Mielipidekirjoitus: Helsingin siirryttävä uusiutuvaan energiaan

Oheinen mielipidekirjoitukseni julkaistiin tänään (16.10.) Helsingin Sanomien mielipidesivuilla.

HS MIELIPIDE
Helsingin siirryttävä uusiutuvaan energiaan
LEO STRANIUS (VIHR) HELSINKI

Helsingin Energia suunnittelee Vuosaareen uutta energialaitosta. Uusi jättivoimala polttaisi pääasiassa pellettejä ja muita biopolttoaineita. Kivihiiltä olisi polttoaineesta viidennes.

Tuleva valtuusto päättää paitsi Vuosaaren laitoksesta myös Hanasaaren ja Salmisaaren kivihiilivoimaloista.

Kun nykyisillä päästöillä maailmanlaajuinen lämpeneminen kolkuttelee kuuden asteen rajoja, on selvää, että fossiilisia polttoaineita, varsinkaan kivihiiltä tai turvetta, ei tulisi käyttää enää yhtään tonnia.

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies (kok) on ymmärtänyt tulevaisuuden suunnan ja asettanut tavoitteeksi, että Suomi luopuisi ensimmäisenä Euroopassa kivihiilestä. Häkämiehen tavoite ei ole mahdollinen, jos Hanasaari tai Salmisaari jatkavat fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Puhumattakaan siitä, jos uusia investointeja tehdään vielä kivihiilen varaan.

Toisaalta on myönnettävä, että suunnitelma 80 prosenttia uusiutuvaa käyttävästä voimalasta on kunnianhimoinen. Kivihiilen osuutta on perusteltu sillä, että biomassaa ei ole tarpeeksi saatavilla tarpeeksi läheltä. Silloin pitäisi rakentaa pienempi laitos ja investoida energiansäästötoimenpiteisiin.

Ennen kivihiileen hirttäytymistä kannattaisi ottaa käyttöön säästöpotentiaalit, kaavoittaa uudet rakennukset nollaenergiataloiksi ja selvittää mahdollisuus Sköldvikin jalostamon mereen valuvan lämmön hyödyntämisestä kaukolämmössä.

6 kommenttia artikkeliin ”Mielipidekirjoitus: Helsingin siirryttävä uusiutuvaan energiaan”

  1. Vuosaareen suunniteltu voimala on uhka vieressä sijaitsevaa Natura-alueelle, koska pellettien varastointi vie enemmän tilaa kuin kivihiilen varastointi.

    Vaikka kivihiilestä olisi päästävä, eivät biopolttoaineet ole hyvä vaihtoehto. Ihmistoiminnassa kaikella käyttöön otettavalla on taipumus riistäytyä käsistä. Kun maapallon todennäköisesti isoin ongelma (ilmastonmuutoksen ohella ja siihen liittyvänä) on biodiversiteettikato, ei maa-alaa (joka siis voisi olla metsää) pitäisi käyttää biomassan tuottamiseen.

  2. Hyviä keinoja kivihiilen korvaamiseen on kovin vähän. Asuntokanta uusiutuu niin hitaasti, että se voi olla vain pieni osaratkaisu ongelmaan. Suoralla sähkölämmityksellä varustettuja taloja ei toki soisi enää rakennettavan. Energiansäästö on paras keino, jos siihen liitetään käyttäytymiseen muuttamiseen kannustavaa politiikkaa, muuten se ei ole kovin tehokasta. Jos nimittäin säästän 100 euroa energialaskussa, niin ostan 70 eurolla Kauko-idän matkaa, autoilen lisää etc., jolloin nettohyöty 100 kilowattitunnin säästötoimista on noin 30 kilowattituntia. Tätä ilmiötä kutsutaan kirjallisuudessa Jevonsin paradoksiksi tai rebound-efektiksi. Eli säästö ei saisi ajautua kuluttajan lompakkoon asti. Tarvittaisiin politiikkaa, jossa energian hintaa nostetaan samalla kuin energiaa säästetään. Esimerkiksi, jos autokanta kuluttaa 20 % vähemmän polttoainetta energiansäästötoimien ansiosta, niin polttoaineen verotusta pitää lisätä niin, että se maksaa kuluttajalle 25 % enemmän kuin ennen energiansäästötoimia. Onko tällaiseen poliittista valmiutta, onkin sitten varsin suuri kysymysmerkki.

  3. Vuosaareessahan on tällä hetkellä maakaasua käyttävä voimala, joka on erittäin vähän päästöjä tuottava. Kannatan itse maakaasun käytön lisäämistä eli jos Vuosaari C rakennetaan, rakennetaan se maakaasulla toimivaksi. Se helpottaisi kivihiilestä luopumista.

  4. Monitoimivoimala Vuosaareen ei ole mitenkään terveellinen vaihtoehto. Bioenergian tai kivihiilen polttamisesta aiheutuu saastetta, joka koettelee ihmisten terveyttä. Ehkä muuta voidaan väittää, mutta sellaisia suotimia ei ole olemassa, joilla voitaisiin kaikki haitalliset päästöt eliminoida!

  5. Yleinen uusiutuviin luonnonvaroihin liittyvä harhakäsitys on, että niiden käyttö olisi harmitonta, koska ne ”uusiutuvat”. Tämä pitää paikkaansa vain tiettyyn rajaan saakka: jos niitä käytetään yli, ne eivät enää kykene uusiutumaan.

    Uusiutuvien luonnovarojen käyttö on jo nykyisellään kestämättömällä tasolla. Maailman luonnonsäätiö WWF:n Living Planet -raportin mukaan uusiutuvia luonnonvaroja kulutetaan 50 prosenttia enemmän kuin niitä voidaan kestävästi tuottaa. Biopolttoaineiden käytön lisääminen on siis erittäin huono ajatus.

  6. ”Yleisötilaisuus voimalaitokseen liittyvästä asemakaavamuutoksesta ja ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta on 14. maaliskuuta kello 18–20 kaupunkisuunnitteluviraston auditoriossa (Kansakoulukatu 3). Asemakaavan valmistelijat, voimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin valmistelijat sekä Helsingin Energian edustajat ovat tavattavissa tilaisuudessa kello 17 alkaen.” Haluan tulla, ehkä voisin vaikuttaa, kuka myös tulla?

Kommentointi on suljettu.

Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin