Ylen nettikeskustelu: 10 vastausta ilmastonmuutoksesta

Leo_Stranius_180_104792aOsallistuin keskiviikkona 2.4. klo 11.30-13.00 Ylen nettisivujen livekeskusteluun ilmastonmuutokseen sopeutumisesta.

Minun lisäkseni keskustelussa olivat mukana Ilmatieteen laitoksen johtaja Mikko Alestalo ja maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.

Kysymyksiä tuli 1,5 tunnin aikana satoja. Ylen toimitus valitsi kommenttivirrasta ne kysymykset, joihin halusi meidän vastaavan.

Keskustelun jälkeen Yle keräsi omille sivuilleen kaikkein mielenkiintoisimmat kysymykset ja vastaukset. Aihetta käsiteltiin myös pääuutislähetyksessä. Ohessa vielä omat vastaukseni Ylen poimimiin kysymyksiin.

10 kysymystä ja vastausta ilmastonmuutoksesta:

1. Onko varmaa, että ilmastonmuutos on ihmisen aiheuttama?

Leo Stranius:
Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) mukaan ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on selvä tosiasia. Esiteolliseen aikaan verrattuna lämpötila on noussut 0,85 astetta ja kolme viimeisintä vuosikymmentä ovat olleet lämpimämpiä kuin yksikään aiempi koko mittaushistorian aikana (vuodesta 1850 lähtien). Samaan aikaan jäätiköiden sulaminen on kiihtynyt, merenpinta noussut ja sään ääri-ilmiöt lisääntyneet. Ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuus on korkeimmillaan 800 000 vuoteen ja noussut 40 prosenttia esiteolliseen aikaan verrattuna.

2. Milloin ihmisperäinen ilmastonmuutos alkaa näkyä Suomessa?

Leo Stranius:
Muutos näkyy jo nyt. Lämpötila on Suomessakin noussut ja sään ääri-ilmiöt jonkin verran lisääntyneet. Kevät on esimerkiksi Luonto-Liiton Kevätseurannassa kerättyjen havaintojen mukaan aikaisemmassa kuin koskaan aiemmin.

3. Onko ilmastonmuutos Suomen maanviljelylle uhka vai mahdollisuus?

Leo Stranius:
Tutkija Kaija Hakala MTT:stä (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) esitteli ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomelle IPCC:n toisen osaraportin julkaisutilaisuudessa maanantaina. Hänen mukaansa yli neljän asteen lämpeneminen Suomessa tai globaalisti ylittää maatalouden ja ruuan tuotannon sopeutumiskyvyn rajat.

4. Millä konkreettisilla toimilla Suomen maatalous voi varautua muutokseen?

Leo Stranius
Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallion 10 hyvää teesiä ilmastonmuutokseen sopeutumisesta täällä: Miksi sopeutuminen ilmastonmuutokseen on Suomelle tärkeää

5. Millaisia sään ääri-ilmiöitä Suomeen on tulevaisuudessa odotettavissa?

Leo Stranius:
Ilmastonmuutos tuo mukanaan kovempia hellekausia, rankempia sateita ja tulvia sekä ajoittaisia kuivuusjaksoja.

6. Miten maamme infrastruktuuri kestää sään myllerryksiä?

Leo Stranius:
Monin paikoin infrastruktuuria, esimerkiksi viemäriverkostoa, ei ole mitoitettu sen mukaan, että esimerkiksi rankkasateita ja tulvia esiintyy tulevaisuudessa huomattavasti useammin kuin aiemmin. Uskoisin, että Suomessa rakennuskanta kestää suhteellisen hyvin. Ilmastonmuutoksen tärkeimmät suorat vaikutukset rakentamiseen ja maankäyttöön liittyvät maaperän ominaisuuksien ja tulvavaara-alueiden muuttumiseen.

7. Onko ihmiskunnan mahdollista sopeutua muutokseen, vai kuljemmeko kohti väistämätöntä tuhoa?

Leo Stranius:
Toivottomuus on moraalitonta. Kyllä ihmiskunnalla on omasta mielestäni vielä hyvät mahdollisuudet hillitä katastrofaalista ilmaston lämpenemistä ja sopeutua vääjäämättömään muutokseen. Osaamista, resursseja ja teknologiaa on. Tarvitaan poliittista tahtoa päästöjen vähentämiseksi. Uskon, että poliittista tahtoa ilmastonmuutoksen torjumiseksi kyllä riittää.

