Ilmastoaktivistien ei kannata uhrata voimia ydinvoiman puolustamiseen

Fukushima-kynttilämielenosoitus-SenaatintorillaNeljä ympäristö- ja ilmastotutkijaa julkaisi 3.11.2013 avoimen kirjeen, jossa he kehottivat ympäristötoimijoita edistämään kehittyneen ydinenergian käyttöönottoa ilmastonlämpenemiseen hillitsemiseksi.

Kirje löytyy suomeksi Ilmastotiedon sivuilta.  Tutkijoiden mukaan ” Ydinvoiman jatkuva vastustaminen vaarantaa ihmiskunnan mahdollisuudet välttää vaarallinen ilmastonmuutos.”

Ymmärrän toki hyvin joidenkin toimijoiden halua edistää ydinvoimaa. Esimerkiksi Ranskassa ja Ruotsissa, jossa on paljon ydinvoimaa, päästöt asukasta kohden ovat suhteellisen pienet. Lisäksi uusiutuvien energialähteiden kehitys on ollut aiemmin kallista ja hidasta.

Nyt tilanne on muuttunut. Uusiutuvat energialähteet, kuten aurinko ja tuuli, ovat entistä kilpailukykyisempiä. Energiansäästö ja energiatehokkuus taas ovat ylivoimaisia keinoja päästöjen ja muidenkin ympäristöhaittojen vähentämiseen.

Se mikä onnistui menneinä vuosikymmeninä, on tuskin mahdollista enää nykyisin, kun käsillä on selvästi ydinvoimaa parempia vaihtoehtoja. Itse olen siis neljän tutkijan kanssa eri mieltä.

Ohessa on viisi syytä, miksi en aio ryhtyä ainakaan vielä ydinvoiman puolustajaksi.

1. Energiansäästö ja uusiutuvat. Tehokkain keino ilmastohaasteeseen vastaamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi on energiansäästö ja -tehokkuustoimenpiteet sekä uusiutuvien energialähteiden lisääminen. Itse laitan aikani näiden asioiden edistämiseen.

2. Ongelmat. Ydinvoiman ongelma on uraanin louhinta, käytön turvallisuus ja jätteiden loppusijoitus sekä siihen liittyvät yhteiskunnalliset ja taloudelliset ongelmat. Ydinjäte säilyy pitkälle tulevaisuuteen tulevien sukupolvien hoidettavana.

3. Tyhjiä lupauksia. Ydinvoiman lupaukset eivät ole toteutuneet. Esimerkiksi Suomessa Olkiluoto 3 -voimalan rakentaminen on viivästynyt, hinta moninkertaistunut ja luvatut päästövähennyksen jääneet toteutumatta. Nämä vuodet ja rahat olisi kannattanut investoida energiansäästöön ja uusiutuvien energialähteiden kehittämiseen.

4. Liian hidasta. Kasvihuonekaasupäästöjä täytyy vähentää nopeasti. Energiasäästötoimenpiteiden ja uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto (aurinko, tuuli, bioenergia) on nopeaa ja kasvaa tällä hetkellä huumaavaa vauhtia siinä, missä ydinvoiman käyttö vain vähenee. Uuden ydinvoiman rakentaminen kestää lupaprosesseineen helposti 10 vuotta.

5. Keskitetty ja vanhanaikainen. Keskitettyjen energiaratkaisujen (ydinvoima) aika on ohi. Energian toimitusvarmuuden, turvallisuuden ja erityisesti päästöjen vähentämisen kannalta kannattaa suosia hajautettuja energiamuotoja.

Tietysti on selvää, että kivihiilen, öljyn ja muiden fossiilisten polttoaineiden käyttöä ei voida jatkaa enää yhtään, mikäli haluamme pitää ilmaston lämpenemisen siedettävissä lukemissa. Yhtä selvää on kuitenkin myös se, että koko energiajärjestelmämme tulee pidemmällä tähtäimellä perustua vain ja ainoastaan uusiutuviin energialähteisiin. Ydinvoiman varaan päästövähennyksiä ei voi eikä kannata rakentaa.

Lisätietoja ydinvoiman ongelmista löytyy esimerkiksi täältä.

