Vegaaniruokaa päiväkoteihin

Veganissimo brunssiMonissa perheissä on kesän jälkeen harjoiteltu sopeutumista päiväkotiarkeen.

Myös meillä vanhempi lapsi aloitti päiväkodin.

Monilla haaste ei ole vain sopeutuminen uuteen arkeen. Myös ruokavalio voi muodostua kynnyskysymykseksi.

Esimerkiksi omassa lähipiirissäni on aika paljon perheitä, jotka haluavat noudattaa vegaaniruokavaliota. Vegaaniruokavalion etuja ovat muun muassa ruokavalion eläin- ja ilmastoystävällisyys. Lisäksi vegaaniruokavaliolla on havaittu olevan terveyshyötyjä.

Valitettavasti päiväkotien vegaaniruokaa koskevat käytännöt ovat kirjavia.

Joissain päiväkodeissa pääsääntönä on, että vanhempien tulee tuoda ruoka päiväkotiin niinä päivinä, jolloin sitä ei ole Palmian puolelta tarjolla. Käytännössä joissain päiväkodeissa ollaan joustavia ja vegaaniruokaa saa päivittäin. Toisissa taas vegaaniruokaa ei saa lainkaan. Joissakin on vaadittu lääkärintodistusta vegaaniruuan saamiseksi.

Kirjavat käytännöt asettavat vegaanivanhemmat eriarvoiseen asemaan muiden kanssa.

Helsingin kaupunginvaltuusto palaa kesätauolta keskiviikkona 27.8.2014.

Syksyn ensimmäisessä kokouksessa jätän valtuustoaloitteen, jossa esitän että Helsingin päiväkodeissa otetaan käyttöön mahdollisuus valita lapselle myös vegaaniruoka.

Alla luonnos valmistelemastani aloitteesta.

* * *

Valtuustoaloite vegaaniruuan saamiseksi kaupungin päiväkodeissa

Vuonna 2014 on hyväksytty uudet ravitsemussuositukset. Tuoreiden ravitsemussuositusten mukaan vegaaniruokavalion ravitsemuksellisesti tasapainoinen koostaminen on muita kasvisruokavalioita haastavampaa.

Vegaaniruuasta on kuitenkin mahdollista saada kaikki pienten lasten tarvitsemat ravintoaineet , kunhan kotona huolehditaan ravinnon tasapainoisesta ja monipuolisesta koostamisesta sekä B12-ravintolisän saannista.

Vegaaniruokavalion etuja ovat muun muassa ruokavalion eläin- ja ilmastoystävällisyys. Lisäksi vegaaniruokavaliolla on havaittu olevan terveyshyötyjä.

Tampereella päätettiin tuoda vegaaniruokavalio vaihtoehdoksi päiväkoteihin syksyllä 2013.

Helsingissä Palmian päiväkoteihin toimittama kasvisruoka on jo nyt usein vegaanista. Lisäksi Palmia toimittaa vegaaniruokaa koululaisille, sillä koulun puolella vegaaniruokavalion valitseminen on mahdollista. Näin ollen ravitsevan ja täysipainoisen vegaaniruuan toimittaminen päiväkoteihin ei pitäisi olla Helsingissä ylivoimaisen hankalaa.

Päiväkotien vegaaniruokaa koskevat käytännöt ovat tällä hetkellä kuitenkin erittäin kirjavia, Pääsääntönä on, että vanhempien tulee tuoda ruoka päiväkotiin niinä päivinä, jolloin sitä ei ole Palmian puolelta tarjolla. Tämä asettaa vegaanivanhemmat eriarvoiseen asemaan muiden kanssa.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Helsingin päiväkodeissa otetaan käyttöön mahdollisuus valita lapselle myös vegaaniruoka.

Helsingissä 27.8.2014

Leo Stranius (Vihreät)

* * *

7 kommenttia artikkeliin ”Vegaaniruokaa päiväkoteihin”

  1. Asettaako se pihvinsyöjävanhemmat eriarvoiseen asemaan, jollei päiväkodissa tarjoilla päivittäin sisäfilettä? Paljonko uudistus maksaa ja ennen kaikkea kenelle?

    Entä ehditkö Leo vastata Pentin pelottaviin kommentteihin Saksan energiakäänteestä?

  2. Tästä Vesan kommentista ja monista samankaltaisista olen ollut ymmärtävinäni, että joidenkin silmissä tämä vegaaniruokatoivomus on jonkinlaista pienen ääriryhmän kohtuutonta vaatimista saada ”kaikki meidän toiveidemme mukaan”, ja todennäköisesti kallista.

    Vegaaneja on vähän, se on totta. Enemmistökulttuurin näkökulmasta vegaaninen elämäntapa (kyseessähän on ainakin useimmilla vegaaneilla nimenomaan elämäntapa ja eettinen valinta olla käyttämättä eläimiä hyväkseen, eikä suinkaan vain ruokavalio) on myös aika äärimmäinen, senkin voin ymmärtää.

    Mutta millaisia kuvitelmia ihmisillä oikein vegaaniruokavaliosta on? Eihän se ole kenltäkään pois, päinvastoin, vegaani ”tyytyy vähempään”. Ja näin tehdessään kuluttaa vähemmän ympäristöä, eikä hänen ja hänen lapsiensa takia tarvitse pitää eläimiä vankeudessa. Eikös tämä ole positiivinen asia – vaikka ei itse samaa valintaa haluaisikaan tehdä?

    Vegaaniruokavalio päiväkodissa ei tuo sinne mitään mitä siellä ei jo ole: jo nyt maitoallergiset juovat soijamaitoa, jo nyt moni päiväkodin ruoka sisältää soijaa, papuja, palkokasveja. Se on varmaankin totta, että mitä useampaa erityisruokavaliota päiväkodeille valmistetaan, sitä kalliimmaksi tulee (koska ei saavuteta MASSAtuotannon etua samoissa määrin), mutta en millään voi uskoa että yksi erityisruokavalio (joka on helposti koostettavissa nykyisistä aineksista ja jopa lähes kokonaan nykyisen ruokalistavalikoiman varaan, katsokaa vaikka Palmian sivuilta valikoimaa) toisi merkittäviä lisäkustannuksia.

    Eikä vegaaniruoan puuttumista valikoimasta ole koskaan kustannussyin perusteltukaan.

    Haluaisin vielä vastata Vesan suoraan kysymykseen: pihvinsyöjän tapauksessa kyse on mieltymyksestä – vegaanin tapauksessa eettisestä valinnasta. Jos ajattelee, että on moraalisesti väärin käyttää eläimiä ravinnoksi (ainakin silloin kun se ei ole ihmiselle mitenkään välttämätöntä), niin eläinten syöminen on aivan mahdoton ajatus. Vaikka itse ajattelisit, että eläinten käyttäminen ravinnoksi on ihan ok, pystyt varmaan kuvittelemaan miten asian voi nähdä toisinkin, ja ymmärrät itse ettei kyse ole ihan saman tason toiveesta kuin ”pihviä joka päivä mulle”.

  3. Loistava aloite.
    Oi helsingin päiväkodit ja niiden kirjavat käytännöt… Nyt Leo olet astellut jälleen todella kiinnostaville vesille. Tervetuloa! T. ”tarhantäti idästä:)”

Kommentointi on suljettu.

Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Seuraa minua Instagramissa