8. Miten mahdollinen merenpinnan voimakas nousu vaikuttaisi Suomeen?

Leo Stranius:
Tämänhetkisten arvioiden mukaan merenpinta nousee Suomenlahdella 90 cm, selkämerellä 65 cm ja Perämerellä 30 cm vuosisadan loppuun mennessä.

9. Onko myös Suomeen odotettavissa ilmastopakolaisten virtoja?

Leo Stranius:
IPCC on arvioinut, että maailmassa on 200 miljoonaa ilmastopakolaista vuoteen 2050 mennessä. Suurin osa tästä on kuitenkin maiden sisäistä muuttoliikettä eli Suomessa tämä ei välttämättä näy vielä kovin paljon.

10. Voiko yksittäinen ihminen hillitä ilmastonmuutosta vähentämällä autoilua tai lihansyöntiä?

Leo Stranius:
Yksityisen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöistä suurin osa syntyy asumisesta, liikkumisesta ja ruuasta. Eli kyllä autoilun vähentäminen ja kasvisruuan lisääminen ovat yksilön näkökulmasta hyviä konsteja vähentää päästöjä. Yksilön valinnoilla ilmastonmuutosta ei kuitenkaan pysäytetä. Tarvitaan myös muun muassa kansainvälistä sopimista, taloudellisia ohjauskeinoja, lainsäädäntöä ja verotusta.

Yksi kommentti artikkeliin ”Ylen nettikeskustelu: 10 vastausta ilmastonmuutoksesta”

  1. Ihan oikeasti tarvittaisiin ymmärrys, että väestö ja kulutus täytyy oikeasti lähteä nopeaan laskuun. Nyt tämä teknologiakeskeisyys vie aivan väärille urille, kun annetaan olettaa, että vaihtamalla teknologiaa nuo kaksi voivat jatkaa loputonta kasvua. Helpointa lienee ajatella asia maantieteellisenä tilana, johon ei nyt vaan sovi loputon kasvu, jos haluaa jättää jäljelle jotakin muutakin kuin ihmisen rakentamat asiat. Oikeastaan on moraalitonta äänestää sellaisia, jotka uskottelevat muuta. Itse ajattelin jättää äänestämättä ihan protestiksi tämän takia, kun politiikka on kaikilla pelkkää talouskasvua, joka vaatii kasvavan väestön ja kulutuksen. Itse en halua loputtomasti edes vihreitä taloja tai voimaloita täyttämään maailmaa.

    Ehkä on hullun hommaa edes ajatella ihmiskuntaa ilman talouskasvua ja kasvavaa väestöä, mutta minusta aidosti hullua on pistää kokonainen planeetta tietoisesti pilalle. Valitettavaa, että puolueista ei löydy tässä asiassa apua ja kasvukriitikot ajetaan niistä ulos. Sinänsä systeemin ulkopuolelta itse systeemin järjettömyys näyttäytyy vielä selvemmin ja huomaa miten paljon kaikkea turhaa monimutkaisuutta siinä on. Mieletöntä huomata miten lähes koko kansakuntaa ajaa ihan toiset tavoitteet kuin itseä, eikä oma ymmärrys näe koko hommassa mitään järkeä, vaikka muodollisesti järkevimmät kai tätä touhua johtaa.

    Vastaa

Jätä kommentti

Ilahduttavaa, että meidän lyhennetyn työviikon kokeilu on herättänyt myös julkista keskustelua! Toivottavasti moni muukin organisaatio lähtee kokeilemaan lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla. 

Olisi tietysti kiinnostavaa kuulla millä muilla tavoin ihmisten hyvinvointia voisi vahvistaa työelämässä.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011002179.html
Viikon takainen juoksutesti tuntui niin kivalta, että tänään piti uteliaisuutta ottaa uudestaan. Kiitos @helsinkitriathlon ja @kirsipaivaniemi 

Ensin tämän päivän ajat ja sulkeissa viikon takaiset ajat. Sykkeet olivat +/- pari lyöntiä samalla tasolla. 