 

18 kommenttia artikkeliin ”Ilmastoaktivistien ei kannata uhrata voimia ydinvoiman puolustamiseen”

  1. Sinulle on tätäkin asiaa käsittelevässä keskusteluketjussa ja muissa tilaisuuksissa useita kertoja tuotu esille, että monet väitteistäsi – esimerkiksi hitaus – eivät yksinkertaisesti ole totta, tai ne ovat vähintäänkin suuresti harhaanjohtavia. Nämä väitteet olisi myös useimmiten hyvin helppo tarkastaa. Silti jatkat harhaanjohtavan tiedon levittämistä.

    Miksi?

    Tuossa tutkijoiden vetoomuksessa pyydettiin vain, että päätökset tehtäisiin asiaan perehtymisen jälkeen eikä ennakkoluulojen perusteella. Nähtävästi vetoomus ei oikein tavoittanut.

  2. Otsikoit kirjoituksesi ”Ilmastoaktivistien ei kannata uhrata voimia ydinvoiman puolustamiseen”. Minusta olisi edistystä mikäli ympäristöjärjestöt lakkaisivat uhraamasta voimia sen vastustamiseen. Keep the eye on the ball. Pallo on CO2 päästöt. Muu on ilmastokysymyksessä toissijaista.

  3. Aika monen tyypin suhtautuminen tuntuu olevan, että ilmastonmuutoksen vastustamiseksi pitäisi ottaa käyttöön /kaikki/ keinot ja että ydinvoimakin on fossiilienergiaan verrattuna monta kertaluokkaa pienempi paha kaikista ongelmistaan huolimatta. Jotenkin tässä alkaa oma perinteisen ydinvoimanvastainen kanta horjua.

    Toisaalta tähän mennessä on lähinnä näyttänyt käyvän niin, että ydinvoima ei suinkaan täydennä uusiutuvia ja energiansäästöä vaan lähinnä korvaa niitä. Jos sattuu edes toimimaan.

    Tosin osa juuri Olkiluodon rakennusongelmista ei ole niinkään ydinvoimaspesifisiä vaan liittyy suurpääoman nerokkaaseen ideaan tuottaa lyhytaikaisia järjestäytymättömiä keikkatyöläisiä mistä sattuu ja maksaa heille mitä sattuu ja järjestää työolot miten sattuu.

  4. Avoimen kirjeen laatineet tutkijat puhuvat ”turvallisempien ydinvoimajärjestelmien käyttöönottamisesta”. Etenkin Hansen on muissa yhteyksissä peräänkuuluttanut IFR-teknologian hyödyntämistä, joka mm. tekee tyhjiksi keskeisimmät argumentit ydinvoimaa vastaan; uraanin louhinnasta, riittävyydestä, jäteongelmasta sekä käytön turvallisuudesta. Kattava tietopaketti tästä aiheesta löytyy esimerkiksi täältä:

    http://bravenewclimate.com/2009/10/16/ifr-spm/

    Ydinjätteistä huolestuneiden tahojen odottaisi ennemminkin kannattavan teknologiaa, jolla ongelma voidaan ratkaista, kuin vastusvan sitä.

    • Kiitos palautteesta Kaj! En itse usko, että nuo ”turvallisemmat ydinvoimajärjestelmät” ovat kaupallisessa käytössä siinä aikataulussa, jossa meidän tulisi vähentää kasvihuonekaasupäästöt hyvin lähelle nollaa. Siksi kannattaa panostaa ”varmoihin” keinoihin, kuten energiansäästöön ja uusiutuviin energialähteisiin, joiden varaan kuitenkin meidän on pakko energiajärjestelmämme pidemmälläkin tähtäimellä rakentaa.

  5. Leo,

    Tilannehan on se, että meillä ei ole vielä käsissämme niitä ”varmoja” keinoja riittävässä määrin. Uusiutuvien skaalautuminen riittävälle tasolle energiajärjestelmässä vaatii meiltä vielä puuttuvia läpimurtoja sähkön varastointi&siirtoteknologioissa. Ydinvoiman skaalautuminen riittävälle tasolle taas vaatii läpimurtoja 4. sukupolven reaktoriteknologian kaupallistamiseksi. ”Nykyteknologiat” eivät riitä.

