Ilmastoaktivistien ei kannata uhrata voimia ydinvoiman puolustamiseen

Fukushima-kynttilämielenosoitus-SenaatintorillaNeljä ympäristö- ja ilmastotutkijaa julkaisi 3.11.2013 avoimen kirjeen, jossa he kehottivat ympäristötoimijoita edistämään kehittyneen ydinenergian käyttöönottoa ilmastonlämpenemiseen hillitsemiseksi.

Kirje löytyy suomeksi Ilmastotiedon sivuilta.  Tutkijoiden mukaan ” Ydinvoiman jatkuva vastustaminen vaarantaa ihmiskunnan mahdollisuudet välttää vaarallinen ilmastonmuutos.”

Ymmärrän toki hyvin joidenkin toimijoiden halua edistää ydinvoimaa. Esimerkiksi Ranskassa ja Ruotsissa, jossa on paljon ydinvoimaa, päästöt asukasta kohden ovat suhteellisen pienet. Lisäksi uusiutuvien energialähteiden kehitys on ollut aiemmin kallista ja hidasta.

Nyt tilanne on muuttunut. Uusiutuvat energialähteet, kuten aurinko ja tuuli, ovat entistä kilpailukykyisempiä. Energiansäästö ja energiatehokkuus taas ovat ylivoimaisia keinoja päästöjen ja muidenkin ympäristöhaittojen vähentämiseen.

Se mikä onnistui menneinä vuosikymmeninä, on tuskin mahdollista enää nykyisin, kun käsillä on selvästi ydinvoimaa parempia vaihtoehtoja. Itse olen siis neljän tutkijan kanssa eri mieltä.

Ohessa on viisi syytä, miksi en aio ryhtyä ainakaan vielä ydinvoiman puolustajaksi.

1. Energiansäästö ja uusiutuvat. Tehokkain keino ilmastohaasteeseen vastaamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi on energiansäästö ja -tehokkuustoimenpiteet sekä uusiutuvien energialähteiden lisääminen. Itse laitan aikani näiden asioiden edistämiseen.

2. Ongelmat. Ydinvoiman ongelma on uraanin louhinta, käytön turvallisuus ja jätteiden loppusijoitus sekä siihen liittyvät yhteiskunnalliset ja taloudelliset ongelmat. Ydinjäte säilyy pitkälle tulevaisuuteen tulevien sukupolvien hoidettavana.

3. Tyhjiä lupauksia. Ydinvoiman lupaukset eivät ole toteutuneet. Esimerkiksi Suomessa Olkiluoto 3 -voimalan rakentaminen on viivästynyt, hinta moninkertaistunut ja luvatut päästövähennyksen jääneet toteutumatta. Nämä vuodet ja rahat olisi kannattanut investoida energiansäästöön ja uusiutuvien energialähteiden kehittämiseen.

4. Liian hidasta. Kasvihuonekaasupäästöjä täytyy vähentää nopeasti. Energiasäästötoimenpiteiden ja uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto (aurinko, tuuli, bioenergia) on nopeaa ja kasvaa tällä hetkellä huumaavaa vauhtia siinä, missä ydinvoiman käyttö vain vähenee. Uuden ydinvoiman rakentaminen kestää lupaprosesseineen helposti 10 vuotta.

5. Keskitetty ja vanhanaikainen. Keskitettyjen energiaratkaisujen (ydinvoima) aika on ohi. Energian toimitusvarmuuden, turvallisuuden ja erityisesti päästöjen vähentämisen kannalta kannattaa suosia hajautettuja energiamuotoja.

Tietysti on selvää, että kivihiilen, öljyn ja muiden fossiilisten polttoaineiden käyttöä ei voida jatkaa enää yhtään, mikäli haluamme pitää ilmaston lämpenemisen siedettävissä lukemissa. Yhtä selvää on kuitenkin myös se, että koko energiajärjestelmämme tulee pidemmällä tähtäimellä perustua vain ja ainoastaan uusiutuviin energialähteisiin. Ydinvoiman varaan päästövähennyksiä ei voi eikä kannata rakentaa.