-5 km pk-juoksu 26:44 (27:01)
-2 km vk-juoksu 8:51 (8:29)
-1 km all out 3:54 (3:56)

(Huom. Viikossa kehitystä ei luonnollisesti tapahdu vauhdeissa suuntaan tai toiseen. Lähinnä oli kiva nähdä miten päivän kunto vaikuttaa testituloksiin ja näkyykö eroa kovan ja kevyen treeniviikon päätteeksi. Viikko sitten takana oli siis kevyt viikko ja nyt kova viikko.
Kokeilen joka kuukausi jotain uutta tapaa tai asiaa. 

Viime joulukuussa ystävä vinkkasi, että teen sijaan voi juoda myös pelkkää lämmintä/kuumaa vettä. Näin tehdään paikoin esim Kiinassa ja Itä-Aasian maissa. Päätin kokeilla tätä tammikuun ajan ja huomasin, että toden totta. Eihän sitä teetä tarvitse tässä mihinkään. 

Muutos oli yllättävän helppo, vaikka olen juonut koko aikuisikäni teetä. Tosin ainakin yksi hairahdus kuukauden aikana tapahtui. Vanhasta tottumuksesta otin Yle Radio 1:n lähetyksessä ollessani kupin teetä enkä viitsinyt jättää juomatta. Lisäksi kuukauden aikana tuli juotua ainakin muutaman kerran kuumaa mehua. Kahvia en juo muutenkaan. 

Seuraavaksi kohti helmikuun kokeilua, joka on se, että en pidä puhelinta aamuisin tai iltaisin lainkaan makuuhuoneessa.
Mitä jos viikonloppu todella alkaisi perjantaina? Päätimme kokeilla Third Rockissa lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla puolen vuoden ajan.

Hyvinvointi parani ja tehokkuus kasvoi, mutta hiukan yllättäen kaikkein eniten lyhennetty työviikko on parantanut taloudellista tulosta.

Jatkamme lyhennettyä työviikkoa toistaiseksi, ja kannustamme muitakin kokeilemaan.

Hiukan tarkempaa tietoa kokeilumme taustoista ja tuloksista löytyy verkkosivuiltamme: .
https://thirdrock.fi/mita-tapahtui-kun-paatimme-kokeilla-lyhennettya-tyoviikkoa/
Millaisen työelämän jätämme tuleville sukupolville? ”Nykyisin odotukset ovat työpaikoilla todella kovat, koko ajan pitäisi kyetä kehitykseen ja muutokseen. Tätä kautta määrittelemme ison joukon ihmisiä työelämän ulkopuolelle”, sanovat Työvuorossa-podcastissa asiantuntija Maiju Lehto ja toimitusjohtaja Leo Stranius. 

https://www.rinnekodit.fi/ajankohtaista/uusi-podcast-rakentaa-kestavampaa-tyoelamaa/
Tänään oli ohjelmassa juoksutesti:
-20 min alkuverra
-5 km pk-juoksu (27:01)
-2 km anakynnys (8:29)
-1 km all out (3:56)
-20 min loppuverra
Virallinen kutsu mun kirjajulkkareihin!

Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki -kirjan julkistustilaisuus

Tervetuloa keskustakirjasto Oodiin kuuntelemaan keskustelua uutuuskirjasta 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi (Gummerus).

Paikalla teoksesta kertoo kirjan kirjoittanut tietokirjailija, vaikuttaja ja vastuullisuusasiantuntijayrityksen Third Rockin toimitusjohtaja Leo Stranius. Hänen kanssaan ilmastoystävällisemmästä elämästä ja kirjan teemoista keskustelevat D-mat Oy:n toimitusjohtaja ja Ilmastopalapelin kehittäjä Michael Letternmeier, Sitran johtava asiantuntija Sari Laine ja The Activist Agency viestintätoimiston perustajaosakas Niklas Kaskeala. Keskustelun vetää Pauliina Pietilä Gummerukselta. 

Milloin? 7.2. klo 16-17
Missä: Helsingin Keskustakirjasto Oodi, Saarikoski-matto
Tilaisuus on kaikille avoin. Tervetuloa! 
Tapahtuman järjestävät Gummerus ja Leo Stranius.

https://helmet.finna.fi/FeedContent/LinkedEvents?id=helsinki:agkhhiyx4q
Tänään hyvää ja kevyttä pyörätreeniä vajaa pari tuntia. Eilen tunti hyötypyöräilyä, 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Aamuisin tietty venyttelyä ja seitsemän minuutin lihaskuntotreeni. Huomenna sitten juoksua! 