    Meillä on siis kaksi rinnakkaista (toisiaan tukevaa?) teknologista tietä, joista molemmat ovat nykyisellään yksin ja yhdessä riittämättömiä. Onko sinulla Leo se kristallipallo, mistä näemme, kummassako teknologian kehityspolusta onnistutaan vaadituissa (ja epävarmoissa) teknologian kehitysaskelissa? Eikö ole uhkapeliä ilmastolla sulkea toinen teknologiapolku täysin ”mahdollisten tulevaisuuksien” ulkopuolelle ja laittaa kaikki munat yhteen koriin? Onko meillä varaa tällaiseen riskinottoon?

    Uutta, CO2-vapaata sähköntuotantoa pitäisi pystyä saamaan käyttöön keskimäärin yli 400 TWh/vuosi tästä 2050 vuoteen, jotta fossiilisista voitaisiin päästä eroon. Nykyisellään tuulta ja aurinkoa rakennetaan luokkaa 200 TWh/vuosi ja ydinvoimaa rakennettiin yli 200 TWh/vuosi 1980-luvulla.

    Miksi ilmastoaktivistien tulisi keskittää voimavaransa vain osaoptimointiin, kaiken CO2-vapaan energiantuotannon edistämisen sijasta?

  6. Kuten Jani sanoi, pallo on CO2-päästöt. Mutta on niitä muitakin, eräänä aivan kriittisenä luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen. Sen kannalta uusituva energia lienee ydinvoimaa suurempi rasite. Uusiutuvan energian tuotanto vaatii valtavasti maa-alaa ja materiaaliresursseja ydinvoimaan verrattuna. Nämä ongelmat korostuvat, jos tuotantoa aletaan todella skaalata sille tasolle, jolla fossiilinen energiantuotanto nyt on. Uusiutuva energia on tärkeä osa tulevaisuuden energiapalettia, mutta vain järjellisessä määrin.

    Ja minusta näyttää ikävä kyllä siltä, että se järjellinen määrä ei riitä kattamaan energiatarpeitamme. Ei varsinkaan globaalissa mittakaavassa, jossa väestö kasvaa valitettavasti vielä jonkin verran ja elintaso nousee. Köyhyyteen emme voi täältä käsin ketään tuomita.

    Uusiutuvan kovat kasvuluvut selittyvät osaltaan sillä, että homma on vasta aluillaan. Parhaat tuotanto-olosuhteet otetaan käyttöön ensimmäisenä. Kasvu kuitenkin hidastuu väistämättä ennen pitkää.

    Energiapohdinnoissa on tärkeää pitää mittasuhteet mielessä. Suht kylmäävä kuvaaja tähän maankäyttöön liittyen löytyy vaikkapa tästä sivulla 5:

    http://www.ucdenver.edu/academics/colleges/Engineering/research/CenterSustainableUrbanInfrastructure/CSISProducts/Workshops/Documents/Attendee%20Publications/Andrews_2011_Alternative%20Energy%20Sources%20and%20Land%20Use.pdf

    Tiedän, että kannan muuttaminen on vaikeaa. Toivon kuitenkin, että järki voittaa.

  7. Jos oikeasti haluat puhua siitä, että mitä kannattaisi tehdä etkä vain vertailla ydinvoimaa ja aurinkotuulivoimaa, niin kiinnitä huomiota vaikuttamisen tuloksiin. Vaikka aurinkotuulivoima onkin paljon parempaa, voimien uhraaminen sen edistämiseen ei vaikuta ilmastoon jos kukaan ei vaikutu.
    En halua nähdä vaivaa asian eteen tai maksaa enempää sähköstä. Kerro minulle siis ilmastoystävällisistä vaihtoehdoista jotka ovat näiden asioiden suhteen kilpailukykyisiä fossiilisten polttoaineiden kanssa.

  8. Ei ydinvoimaa esitetty tuossa kirjeessä minään ainoana oikeana keinona päästöjen vähentämisessä. Se on vain yksi keino muiden joukossa. Kyse on nyt siitä, mikä on se polku, jota pitkin päästöt saadaan vähenemään nopeimmin. Hurja panostus uusiutuviin näyttää aiheuttavan riippuvuuden fossiilisista polttoaineista kymmeniksi vuosiksi, jolloin päästökertymä ehtii kasvaa melkoiseksi ennen kuin uusiutuvien osuus on riittävän suuri.