Lisätietoja ydinvoiman ongelmista löytyy esimerkiksi täältä.

 

18 kommenttia artikkeliin ”Ilmastoaktivistien ei kannata uhrata voimia ydinvoiman puolustamiseen”

  1. Sinulle on tätäkin asiaa käsittelevässä keskusteluketjussa ja muissa tilaisuuksissa useita kertoja tuotu esille, että monet väitteistäsi – esimerkiksi hitaus – eivät yksinkertaisesti ole totta, tai ne ovat vähintäänkin suuresti harhaanjohtavia. Nämä väitteet olisi myös useimmiten hyvin helppo tarkastaa. Silti jatkat harhaanjohtavan tiedon levittämistä.

    Miksi?

    Tuossa tutkijoiden vetoomuksessa pyydettiin vain, että päätökset tehtäisiin asiaan perehtymisen jälkeen eikä ennakkoluulojen perusteella. Nähtävästi vetoomus ei oikein tavoittanut.

  2. Otsikoit kirjoituksesi ”Ilmastoaktivistien ei kannata uhrata voimia ydinvoiman puolustamiseen”. Minusta olisi edistystä mikäli ympäristöjärjestöt lakkaisivat uhraamasta voimia sen vastustamiseen. Keep the eye on the ball. Pallo on CO2 päästöt. Muu on ilmastokysymyksessä toissijaista.

  3. Aika monen tyypin suhtautuminen tuntuu olevan, että ilmastonmuutoksen vastustamiseksi pitäisi ottaa käyttöön /kaikki/ keinot ja että ydinvoimakin on fossiilienergiaan verrattuna monta kertaluokkaa pienempi paha kaikista ongelmistaan huolimatta. Jotenkin tässä alkaa oma perinteisen ydinvoimanvastainen kanta horjua.

    Toisaalta tähän mennessä on lähinnä näyttänyt käyvän niin, että ydinvoima ei suinkaan täydennä uusiutuvia ja energiansäästöä vaan lähinnä korvaa niitä. Jos sattuu edes toimimaan.

    Tosin osa juuri Olkiluodon rakennusongelmista ei ole niinkään ydinvoimaspesifisiä vaan liittyy suurpääoman nerokkaaseen ideaan tuottaa lyhytaikaisia järjestäytymättömiä keikkatyöläisiä mistä sattuu ja maksaa heille mitä sattuu ja järjestää työolot miten sattuu.

  4. Avoimen kirjeen laatineet tutkijat puhuvat ”turvallisempien ydinvoimajärjestelmien käyttöönottamisesta”. Etenkin Hansen on muissa yhteyksissä peräänkuuluttanut IFR-teknologian hyödyntämistä, joka mm. tekee tyhjiksi keskeisimmät argumentit ydinvoimaa vastaan; uraanin louhinnasta, riittävyydestä, jäteongelmasta sekä käytön turvallisuudesta. Kattava tietopaketti tästä aiheesta löytyy esimerkiksi täältä:

    http://bravenewclimate.com/2009/10/16/ifr-spm/

    Ydinjätteistä huolestuneiden tahojen odottaisi ennemminkin kannattavan teknologiaa, jolla ongelma voidaan ratkaista, kuin vastusvan sitä.

    • Kiitos palautteesta Kaj! En itse usko, että nuo ”turvallisemmat ydinvoimajärjestelmät” ovat kaupallisessa käytössä siinä aikataulussa, jossa meidän tulisi vähentää kasvihuonekaasupäästöt hyvin lähelle nollaa. Siksi kannattaa panostaa ”varmoihin” keinoihin, kuten energiansäästöön ja uusiutuviin energialähteisiin, joiden varaan kuitenkin meidän on pakko energiajärjestelmämme pidemmälläkin tähtäimellä rakentaa.