#triathlon @helsinkitriathlon
Tänään oli kiva päättää työviikko Helsingin tanssiopistolla @rauhatati kanssa! 🎉🔥
Tänään Sari Valton vieraana upean Elli Aaltosen kanssa keskustelemassa Yle Radio 1:n ohjelmassa Keskusteluja ihmisyydestä. Pääsimme pohtimaan 101 onnen päivää kirjani pohjalta elämän tarkoitusta, arvoja ja ajankäyttöä. 

”Jos tietäisit kuolevasi kolmen kuukauden päästä, miten käyttäisit viimeiset elonpäiväsi? Tekisitkö muutoksia ajankäyttöösi? Miten erottaa olennainen epäolennaisesta?”

https://areena.yle.fi/podcastit/1-72760580
Jippii! Tänään ilmestyi vihdoin mun uusi kirja 1,5 astetta parempi arki. Teos löytyy ääni- ja ekirjapalveluista sekä toki myös perinteisenä painettuna versiona kirjakaupoista tai kustantajan verkkokaupasta. 

Kirja kuvaa niitä valintoja, joita meidän on ilmastokriisin aikakaudella Suomen kaltaisissa yhteiskunnissa tehtävä. Iloinen uutinen on, että ilmastoystävällinen arki tekee planeetan ohella ennen kaikkea hyvää myös meille itsellemme!

#parempiarki #kirjat #kirjagram @gummeruskustannus
Revontulet! #koli
Ukko-Kolilla! #koli #ukkokoli
Rauhaa ja hyvää uutta vuotta kaikille! 

Mennyt vuosi onkin ollut aikamoinen. Teimme Third Rockissa noin sadalle yritykselle tai organisaatiolle noin 180 projektia. Palkkasimme seitsemän uutta asiantuntijaa ja liikevaihto kasvoi noin 50 % edellisestä vuodesta.

Omassa elämässä vuosi 2024 oli kaikkien aikojen paras liikuntavuosi. Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan, jota varten oli harjoiteltu koko alkuvuosi. Loppukesästä tein vielä pari puolimatkaa ja syksyllä 50-vuotissynttäripäivönä 50 km juoksun. Lisäksi vuoden aikana juoksin 12 puolimaratonia. Kuntoilua kertyi yhteensä 840 tuntia, keskimäärin noin 16 tuntia viikossa. 

Alkuvuonna ilmestyi 101 onnen päivää kirja ja joulun alla posti toi kotiin uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki, joka ilmestyy heti tammikuun alussa 2025. Uusi ilmastoteos on viides kirjani. 

50-vuotissyntymäpäiväjuhlien järjestämisen sijaan päätin, että käyn seuraavan vuoden ajan joka viikko lounaalla ystävieni kanssa keskustelemaan elämän tarkoituksesta.

Kuntapolitiikan luottamustehtäviä varavaltuutetun lisäksi on ollut HSY:n ja Uudenmaan liiton hallituksissa sekä Uudenmaan liiton maakunnan yhteistyöryhmässä. Lisäksi olen saanut tehdä hiukan vapaaehtoistyötä eläinten oikeuksien puolesta Animalian hallituksessa. Kirsi Vuorisen kanssa olemme tehneet vuoden aikana yhteensä 21 jaksoa kestävyysmuutos-podcastia. 

Kaiken kaikkiaan vuoden aikana kertyi 929 kokousta ja 67 kotimaan matkapäivää. Ei yhtään laiva- tai lentomatkaa. Yhteensä 208 luettua tai kuunneltua kirjaa. Lisäksi lahjoitimme puolison kanssa vuoden aikana 9065 euroa eli noin kahdeksan prosenttia nettotuloistamme hyväntekeväisyyteen. Päivittäiset Duolingo-harjoitukset ruotsin ja espanjan osalta vaihtuivat nuottien harjoittelemiseen. Duolingo-harjoituksen tein jokapäivä ja putki on jatkunut nyt 1688 päivää. 

Kaiken kaikkiaan tämä on ollut henkilökohtaisesti erinomainen vuosi kun ei ole ollut kiire mihinkään ja on saanut tehdä juuri niitä asioita, joita on halunnutkin tehdä. Vuoden vaihteen saan olla Kolilla perheen ja ystävien kanssa.