    Vaikka kaupallinen IFR-teknologia olisikin vuosikymmenien päässä, ennen sitä päästöjä voidaan, muiden keinojen ohella. vähentää nykyisellä ydinteknologialla. Sitten kun IFR-teknologia on valmista, tämän päivän ja lähihistorian ydinjäte voidaan käyttää polttoaineena. Uraanin louhinta vähenee, kun vanhoja reaktoreita poistetaan käytöstä ja uusia IFR-reaktoreita otetaan käyttöön.

    Miksi ei kannattaisi käyttää energiatehokkuuden ja uusiutuvien lisäksi muitakin käytettävissä olevia keinoja päästöjen vähentämiseksi, kun nyt alkaa olla jo kiire? Tämä oli kai neljän viisaan pääpointti.

  9. Tässä vielä vastineeni kirjoituksellesi.Olen surullinen siitä, että perustellut argumentit tuntuvat valuvan kuin vesi hanhen selästä. Jatkan mielelläni keskustelua, mutta toivoisin, että kun käytän aika paljon vaivaa siihen, että etsin väitteilleni perustelut ja lähdeviitteet, myös Sinä ja muut vastustajat vaivautuisitte käymään keskustelua samalla tasolla, ettekä vain toistelisi jatkuvasti samoja kuluneita talking pointeja vailla isompia perusteluja.

    http://yyyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/153238-leo-stranius-jatkaa-harhaanjohtavan-tiedon-levittamista

    Olen myös jatkossa mielelläni käytettävissä, jos haluat jostain asiasta lisätietoa. Yritän ainakin etsiä tasapuolista tietoa ja kertoa avoimesti myös epävarmuuksista.

  10. Erityisen pettynyt olen siitä hiljaisuudesta, millä IPCC:n SRREN-raporttiin suhtaudutaan. Tässäkään kirjoituksessa et maininnut mitään uusiutuvien riittävyydestä, vaikka asia on aivan kriittinen.

    Jos mikä tahansa muu toimija ottaisi mistä tahansa muusta IPCC:n raportista kaikkein optimistisimman skenaarion, ja sitten perustelisi ilmastopolitiikkaa vielä siitäkin optimistisemmilla oletuksilla, niin Sinäkin aivan varmasti tyrmäisit hänet denialistina.

    Miksi Sinun ja muiden ydinvoiman vastustajien kantoihin – jotka siis vaikuttavat perustuvat lähinnä noihin nopeisiin kasvuprosentteihin pienestä alusta ja ”kaveri kertoi”-tason analyysiin – pitäisi suhtautua mitenkään toisin?

  11. Eiköhän tässä käy niin, että vihreistä lähtee loputkin rajattoman kasvun kriitikot ja ekologiasta kiinnostuneet, jos tärkeintä on nyt vain lisätä energiantuotantoa, jotta saataisiin tämä pallo silppurin läpi nopeammin. Menkää vain sitten tähtilaivoillanne maailman ääriin kun olette saaneet tämän pallon käytettyä, ja ottakaa perusekonomistit mukaanne.

    Ei koko maailmaa varten kannata Suomea ydinvoimaloilla täyttää, joten on kummallista jos nykyiset ja tulevat eivät riitä. Vai joko vihreät päättävät siitäkin mitä Kiinassa tai Intiassa tehdään? Bulkkiahan se ydinsähkökin lopulta on, joten kyllähän sen myyminen herroilta sujuu, mutta ei se kyllä oikein ketään pysyvästi työllistä tai synnytä ulos myytävää, ja uusiutuvien kehittämisestä ja teknologian myymisestä syntyvää keskiluokkaa jää syntymättä. Tällä hetkellä joku voisi väittää, että tarvittaisiin uutta keskiluokkaa, kun teollisuutta lähtee raaka-aineen ja markkinoiden perässä muualle. Harvemmin sitä maa rikastuu vain kuluttamalla ulkomaista, tai teknologia kehittyy käyttämättä. Jos kiinalaiset esimerkiksi puhdistavat teollisuutensa heijastavat päästöt pois, niin sitten tarvitaan nopeasti paljon puhdasta energiantuotantoa. Jos meillä ei ole kehitetty myytävää, jota suomalaiset vieläpä omistaisivat, niin menee koko tuo kysyntäpiikki ohi. Lienee selvää, että aurinko-, aalto- ja tuulivoima ovat sellaista, jota Suomessa on helpompaa kehittää jo taloudellisen koon takia. Ihmettelen ydinvoimalobbareiden halua ajaa Suomi eriarvoisuuteen, työttömyyteen ja riippuvuuteen Venäjästä.