  5. Leo,

    Tilannehan on se, että meillä ei ole vielä käsissämme niitä ”varmoja” keinoja riittävässä määrin. Uusiutuvien skaalautuminen riittävälle tasolle energiajärjestelmässä vaatii meiltä vielä puuttuvia läpimurtoja sähkön varastointi&siirtoteknologioissa. Ydinvoiman skaalautuminen riittävälle tasolle taas vaatii läpimurtoja 4. sukupolven reaktoriteknologian kaupallistamiseksi. ”Nykyteknologiat” eivät riitä.

    Meillä on siis kaksi rinnakkaista (toisiaan tukevaa?) teknologista tietä, joista molemmat ovat nykyisellään yksin ja yhdessä riittämättömiä. Onko sinulla Leo se kristallipallo, mistä näemme, kummassako teknologian kehityspolusta onnistutaan vaadituissa (ja epävarmoissa) teknologian kehitysaskelissa? Eikö ole uhkapeliä ilmastolla sulkea toinen teknologiapolku täysin ”mahdollisten tulevaisuuksien” ulkopuolelle ja laittaa kaikki munat yhteen koriin? Onko meillä varaa tällaiseen riskinottoon?

    Uutta, CO2-vapaata sähköntuotantoa pitäisi pystyä saamaan käyttöön keskimäärin yli 400 TWh/vuosi tästä 2050 vuoteen, jotta fossiilisista voitaisiin päästä eroon. Nykyisellään tuulta ja aurinkoa rakennetaan luokkaa 200 TWh/vuosi ja ydinvoimaa rakennettiin yli 200 TWh/vuosi 1980-luvulla.

    Miksi ilmastoaktivistien tulisi keskittää voimavaransa vain osaoptimointiin, kaiken CO2-vapaan energiantuotannon edistämisen sijasta?

  6. Kuten Jani sanoi, pallo on CO2-päästöt. Mutta on niitä muitakin, eräänä aivan kriittisenä luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen. Sen kannalta uusituva energia lienee ydinvoimaa suurempi rasite. Uusiutuvan energian tuotanto vaatii valtavasti maa-alaa ja materiaaliresursseja ydinvoimaan verrattuna. Nämä ongelmat korostuvat, jos tuotantoa aletaan todella skaalata sille tasolle, jolla fossiilinen energiantuotanto nyt on. Uusiutuva energia on tärkeä osa tulevaisuuden energiapalettia, mutta vain järjellisessä määrin.

    Ja minusta näyttää ikävä kyllä siltä, että se järjellinen määrä ei riitä kattamaan energiatarpeitamme. Ei varsinkaan globaalissa mittakaavassa, jossa väestö kasvaa valitettavasti vielä jonkin verran ja elintaso nousee. Köyhyyteen emme voi täältä käsin ketään tuomita.

    Uusiutuvan kovat kasvuluvut selittyvät osaltaan sillä, että homma on vasta aluillaan. Parhaat tuotanto-olosuhteet otetaan käyttöön ensimmäisenä. Kasvu kuitenkin hidastuu väistämättä ennen pitkää.

    Energiapohdinnoissa on tärkeää pitää mittasuhteet mielessä. Suht kylmäävä kuvaaja tähän maankäyttöön liittyen löytyy vaikkapa tästä sivulla 5:

    http://www.ucdenver.edu/academics/colleges/Engineering/research/CenterSustainableUrbanInfrastructure/CSISProducts/Workshops/Documents/Attendee%20Publications/Andrews_2011_Alternative%20Energy%20Sources%20and%20Land%20Use.pdf

    Tiedän, että kannan muuttaminen on vaikeaa. Toivon kuitenkin, että järki voittaa.

  7. Jos oikeasti haluat puhua siitä, että mitä kannattaisi tehdä etkä vain vertailla ydinvoimaa ja aurinkotuulivoimaa, niin kiinnitä huomiota vaikuttamisen tuloksiin. Vaikka aurinkotuulivoima onkin paljon parempaa, voimien uhraaminen sen edistämiseen ei vaikuta ilmastoon jos kukaan ei vaikutu.
    En halua nähdä vaivaa asian eteen tai maksaa enempää sähköstä. Kerro minulle siis ilmastoystävällisistä vaihtoehdoista jotka ovat näiden asioiden suhteen kilpailukykyisiä fossiilisten polttoaineiden kanssa.

