Piritta Seppälä: Puhu minulle kuntavaaliehdokas!

Hei kuntavaaliehdokas! Puhu minulle sosiaalisessa mediassa!

Ilmoitus Facebookissa: ”Matti Meikäläinen on pyytänyt sinua tykkäämään uudesta sivustaan Matti Meikäläinen”.

Kuntavaaliehdokkaaksi lähteneiltä kavereiltani tippuu näitä viestejä minulle jatkuvasti, vaikka vaaleihin on aikaa enää pari viikkoa. Klikkaan sivut auki ja huomaan:

– Tykkääjiä Facebook-sivulla on vain muutama kymmenen
– Tietoja-ruudussa lukee ”Olen ehdokkaana kuntavaaleissa” tai se on tyhjä
– Sivulla on joitakin päivityksiä kuluneilta muutamalta viikolta – mutta ei yhtään sen kauempaa menneisyydestä, koska sivu on avattu vasta hiljattain

Sama toistuu blogeissa ja Twitterissä. Ehdokkaiden mielipiderikkaat bloggaukset täyttävät tällä hetkellä Uusisuomi.fi:n – hiljentyäkseen heti vaalien jälkeen. Twitterissä seuraajia politiikan saralta tupsahtelee näkyviin, joista houkuttelevasti itsensä esitelleet pääsevät seurattavieni joukkoon. Vain aniharvan viestit kuitenkaan saavuttavat minut – koska twiittejä lähetetään niin vähän.

Näissä vaaleissa toistuvat samat perusvirheet kuin aiemmissakin. Ehdokkaat avaavat tilejä sosiaalisen median palveluihin vain paria viikkoa ennen vaaleja ja sisältöä ei ehditä juurikaan tuottaa, koska aika kuluu vaalikentillä äänestäjiä jututtaessa.

Mitä, jos jututtamista tekisi myös verkossa? Enkä minä nyt puhu niistä Facebook-sivuista tai tekstien tyhjyyttä ammottavista blogeista. Minä puhun siitä, että sinä ehdokas kiinnostuisit minusta aidosti, vaikkapa siellä Facebookissa.

Edellisten eurovaalien aikaan tuskailin Facebookissa väsymystäni viestinnän ylemmän amk -lopputyöni kanssa. Sanoin suoraan, etten enää jaksa kirjoittaa. Kaverikseni jo aiemmin pyytänyt pitkän linjan poliitikkonainen kommentoi päivitykseeni: ”Kyllä sinä jaksat!”. Ja jaksoinhan minä – myös antaa ääneni hänelle. Yhtenä asiana vaakakupissa painoi tämä kannustava kommentti, jolla ei ollut mitään tekemistä politiikan kanssa.

Mitä ehdokkaan verkossa tässä vaiheessa siis kannattaa tehdä?

1. Osallistu keskusteluun – jos et aloita sitä itse, liity muiden käynnistämiin keskusteluihin. Puhu myös arjen asioista, älä pelkistä vaaleista.
2. Tiedä, mitä kanavia äänestäjäsi ja mahdolliset lahjoittajasi käyttävät ja seuraa keskusteluja näillä kanavilla. Osallistu ja kiinnostu aidosti äänestäjistäsi!
3. Huolehdi, että verkkosivusi ovat kunnossa. Arvosi, näkemyksesi, kuvasi ja yhteystietosi mahtuvat tarvittaessa vaikka vain yhdelle sivulle. Kerro myös selkeästi, miten kampanjaasi voi rahallisesti tukea ja mihin käytät lahjoitukset.
4. Tunne kilpailijasi. Seuraa, mitä ja missä he puhuvat ja tuo omat näkemyksesi asiallisesti esiin, kun niistä on puhe.
5. Linkitä keskusteluista verkkosivuillesi ja ohjaa lukemaan sieltä lisää itsestäsi ja ajatuksistasi.
6. Seuraa, osallistu, ole aktiivinen, rehellinen ja oma itsesi. Herätä mielenkiinto mielipiteilläsi, mutta älä haasta riitaa.
7. Muista, että ääni voi olla kiinni yhdestä ainoasta, aidosta tykkäyksestä – jonka sinä olet tehnyt.

Lopuksi vinkki kaikille Facebook-sivun, blogin tai Twitter-tilin tänä syksynä avanneille ehdokkaille:

Yhteisö ja luottamus rakennetaan ajan kanssa. Pidä itsesi esillä myös vaalien jälkeen, kerro ajatuksistasi ja kasvata yhteisöäsi tasaisesti. Näin tukijoukkosi ja potentiaaliset äänestäjäsi ja lahjoittajasi ovat jo valmiiksi koossa, kun seuraavat vaalit ovat ovella. Nimeä Facebook-sivusi omalla nimelläsi, niin voit käyttää sitä myös seuraavissa kampanjoissa – sivun nimeä kun ei tietyn tykkääjämäärän jälkeen voi enää muuttaa.

Kuten Radical Soulin Salla Saarisen kanssa järjestämässämme Facebook-tykkääjästä tukijaksi -seminaarissa kiteytimme:

Sosiaalinen media ja Facebook ovat vain yksi väline herättämässä kohderyhmän kiinnostus tunteiden kautta. Ja sinulla, ehdokas, on vielä aikaa herättää minun kiinnostukseni – sekä äänestäjänä että lahjoittajana.

Onnea vaalityöhön!

Piritta Seppälä on viestinnän, verkkoviestinnän ja sosiaalisen median asiantuntija ja kouluttaja. Seppälän yritys Viestintä-Piritta on toiminut vuodesta 2010, mistä lähtien hän on auttanut ja kouluttanut lukuisia järjestöjä viestinnän asioissa. Hänellä on kokemusta myös ehdokkaiden kouluttamisesta sosiaalisen median käyttöön eri vaaleissa. Seppälän kirja Kiinnostu ja kiinnosta – Näin markkinoit järjestöäsi sosiaalisessa mediassa julkaistiin kesällä 2011.

Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.