    Vihreiden kannattaisi sitten lopettaa ne luonnonsuojelupuheet kokonaan, jos tämä menee tällaiseksi teknoutopiaksi myös vihreiden sisällä, jossa ei oteta mitään muuta ihmisen lisäksi huomioon – nyt ihmiset luulevat vihreiden ajavan yhteiskuntaa kestäviin rajoihin ja se varmasti estää muunlaisen toiminnan syntymistä. Nyt paukkuu kaikki ekologiset rajat, eikä se ole riippuvaista siitä millä energiaa tehdään, vaan siitä mitä sillä tehdään. Mikä saa ihmiset uskomaan, että ydinvoimaa rakentava teollisuus alkaisi luontoa kunnioittamaan, jättäisi Lapin raiskaamatta ja menemättä Arktikselle – ei nämä ydinvoimahankkeet tule suuria kaupunkeja lämmittämään, ja ydinvoimala Töölönlahdelle tuskin saisikaan kannatusta muistakaan puolueista. Se, ettei vihreät kykene määrittämään kestävää elämäntapaa mielistellessään äänestäjiä, on tässä se ongelma. Jos halutaan kasvattaa koko ajan maapallon mittakaavassa taloutta ja tuotantoa, niin tottakai tarvitaan kaikki mahdollinen energiantuotantokin, mutta tästä ajatuksesta on ekologisuus kaukana. Talous ja yhteiskunta toimisi muullakin kuin raskaalla teollisuudella. Mutta koska tämä asia ei enää kiinnosta oikein ketään, ja kaikenlaiset blogikommentoijat kertovat enemmän vihreiden poliittisista tavoitteista kuin vihreiden johto, niin mitäpä tässä enää politiikalta mitään toivomaan. Samaa paskaa aina vain, mutta toisaalta tämä tuo tilaa uusille ideoille, jos niitä joku osaa ja lähtee viemään. Ekologiset ja fyysisetkin rajat tulevat kuitenkin vastaan vaikka millä sitä energiaa tekisi, jos tarkoitus on nykyinen.

  12. Terve!

    ”1. Energiansäästö ja uusiutuvat. Tehokkain keino ilmastohaasteeseen vastaamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi on energiansäästö ja -tehokkuustoimenpiteet sekä uusiutuvien energialähteiden lisääminen. Itse laitan aikani näiden asioiden edistämiseen.”

    Energiansäästö ei yksistään riitä. Maailmassa tulee vielä tämän vuosisadan aikana olemaan 9 miljardia ihmistä ja näiden ihmisten elinolot ovat paljon nykyistä paremmat (eli energiaa tulee kulumaan). Olen samaa mieltä, että esimerkiksi turhia valoja voi sammutella eikä saunan sähkökiusasta kannata turhaa päällä pitää, mutta en ainakaan itse ole valmis luopumaan elintasostani. Mieluummin yritän etsiä (ja kannustaa muitakin etsimään) innovatiivisia ratkaisuja. Maailma menee eteenpäin uusien innovaatioiden turvin, säästäminen herkästi vie meidät vuosikymmeniä menneisyyteen. Ei kiitos.

    ”2. Ongelmat. Ydinvoiman ongelma on uraanin louhinta, käytön turvallisuus ja jätteiden loppusijoitus sekä siihen liittyvät yhteiskunnalliset ja taloudelliset ongelmat. Ydinjäte säilyy pitkälle tulevaisuuteen tulevien sukupolvien hoidettavana.”

    Uraanin ohella voitaisiin käyttää toriumia. Uraania ei välttämättä tarvitse louhia jatkossa niin paljon, kun käytetään toriumia, ydinjätteen uudelleenkierrätystä ja uraanin keräämistä merivedestä. Ja entäs, jos se louhinta on kunnolla toteutettu, miksei sitä saisi tehdä? Kyllähän tuulivoimaloiden ja aurinkovoimaloiden metallitkin jostain on louhittu. Ei siis täysin kuormittamatonta sekään ole.