  8. Ei ydinvoimaa esitetty tuossa kirjeessä minään ainoana oikeana keinona päästöjen vähentämisessä. Se on vain yksi keino muiden joukossa. Kyse on nyt siitä, mikä on se polku, jota pitkin päästöt saadaan vähenemään nopeimmin. Hurja panostus uusiutuviin näyttää aiheuttavan riippuvuuden fossiilisista polttoaineista kymmeniksi vuosiksi, jolloin päästökertymä ehtii kasvaa melkoiseksi ennen kuin uusiutuvien osuus on riittävän suuri.

    Vaikka kaupallinen IFR-teknologia olisikin vuosikymmenien päässä, ennen sitä päästöjä voidaan, muiden keinojen ohella. vähentää nykyisellä ydinteknologialla. Sitten kun IFR-teknologia on valmista, tämän päivän ja lähihistorian ydinjäte voidaan käyttää polttoaineena. Uraanin louhinta vähenee, kun vanhoja reaktoreita poistetaan käytöstä ja uusia IFR-reaktoreita otetaan käyttöön.

    Miksi ei kannattaisi käyttää energiatehokkuuden ja uusiutuvien lisäksi muitakin käytettävissä olevia keinoja päästöjen vähentämiseksi, kun nyt alkaa olla jo kiire? Tämä oli kai neljän viisaan pääpointti.

  9. Tässä vielä vastineeni kirjoituksellesi.Olen surullinen siitä, että perustellut argumentit tuntuvat valuvan kuin vesi hanhen selästä. Jatkan mielelläni keskustelua, mutta toivoisin, että kun käytän aika paljon vaivaa siihen, että etsin väitteilleni perustelut ja lähdeviitteet, myös Sinä ja muut vastustajat vaivautuisitte käymään keskustelua samalla tasolla, ettekä vain toistelisi jatkuvasti samoja kuluneita talking pointeja vailla isompia perusteluja.

    http://yyyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/153238-leo-stranius-jatkaa-harhaanjohtavan-tiedon-levittamista

    Olen myös jatkossa mielelläni käytettävissä, jos haluat jostain asiasta lisätietoa. Yritän ainakin etsiä tasapuolista tietoa ja kertoa avoimesti myös epävarmuuksista.

  10. Erityisen pettynyt olen siitä hiljaisuudesta, millä IPCC:n SRREN-raporttiin suhtaudutaan. Tässäkään kirjoituksessa et maininnut mitään uusiutuvien riittävyydestä, vaikka asia on aivan kriittinen.

    Jos mikä tahansa muu toimija ottaisi mistä tahansa muusta IPCC:n raportista kaikkein optimistisimman skenaarion, ja sitten perustelisi ilmastopolitiikkaa vielä siitäkin optimistisemmilla oletuksilla, niin Sinäkin aivan varmasti tyrmäisit hänet denialistina.

    Miksi Sinun ja muiden ydinvoiman vastustajien kantoihin – jotka siis vaikuttavat perustuvat lähinnä noihin nopeisiin kasvuprosentteihin pienestä alusta ja ”kaveri kertoi”-tason analyysiin – pitäisi suhtautua mitenkään toisin?

  11. Eiköhän tässä käy niin, että vihreistä lähtee loputkin rajattoman kasvun kriitikot ja ekologiasta kiinnostuneet, jos tärkeintä on nyt vain lisätä energiantuotantoa, jotta saataisiin tämä pallo silppurin läpi nopeammin. Menkää vain sitten tähtilaivoillanne maailman ääriin kun olette saaneet tämän pallon käytettyä, ja ottakaa perusekonomistit mukaanne.

