla soidensuojeluohjelma uhkaa vajota suohon. Tämä oli kova pettymys kaikille luontojärjestöjen edustajille.

Tilaisuuden ilahduttavin seikka oli kuitenkin se, että oikeastaan kukaan ei kiistänyt soidensuojelun tärkeyttä, soidensuojeluohjelmaa tai 100 000 hehtaarin tavoitetta.

Itse asiassa arvokkaita suoalueita on kartoitettu jopa 300 000 hehtaarin edestä. Tästä syystä onkin erikoista, että hanketta ei ole nyt saatu eteenpäin. Toisaalta, kun tahtotila on näin ilmeinen, on syytä toivoa, että soidensuojeluohjelma saadaan vielä maaliin.

Luonnontilaisena säilyneitä soita arvostetaan. Ne ovat tärkeitä paitsi luonnonarvojen säilymisen, myös marjastuksen, metsästyksen, virkistyksen sekä puhtaiden vesien kannalta, tulvasuojelussa ja ilmastonmuutoksen hidastamisessa.

Lisätietoja:

Kirje ympäristöministerille soidensuojeluohjelmasta
Luonto-Liitto ja Suomen luonnonsuojeluliitto: Soidensuojeluohjelma mahdollista vielä pelastaa
WWF Suomi: WWF: Soidensuojelun täydennysohjelmaa on jatkettava alkuperäisen suunnitelman mukaan

4 kommenttia artikkeliin ”Näin soidensuojeluohjelma voidaan vielä toteuttaa”

  1. Kun nykyiseltä ympäristöministeriltä kysyttiin mitä ympäristö hänelle tarkoittaa, niin vastaus oli: ”Ei mitään”. Tämä silloin kun hänellä oli sukunimiä vain yksi. Ei näköjään ole uusi nimi naista parantanut. Kertoo paljon Kokoomuksesta että tuollainen tyyppi laitetaan ympäristöministeriksi. Sääli, että Kokoomus vuotaa homokantojen ja shortsien takia Keskustaan, eikä ympäristöpolitiikan takia vihreisiin. Mutta toisaalta vaikuttaa siltä, että saa olla melkoinen sateenkaarirautu pulassa, ennen kuin vihreät lähtevät mieltään osoittamaan.

    Oli mielenkiintoista muuten kuulla, että perhesuunnittelu on Sveitsin vihreiden mielestä uuskolonialismia ja että maahan voi muuttaa loputtomasti väkeä. En epäile yhtään, etteikö Suomen vihreät olisi samaa mieltä. Onko siis mitään mieltä yrittää suojella mitään, jos lähtökohtana on loputon kasvu, niin väestön kuin talouden? Mitä järkeä on palauttaa puroja taimenille, kun ne kuitenkin jäävät asutuksen jalkoihin ja päätyvät sateen jälkeen tulviviksi likaränneiksi, kuten Espoossa eräs kunnostettu puro. Tai mitä järkeä oli puolustaa Meri-Rastilaa, jos samalla vihreätkin ovat vain nopeuttamassa väestönkasvua – eihän niitä ihmisiä taivasalle olla jättämässä, joten asutus leviää vääjäämättömästi. Ei uusi yleiskaavakaan suojele tärkeitä alueita kovin hyvin ja onhan selvää, että väestönkasvun jatkuessa tuokin kaava on kohta rakennettu ja sitten levitään jo uusille alueille. Ja kun kaupunki kasvaa, niin tarvitaan lisää luontoa poltettavaksi voimalan pannuun, oli se sitten pellettiä tai turvetta. Voiko siis samalla suojella suoluontoa, jos itse ei vastusta kaupungin kasvua, joka vaatii tuota suota poltettavaksi, jotta lisääntyvä väestö kaupungissa, oli kaupunki suuri tai pieni, pysyy lämpimänä ja sähköissä?

