Helsingin kaupunginvaltuusto kokoontuu (15.1.) vuoden 2014 ensimmäiseen istuntoon.
Kokouksen esityslista löytyy täältä.
Järjestäytymisen lisäksi (valitaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat) kokouksessa säädetään vielä vuoden 2014 kokousaikataulua ja tarkennetaan hiukan johtosääntöä.
Lisäksi valitaan Helsingin Energian johtokuntaan uusi varajäsen, Helsingin Sataman johtokuntaan uusi jäsen ja liikuntalautakuntaan uusi varajäsen sekä nimetään kauppatieteiden maisteri Tuija Kuivalainen Taloushallintopalvelun toimitusjohtajan virkaan.
Esityslistalla on myös kaksi kaavamuutosta, joista alla hiukan tarkemmin:
– Kaarelan Kuninkaantammen keskustan asemakaavan hyväksyminen ja asemakaavan muuttaminen
– Tapaninkylän tontin sekä puisto- ja katualueiden ja Suutarilan urheilu- ja virkistyspalvelujen ym. alueiden asemakaavan muuttaminen (Maatullinpuiston eteläosa)
1. Kaarelan Kuninkaantammen keskustan asemakaavan hyväksyminen ja asemakaavan muuttaminen
Kaarelan kaava-alue sijaitsee Kuninkaantammessa Hämeenlinnanväylän, Keskuspuiston ja Vantaanjoen välissä lähellä Vantaan rajaa. Alueelle suunnitellaan 5 000 asukkaan kaupunginosaa painottaen ekologisia ratkaisuja. Rakennusten energiatehokkuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota ja alueesta on tarkoitus tehdä hulevesihallinnan mallikohde.
Kaava mahdollistaa myös kylätalon rakentamisen, jossa toimisivat alueen koulu ja päiväkoti sekä sisältää Keskuspuiston alittavan nk. Jokeri 2- joukkoliikenneyhteyden jatkamisen Kuninkaantammen kautta edelleen Vantaan Myyrmäkeen ja uuden liittymän rakentamisen Hämeenlinnanväylälle. Pyöräily- ja virkistysreittejä sekä latuverkostoa on samassa yhteydessä tarkoitus parantaa.
Kaavan toteuttamisesta on arvioitu aiheutuvan kaupungille noin 38,1 miljoonan euron kustannukset, joista noin puolet aiheutuisi koulun ja päiväkodin rakentamisesta.
Ympäristölautakunnan lausunnossa totesimmekin, että ”kaava sisältää useita esimerkillisiä kestävän kehityksen edistämiseen ja ilmastonmuutokseen hillitsemiseen ja siihen varautumiseen liittyviä suunnitteluratkaisuja. Kaikilla korttelialueilla on sovellettava matalaenergiarakentamisen ja uusiutuvan energian hyödyntämisen periaatteita ja hulevesien hallinta on suunniteltava luonnonmukaiseksi. Alueelle ideoidut hulevesien viivytykseen suunnitellut sadepuutarhat ja yksikerroksisiin rakennusosiin, kuten auto- ja pyöräkatoksiin ja talousrakennuksiin, suunnitellut viherkatot edustavat uutta suunnittelukäytäntöä, jota voidaan soveltaa myös muissa kohteissa. Paikalliseen massatasapainoon pyrkiminen hyödyntämällä alueelta louhittavia massoja alueen katu- ja piharakentamiseen pienentää kuljetustarpeita ja vähentää siten myös ilmaan vapautuvia hiilidioksidi- ja pakokaasupäästöjä.”
2. Tapaninkylän tontin sekä puisto- ja katualueiden ja Suutarilan urheilu- ja virkistyspalvelujen ym. alueiden asemakaavan muuttaminen (Maatullinpuiston eteläosa)
Alue sijaitsee Tapulikaupungin asuinalueen eteläreunalla, ja se rajautuu pohjoisessa ja idässä Tapulikaupungin kerrostalovaltaiseen asuinalueeseen, etelässä Tapaninkylän pientaloalueeseen ja lännessä Vanhaan Puustellinmetsään.
Asemakaavan muutosehdotus mahdollistaa 44 uuden erillispientalotontin rakentamisen Maatullinpuiston etelälaidalle. Lisäksi kaavamuutos luo edellytykset puistoalueiden ja ulkoilureittien uudistamiselle, liikuntapuiston uusille kenttä- ja pysäköintijärjestelyille sekä urheiluhallin rakentamiselle urheilupuiston länsireunalle. Nykyiset viljelypalstat rajataan omaksi alueeksi ja sen toimintaa tehostetaan uusilla palstoilla ja pysäköintijärjestelyillä. Asemakaavan toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa yhteensä noin 6,8 miljoonaa euroa.
Ympäristölautakunnan lausunnossa totesimme, että asemakaavan muutosehdotus on Helsingin kaupungin kaavoituslinjauksien vastainen. Uutta asumista on sijoitettu osittain kaupunkipuiston alueelle eikä kaavamuutos lausunnon mukaan säilytä yleissuunnitelman yhteydessä hyväksyttyä kumpareiden säilyttämistä puiston osana.
Kaupunginhallituksen mukaan ympäristölautakunnan lausunnossa esiin tuodut asiat on kuitenkin otettu huomioon jo kaavaehdotusta valmisteltaessa. Viheryhteyden leveys vastaa yleiskaavan viheryhteyttä, koska osa yleiskaavan kerrostalovaltaista aluetta on asemakaavassa puistoa. Alueen nykyistä kasvillisuutta ja maastonmuotoja on pyritty hyödyntämään mahdollisimman paljon. Suuri osa puistoalueen kehämäisistä valleista voidaan säilyttää.
Seuraavan kerran kaupunginvaltuusto kokoontuu keskiviikkona 29.1.2014. Samassa yhteydessä järjestetään valtuuston kyselytunti.