    Ei koko maailmaa varten kannata Suomea ydinvoimaloilla täyttää, joten on kummallista jos nykyiset ja tulevat eivät riitä. Vai joko vihreät päättävät siitäkin mitä Kiinassa tai Intiassa tehdään? Bulkkiahan se ydinsähkökin lopulta on, joten kyllähän sen myyminen herroilta sujuu, mutta ei se kyllä oikein ketään pysyvästi työllistä tai synnytä ulos myytävää, ja uusiutuvien kehittämisestä ja teknologian myymisestä syntyvää keskiluokkaa jää syntymättä. Tällä hetkellä joku voisi väittää, että tarvittaisiin uutta keskiluokkaa, kun teollisuutta lähtee raaka-aineen ja markkinoiden perässä muualle. Harvemmin sitä maa rikastuu vain kuluttamalla ulkomaista, tai teknologia kehittyy käyttämättä. Jos kiinalaiset esimerkiksi puhdistavat teollisuutensa heijastavat päästöt pois, niin sitten tarvitaan nopeasti paljon puhdasta energiantuotantoa. Jos meillä ei ole kehitetty myytävää, jota suomalaiset vieläpä omistaisivat, niin menee koko tuo kysyntäpiikki ohi. Lienee selvää, että aurinko-, aalto- ja tuulivoima ovat sellaista, jota Suomessa on helpompaa kehittää jo taloudellisen koon takia. Ihmettelen ydinvoimalobbareiden halua ajaa Suomi eriarvoisuuteen, työttömyyteen ja riippuvuuteen Venäjästä.

    Vihreiden kannattaisi sitten lopettaa ne luonnonsuojelupuheet kokonaan, jos tämä menee tällaiseksi teknoutopiaksi myös vihreiden sisällä, jossa ei oteta mitään muuta ihmisen lisäksi huomioon – nyt ihmiset luulevat vihreiden ajavan yhteiskuntaa kestäviin rajoihin ja se varmasti estää muunlaisen toiminnan syntymistä. Nyt paukkuu kaikki ekologiset rajat, eikä se ole riippuvaista siitä millä energiaa tehdään, vaan siitä mitä sillä tehdään. Mikä saa ihmiset uskomaan, että ydinvoimaa rakentava teollisuus alkaisi luontoa kunnioittamaan, jättäisi Lapin raiskaamatta ja menemättä Arktikselle – ei nämä ydinvoimahankkeet tule suuria kaupunkeja lämmittämään, ja ydinvoimala Töölönlahdelle tuskin saisikaan kannatusta muistakaan puolueista. Se, ettei vihreät kykene määrittämään kestävää elämäntapaa mielistellessään äänestäjiä, on tässä se ongelma. Jos halutaan kasvattaa koko ajan maapallon mittakaavassa taloutta ja tuotantoa, niin tottakai tarvitaan kaikki mahdollinen energiantuotantokin, mutta tästä ajatuksesta on ekologisuus kaukana. Talous ja yhteiskunta toimisi muullakin kuin raskaalla teollisuudella. Mutta koska tämä asia ei enää kiinnosta oikein ketään, ja kaikenlaiset blogikommentoijat kertovat enemmän vihreiden poliittisista tavoitteista kuin vihreiden johto, niin mitäpä tässä enää politiikalta mitään toivomaan. Samaa paskaa aina vain, mutta toisaalta tämä tuo tilaa uusille ideoille, jos niitä joku osaa ja lähtee viemään. Ekologiset ja fyysisetkin rajat tulevat kuitenkin vastaan vaikka millä sitä energiaa tekisi, jos tarkoitus on nykyinen.

  12. Terve!

    ”1. Energiansäästö ja uusiutuvat. Tehokkain keino ilmastohaasteeseen vastaamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi on energiansäästö ja -tehokkuustoimenpiteet sekä uusiutuvien energialähteiden lisääminen. Itse laitan aikani näiden asioiden edistämiseen.”

    Energiansäästö ei yksistään riitä. Maailmassa tulee vielä tämän vuosisadan aikana olemaan 9 miljardia ihmistä ja näiden ihmisten elinolot ovat paljon nykyistä paremmat (eli energiaa tulee kulumaan). Olen samaa mieltä, että esimerkiksi turhia valoja voi sammutella eikä saunan sähkökiusasta kannata turhaa päällä pitää, mutta en ainakaan itse ole valmis luopumaan elintasostani. Mieluummin yritän etsiä (ja kannustaa muitakin etsimään) innovatiivisia ratkaisuja. Maailma menee eteenpäin uusien innovaatioiden turvin, säästäminen herkästi vie meidät vuosikymmeniä menneisyyteen. Ei kiitos.

