Kotitalouksien ja kaupunkien ruokahävikki pienemmäksi

Kotitalouksien ruokahävikkiViime viikolla vietettiin Hävikkiviikkoa. Teemaviikon tarkoitus on vähentää kotitalouksien ruokahävikkiä.

Keskimäärin jokainen suomalainen heittää vuodessa noin 23 kiloa syömäkelpoista ruokaa roskiin (ks. viereinen kuva).

Sen arvo on noin 125 euroa. Kotitalouksissa syntyvä ruokahävikki vastaa ilmastovaikutuksiltaan noin 100 000 auton hiilidioksidipäästöjä.

Kaikesta syömäkelpoisesta ruoasta Suomessa haaskataan koko elintarvikeketjussa noin 10–15 prosenttia.  Suurin osa eli 35 % elintarvikeketjun ruokahävikistä syntyy Suomessa kotitalouksissa. Teollisuuden osuus on 27 %, kaupan 18 % ja ravitsemuspalveluiden 20%. Lisää tietoa ruokahävikistä täällä.

Esimerkiksi usein kauhistelemiemme pakkausten osuus ruuan elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista on vain muutaman prosentin luokkaa. Usein juuri pakkauskokoja pienentämällä tai muuten hyvällä pakkauksella voidaan vähentää ruokahävikkiä.

Myös julkisella sektorilla riittää tehtävää.

Usein esimerkiksi koulujen keittiöissä jää ruokaa yli, koska valmistetaan varmuuden vuoksi niin paljon, ettei se lopu kesken. Ylijäämäruoka voidaan kuitenkin hyödyntää.

Esimerkiksi Jyväskylässä Vaajakummun koulussa tehtiin kokeilu, jossa ylijäämäruokaa myytiin edulliseen hintaan lähialueen asukkaille. Pieni 1,5 euron maksu kattoi kaikki ylimääräisen ruokailijan aiheuttamat kulut. Myös Rovaniemellä on hyödynnetty koulujen ylijäämäruokaa jakamalla sitä maksutta alueen eläkeläisille.

Näistä kokeiluista ja Hävikkiviikosta inspiroituneina teimme yhdessä Petra Malinin kanssa Helsingissä valtuustoaloitteen ylijääneen kouluruuan hyödyntämisestä. Aloitteessa esitämme, että myös Helsingissä otettaisiin käyttöön ylijääneen kouluruoan myynti- tai jakelukokeilu, josta saatujen kokemusten perusteella voitaisiin selvittää toiminnan laajempaa soveltuvuutta Helsinkiin.

Yhteisen valtuustoaloitteemme allekirjoitti Helsingissä 56 kaupunginvaltuutettua 85 valtuutetusta. Allekirjoittajia oli mukana jokaisesta poliittisesta valtuustoryhmästä.

Rakasta ruokaa, älä tuhlaa! Käytännön vinkkejä ruokahävikin ehkäisemiseen löytyy täältä.

Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.
Viikonlopun mittainen puolimatkan triathlon ja vähän enemmänkin! Perjantaina 3 km uinti, lauantaina 100 km pyöräilyä ja sunnuntaina 21,5 km juoksua. Sen lisäksi joka aamu venyttelyt ja 7 minute workout + perjantaina vielä 1,5 tunnin kuntopiiri.
Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi ja miten vältetään viherpesu? Hienoa olla puhumassa IMPACT Helsinki -tapahtumassa 29.4. 

IMPACT Helsinki kokoaa yhteen muutoksentekijöitä; markkinoijia, viestijöitä ja somevaikuttajia, arvopohjaisen markkinoinnin ja viestinnän teemojen pariin

Linkki ilmoittautumiseen löytyy täältä: https://lnkd.in/dGrMP4n6

#pinghelsinki #impacthelsinki2025
Olipa taas kiva peruskunto-sunnuntai! Valmentajan tekemässä ohjelmassa oli vapaavalintaista pk-harjoittelua neljä tuntia. 

Käytännössä tämä tarkoitti mulla  seuraavaa: ystävän kanssa tunti kevyttä sulkapalloa, tunnin juoksutreeni, tunnin fysiikkatreeni (kuntosali) ja lopuksi vielä reilun tunnin uintitreeni. Sen lisäksi hiukan pyöräilyä (siirtymät) ja aamulla kehonhuolto + seitsemän minuutin lihaskuntotreeni.

Ouran mukaan aktiivisia kaloreita 2335 ja vastaava kävelymatka 42,1 km (askeleita 24 140). Garminin mukaan virtaa olisi tälle päivälle vielä jäljellä 36/100 eli ”Tämänpäiväinen liikunta edistää kuntoasi ja terveyttäsi. Body Battery -tasosi riittää erinomaisesti loppupäiväksi!”