  2. Raha näkyy ratkaisevan…Suomessakin, ja kokoomushan on aina ollut ähinnä raharikkaiden ja oikein hyvin toimeentulevien puolue !Ei siltä voi odottaa annetun sanan pitâmistä! Raha puhuu ,ja varsinkin eri poliittisesti suuntautuneiden hallitusten määrittelemässä luonnonsuojelussa!Aina on verukkeena joku ”tärkeämpi” kohde milloin mistäkin suhdanteesta riippuen.Ei osata ajatella pitemmällä tähtäimellä , on aina kiire saada heti paikalla tuottoa.Mutta luonnonsuojeluhan vaatii pitkäjännitteisyyttä ennenkuin tulokset näkyvät.Täällä Ranskassa aiotaan säätää ympäristö-ja ilmastoystävällisempiä lakeja, mutta suurimmaksi osaksi ne juuttuvat erilaisten lobbyjen ja luonnonsuojelua oman etunsa kannalta vastustavien piirien valtaviin mielenosoituksiin, ja tekeillä olleet lait ja asetukset perutaan viime tipassa.Näin on, olkootpa ympäristöministerit mitä poliittista suuntausta tahansa.On täällä sentään saatu aikaan muutamia parannuksia joidenkin vihreiden ministerien toimesta, mutta heidänkin hyvä tarkoitus on useimmiten juuttunut hallituksen …ja valtion päämiehen näkemyksiin ja päätöksiin.Siksi viimeisimmät vihreät ministerit lähtivät ulos nykyisestä vasemmistohallituksesta! Näin näkyy olevan siellä Pohjolassakin.Suomessa tosiaan ei vihreiden mielenosoituksia näy paljon eikä suuressa mitassa. Sama suunta meilläkin: rakennetaan valtavia metropoleja ja laajennetaan niiden alueita tuhoamalla luontoa.Ei puhuta väestönkasvusta, ei muutoin kuin sen toivotussa tarkoituksessa! Meillä vuoristossakin vain valitetaan väestökatoa….vaan eipä se auta sekään luonnon suojelemisessa!Puhutaan vain suojelusta, mutta todellisuudessa ei tehdä juuri mitään sen eteen!Vaikka olisi melkoisesti suojeltavaa.Tämä on Eurooppaa…se puhuu paljon enemmän kuin tekee.

  3. Nikulle vielä tuosta Sveitsin vihreiden maahanmuuttoajatuksesta.En ollutkaan kuullut siitä ennen.
    Olen asunut moneenkin otteeseen Sveitsissä,ja osaan kuvitella miten sinne voi muuttaa asumaan.Maahanmuuttajat joutuvat käymään läpi monia tarkastuksia,ja vaatimukset ja ehdot ovat tiukkoja.
    Nykyään Ranskassa ihan Sveitsin rajalla asuu paras suomalainen ystävättäreni, jonka kanssa olen mm.puhelinyhteydessä useamman kerran viikossa.Osa hänen lähiomaisistaan asuu Sveitsin puolella lähinnä Genevessä, ja näin ollen hän ylittää
    rajan kumpaankin suuntaan useasti.
    Oli ollut eilenkin viettämässä suomalaisten kanssa pikkujoulua Sveitsissä.Kun kerroin hânelle lukemastani tâssä,niin hän reagoi ihan samalla tavalla kuin minä: Ei Sveitsi hyväksy maahanmuuttajaksi ketä tahansa! Sinne vakituisesti asumaan pääsevän on oltava hyvin varakas ja hänellä on oltava paljon omaisuutta.Eri asia on niiden sveitsiläisiä palvelevien ja hyödyttävien,seuloen valittujen,työtä ja parempia elinoloja etsivien maahanmuuttajien kohdalla.Muutamat kanttoonit ovat säädelleet immigraatiota rajoittavia lakeja.Ei sveitsiläisten tarvitse olla huolissaan liian suuresta väestönkasvusta ja sitä myötä luonnon katoamisesta, ei ainakaan vielä nykyään! Ei sinne päästetä ketä tahansa, eikä joukolla!
    Sveitsin vihreät ilmeisesti haluavat sanomallaan tuoda julki oman kantansa koskien maahanmuuttoa…ja haluten lakien ja säännösten löyhentämistä ja tasa-arvoista maahanmuuton toteuttamista ?

Kommentointi on suljettu.

Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Seuraa minua Instagramissa