    ”2. Ongelmat. Ydinvoiman ongelma on uraanin louhinta, käytön turvallisuus ja jätteiden loppusijoitus sekä siihen liittyvät yhteiskunnalliset ja taloudelliset ongelmat. Ydinjäte säilyy pitkälle tulevaisuuteen tulevien sukupolvien hoidettavana.”

    Uraanin ohella voitaisiin käyttää toriumia. Uraania ei välttämättä tarvitse louhia jatkossa niin paljon, kun käytetään toriumia, ydinjätteen uudelleenkierrätystä ja uraanin keräämistä merivedestä. Ja entäs, jos se louhinta on kunnolla toteutettu, miksei sitä saisi tehdä? Kyllähän tuulivoimaloiden ja aurinkovoimaloiden metallitkin jostain on louhittu. Ei siis täysin kuormittamatonta sekään ole.

    Loppusijoitus? Mihin unohtui ydinjätteen uudelleenkierrätys ja/tai transmutatointi?

    ”3. Tyhjiä lupauksia. Ydinvoiman lupaukset eivät ole toteutuneet. Esimerkiksi Suomessa Olkiluoto 3 -voimalan rakentaminen on viivästynyt, hinta moninkertaistunut ja luvatut päästövähennyksen jääneet toteutumatta. Nämä vuodet ja rahat olisi kannattanut investoida energiansäästöön ja uusiutuvien energialähteiden kehittämiseen.”

    Tyhjiä lupauksia kuulee paljon muualtakin. Eikös talojen pitänyt jo kauan sitten lämmetä maalämmöllä, ja sähkön tulla aurinko- ja tuulivoimaloista? Mihin nämä lupaukset ovat joutuneet? Katsopa vaikkapa jotain 1980-luvun alkupuolella kirjoitettua tiedelehteä. Ihan samat visiot aurinko- ja tuulivoimasta sieltä löytyy kuin 2010-luvun tiedelehdistä.

    ”4. Liian hidasta. Kasvihuonekaasupäästöjä täytyy vähentää nopeasti. Energiasäästötoimenpiteiden ja uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto (aurinko, tuuli, bioenergia) on nopeaa ja kasvaa tällä hetkellä huumaavaa vauhtia siinä, missä ydinvoiman käyttö vain vähenee. Uuden ydinvoiman rakentaminen kestää lupaprosesseineen helposti 10 vuotta.”

    Tämä hitaus tuntuu koskevan kaikkea, ihan kaikkea. Eipä tuhannen tuuliturbiinin tuulipuistokaan ihan parissa vuodessa valmistu, jos siitä nyt päätettäisiin. Luultavasti menisi ainakin 10 – 20 vuotta.

    ”5. Keskitetty ja vanhanaikainen. Keskitettyjen energiaratkaisujen (ydinvoima) aika on ohi. Energian toimitusvarmuuden, turvallisuuden ja erityisesti päästöjen vähentämisen kannalta kannattaa suosia hajautettuja energiamuotoja.”

    Vanhanaikainen? Ydinvoimahan on oikeastaan uusin energiamuoto, jota ihminen on oppinut hallitsemaan. Ensimmäiset ydinvoimalat ovat jostain 1950-luvulta. En uskalla edes kuvitella, kuinka kauan ihmiskunta on käyttänyt tuulivoimaa (tuulimyllyt, purjelaivat), aurinkovoimaa ja vesivoimaa.

    Keskitetty? Ei kai ydinvoimalan tarvitsekaan olla iso pömpeli jossain merenrannalla. Ydinvoimala voisi olla vaikkapa henkilöauton kokoinen laite maan alla tai korttelin kokoinen rakennelma jossakin kaupunginlaidalla.

