Liman ilmastokokous: Hukattu mahdollisuus matkalla Pariisiin?

Lima COP20 Ilmastokokous päätösLiman ilmastokokous jää kansainvälisten ilmastokokousten sarjassa jälleen yhdeksi hukatuksi mahdollisuudeksi. Kahdenkymmenen vuoden neuvotteluiden jälkeenkään kansainvälinen yhteisö ei ole valitettavasti onnistunut ratkaisemaan ihmiskunnan kaikkein vakavinta kriisiä.

Liman tavoitteena oli ottaa välttämättömät askeleet ennen Pariisin ilmastokokousta. Limassa syntynyttä päätöstä kutsutaan nimellä Lima Call for Climate Action. Jotkut tosin nimesivät Liman tuloksen tuoreeltaan nimellä #cLIMAteFAIL.

Hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) tuore raportti, New Yorkissa syyskuussa pidetty ilmastohuippukokous tai Kiinan ja Yhdysvaltojen avaukset kokouksen alla eivät riittäneet vauhdittamaan Liman ilmastokokouksen päätöksiä.

Kiina, Yhdysvallat, Euroopan unioni tai mikään muu maa tai maaryhmittymä ei kyennyt neuvotteluissa nostamaan kunnianhimontasoa. Näin lopputuloksena oli heikko kompromissi. Onneksi kuitenkin edes se. Neuvotteluiden kariutuminen kokonaan olisi ollut katastrofaalista.

Hyvää Liman kokouksen lopputuloksessa oli se, että neuvottelut pysyivät jälleen hengissä. Tällä vauhdilla on täysin mahdollista saada kunnianhimoinen, kattava ja laillisesti sitova sopimus joulukuussa 2015.

Hallitukset epäonnistuivat kuitenkin sopimaan niistä päästövähennyksistä, jotka pitää tehdä ennen vuotta 2020. Ilmastotieteen mukaan päästövähennysten lykkääminen vuoden 2020 jälkeen tarkoittaa sitä, että meidän tulee olemaan hyvin vaikeaa tai mahdotonta välttyä ilmaston lämpenemisen kaikkein vakavimmilta vaikutuksilta.

Lisäksi kehittyneet maat eivät pystyneet osoittamaan, miten vuosittainen 100 miljardin dollarin luvattu rahoitus kehitysmaille saadaan toteutettua vuoteen 2020 mennessä. Tämä lisäsi epäluottamusta eri neuvotteluosapuolten välillä.

Toisaalta sopimusluonnokseen saatiin mukaan tavoite hiilineutraalista yhteiskunnasta vuoteen 2050 mennessä ja investointien suuntaamisesta pois saastuttavista fossiilisista puhtaampiin energiamuotoihin. Tämä on selvä viesti myös suomalaisille. Kivihiileen ja fossiilisiin energialähteisiin ei kannata enää investoida.

Esimerkiksi Tanska ja Ruotsi ovat sitoutuneet vähentämään riippuvuuttaan fossiilisista polttoaineista ja Tanska aikoo siirtyä kokonaan uusiutuvaan energiaan vuoteen 2050 mennessä. Norja puolestaan ajoi Pariisin sopimusluonnokseen voimakkaasti globaalia tavoitetta hiilipäästöistä vapaasta taloudesta vuoteen 2050 mennessä.

Kaikkiaan Suomen ilmastopolitiikka on, tuoreen Climate Change Performance Index -vertailun mukaan, kaukana muista Pohjoismaista.

Seuraavat 12 kuukautta ovat kriittisiä. Tuona aikana kaikkien maiden tulee sitoutua tiukempiin päästövähennystavoitteisiin sekä teollisuusmaiden taata rahoitusta ja teknologian siirtoa kehitysmaiden toimiin. Pariisissa on vielä mahdollisuus onnistua.

Mitä hyvää ja huonoa Liman neuvotteluissa lopulta oli? Ohessa plussat ja miinukset:

Plussaa:
– Neuvottelut jatkuvat kohti Pariisin sopimusta.
– Tavoitteena ilmaston lämpenemisen pitäminen alle kahden asteen.
– Tavoitteena päästöjen vähentäminen nollaan 2050 mennessä.

Miinusta:
– Päästövähennystavoitteita ennen vuotta 2020 ei saatu nostettua.
– Konkreettisia toimia rahoituksen lisäämiseksi ei saatu sovittua.
– Maiden panosten ilmoittamisen muoto tulevaan sopimukseen jäi löyhäksi.

Oheinen kirjoitus on alunperin julkaistu 14.12.2014 Liman ilmastokokouksen järjestöblogissa.

Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!