    Loppusijoitus? Mihin unohtui ydinjätteen uudelleenkierrätys ja/tai transmutatointi?

    ”3. Tyhjiä lupauksia. Ydinvoiman lupaukset eivät ole toteutuneet. Esimerkiksi Suomessa Olkiluoto 3 -voimalan rakentaminen on viivästynyt, hinta moninkertaistunut ja luvatut päästövähennyksen jääneet toteutumatta. Nämä vuodet ja rahat olisi kannattanut investoida energiansäästöön ja uusiutuvien energialähteiden kehittämiseen.”

    Tyhjiä lupauksia kuulee paljon muualtakin. Eikös talojen pitänyt jo kauan sitten lämmetä maalämmöllä, ja sähkön tulla aurinko- ja tuulivoimaloista? Mihin nämä lupaukset ovat joutuneet? Katsopa vaikkapa jotain 1980-luvun alkupuolella kirjoitettua tiedelehteä. Ihan samat visiot aurinko- ja tuulivoimasta sieltä löytyy kuin 2010-luvun tiedelehdistä.

    ”4. Liian hidasta. Kasvihuonekaasupäästöjä täytyy vähentää nopeasti. Energiasäästötoimenpiteiden ja uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto (aurinko, tuuli, bioenergia) on nopeaa ja kasvaa tällä hetkellä huumaavaa vauhtia siinä, missä ydinvoiman käyttö vain vähenee. Uuden ydinvoiman rakentaminen kestää lupaprosesseineen helposti 10 vuotta.”

    Tämä hitaus tuntuu koskevan kaikkea, ihan kaikkea. Eipä tuhannen tuuliturbiinin tuulipuistokaan ihan parissa vuodessa valmistu, jos siitä nyt päätettäisiin. Luultavasti menisi ainakin 10 – 20 vuotta.

    ”5. Keskitetty ja vanhanaikainen. Keskitettyjen energiaratkaisujen (ydinvoima) aika on ohi. Energian toimitusvarmuuden, turvallisuuden ja erityisesti päästöjen vähentämisen kannalta kannattaa suosia hajautettuja energiamuotoja.”

    Vanhanaikainen? Ydinvoimahan on oikeastaan uusin energiamuoto, jota ihminen on oppinut hallitsemaan. Ensimmäiset ydinvoimalat ovat jostain 1950-luvulta. En uskalla edes kuvitella, kuinka kauan ihmiskunta on käyttänyt tuulivoimaa (tuulimyllyt, purjelaivat), aurinkovoimaa ja vesivoimaa.

    Keskitetty? Ei kai ydinvoimalan tarvitsekaan olla iso pömpeli jossain merenrannalla. Ydinvoimala voisi olla vaikkapa henkilöauton kokoinen laite maan alla tai korttelin kokoinen rakennelma jossakin kaupunginlaidalla.

  13. Olemmeko vielä tai enää siinä vaiheessa katastrofaalista kehitystä (antropogeeninen ilmastonmuutos, ehtyvät ja kallistuvat resurssit, kuten öljy), että voimme sulkea pois mitään ratkaisukeinoa? Henkilökohtaisesti uskon, että emme ole.

    Olen perehtynyt uusiutuvaan energiaan yli viiden vuoden ajan. Uskon koko ajan vähemmän siihen, että sen avulla pystymme säilyttämään monimutkaisen yhteiskuntamme ja sen tarjoaman hyvinvoinnin. Näkemykseni mukaan tarvitsemme kaikkia keinoja ydinvoimasta uusiutuvaan energiaan ja hallittuun ”elintason” laskuun irtautuessamme fossiilisesta energiasta siinä määrin, että ympäristöongelmat vähenevät edes jossain määrin tolkullisiin mittasuhteisiin. Vastustin vielä vähän aikaa sitten ydinvoimaa sen vuoksi, että se siirtää jätteitä tulevien sukupolvien ongelmaksi. Ydinvoimalla voidaan syrjäyttää kivihiiltä, jonka poltto tuottaa vielä suurempia ongelmia nykyisille ja tuleville sukupolville kuin ydinjäte.

Kommentointi on suljettu.

Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Seuraa minua Instagramissa