  13. Olemmeko vielä tai enää siinä vaiheessa katastrofaalista kehitystä (antropogeeninen ilmastonmuutos, ehtyvät ja kallistuvat resurssit, kuten öljy), että voimme sulkea pois mitään ratkaisukeinoa? Henkilökohtaisesti uskon, että emme ole.

    Olen perehtynyt uusiutuvaan energiaan yli viiden vuoden ajan. Uskon koko ajan vähemmän siihen, että sen avulla pystymme säilyttämään monimutkaisen yhteiskuntamme ja sen tarjoaman hyvinvoinnin. Näkemykseni mukaan tarvitsemme kaikkia keinoja ydinvoimasta uusiutuvaan energiaan ja hallittuun ”elintason” laskuun irtautuessamme fossiilisesta energiasta siinä määrin, että ympäristöongelmat vähenevät edes jossain määrin tolkullisiin mittasuhteisiin. Vastustin vielä vähän aikaa sitten ydinvoimaa sen vuoksi, että se siirtää jätteitä tulevien sukupolvien ongelmaksi. Ydinvoimalla voidaan syrjäyttää kivihiiltä, jonka poltto tuottaa vielä suurempia ongelmia nykyisille ja tuleville sukupolville kuin ydinjäte.

Kommentointi on suljettu.

Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Voiko kirjoja kuunnella tai lukea liikaa? 

Viime vuonna huomasin, että yllättävän harvassa (tieto)kirjassa, joita kuuntelin oli kovin paljon mitään uutta. Tuntui, että vaikka kuuntelin itselleni vieraasta tai uudesta aiheesta kirjoja, toistivat ne samoja kaavoja, esimerkkejä ja tutkimuksia. Ja sama koski vähän romaanejakin. Juonen käänteet ja draaman kaari kävivät vähän turhan tutuiksi. 

Haluaisin kuitenkin kovasti nauttia hyvästä kirjallisuudesta. Tästä syystä mieleeni tuli ajatus, että tänä vuonna kuuntelen aiempina vuosina erityisen hyviksi kirjoiksi listaamiani kirjoja uudestaan. Kävin siis läpi kaikki kuuntelemani kirjat ja poimin sieltä noin 50 teosta. Keväällä kuuntelin nämä kaikki uudestaan. 

Joukossa on paljon hyviä kirjoja! Sellaisia, joita olen kuunnellut useamminkin kuin kaksi kertaa. Jotkut aiemmin hyviltä kuulostaneet kirjat taas eivät enää olleet yhtään niin mielenkiintoisia kuin ensimmäisellä kerralla. Kirjan sisältö kun luonnollisesti puhuttelee eri tavalla eri hetkissä ja elämäntilanteissa. Jos jotain pitää tämän pohjalta suositella, niin tässä on seitsemän kirjaa, jotka itselläni ovat kestäneet useamman kuuntelukerran ja joita kannattaa kuunnella tai lukea vaikka tämän syksyn aikana (jos et jostain syystä ole jo lukenut/kuunnellut näitä)

-Yuval Noah Harari: 21 oppituntia maailman tilasta
-Rutger Bregman: Hyvän historia
-Rutger Bregman: Moraalinen kunnianhimo
-James Clear: Pura rutiinit atomeiksi
-Hans Rosling: Faktojen maailma
-Malcolm Gladwell: Kuka menestyy ja miksi
-Berthold Gunster: Flip

Ehkä hiukan surullisena huomaan, että tähän listalle ei päässyt yhtään romaania, yhtään kotimaista kirjaa eikä yhtään muita kuin miesten kirjoittamia kirjoja.

Toki näiden lisäksi on paljon paperikirjoja ja klassikoita, jotka ovat kestäneet hyvin aikaa ja joita olen lukenut monta kertaa. Tässä esimerkiksi listaus aiemmin 10 merkityksellisestä kirjasta omassa elämässäni: 

https://leostranius.fi/2022/09/10-merkityksellista-kirjaa-elamani-aikana/
Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi

EDIT: Tässä oleva kuvituskuva on Purkutaidenäyttelystä 2025 Toni Esselin installaatiosta Hostile architecture.
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Seuraa minua Instagramissa