Timothy Ferriss: 4 tunnin työviiikko

Luin heinäkuun alussa viikon Viron lomalla Timothy Ferrissin kirjan 4 tunnin työviikko. Unohda yhdeksästä viiteen -elämä, asu missä haluat ja ryhdy uusrikkaaksi.

Noh. Kirjan otsikko ei lupaa itselleni kovinkaan paljon. Yhdeksästä viiteen -elämää en ole elänyt sen jälkeen, kun siirryin töihin kansalaisjärjestöihin. Asun mielelläni Helsingin Käpylässä ja matkustella olen ehtinyt elämäni aikana jo aika paljon. Uusrikkaus taas ei voisi vähempää kiinnostaa.

Kirja ja sen lähestymistapa sopiikin parhaiten niille, jotka ovat yksityisellä sektorilla tekemässä intohimotyön sijaan pakollista palkkatyötä ja haaveilevat oman yrityksen perustamisesta sekä rantaelämästä jossain etelän lämmössä.

Kaikesta huolimatta kirja kannattaa lukea. Itselleni siitä jäi ainakin seuraavat neljä ajatusta omaan elämään sovellettavaksi.

1. Pareton periaate (ks. täältä). 20 prosenttia syistä johtaa 80 prosenttiin seuraamuksista. Omassa elämässä tätä voi pohtia esimerkiksi siten, että (1) mitkä 20 % syistä aiheuttaa 80 % ongelmista ja pahasta olosta tai (2) mitkä 20 % syistä tuottaa tulokseksi 80 % toivotuista seurauksista ja onnesta.

2. Parkinsonin laki (ks. täältä). Aikaa tuhlataan asioiden tekemiseen juuri niin paljon kuin sitä on käytettävissä. Tehtävän tärkeys ja vaativuus paisuvat sen mukaan, kuinka paljon sen suorittamiseen varaa aikaa. Tehtävään tehtyä aikaa kannattaa lyhentää, jotta keskittyminen säilyy. Näin tulee tehtyä vain kaikkein olennaisin.  Elintärkeät tehtävät kannattaa aikatauluttaa erittäin lyhyeen ja selkeään ajankohtaan aloitus- ja lopetusaika määrittäen.

3. Rajoita sähköpostin käyttöä. Sähköpostiviestejä ei kannata lueskella jatkuvasti. Tarkista viestit maksimissaan kaksi kertaa päivässä. esimerkiksi ennen lounasta (klo 11) ja iltapäivän päätteeksi (klo 16). Sähköposteja ei kannata lukea ensimmäiseksi aamulla. Sen sijaan kannattaa tehdä päivän tärkeimmät tehtävät valmiiksi ennen klo 11 ja välttyä näin käyttämästä lounasta tai sähköpostia tehtävien lykkäämisen verukkeena. (ks. myös kahdeksan vinkkiäni sähköpostin käytön tehostamiseksi).

4. Aseta kohtuuttomia ja epärealistisia tavoitteita. Suurin osa ihmisistä on vakuuttunut kyvyttömyydestään saavuttaa jotain suurta ja tavoittelee vain keskinkertaista. Kilpailu on siis kaikkein kovinta juuri ”realististen” tavoitteiden kohdalla. Lisäksi epätavallisen hankala tai haastava tavoite innostaa ja nostaa adrenaliinipiikin, jonka avulla voi voittaa eteen tulevat koettelemukset.

Ferrissin teesi siis on, että tekemällä vähemmän voi saada enemmän. Tätä varten hän esittää muutamia kysymyksiä lukijalle pohdittavaksi:
– Jos saisit sydänkohtauksen ja saisit työskennellä vain kaksi tuntia päivässä, mitä tekisit?
– Jos saisit toisen sydänkohtauksen ja joutuisit vähentämään työnteon kahteen tuntiin viikossa, mitä tekisit?
– Jos sinut pakotettaisiin aseella uhaten karsimaan 4/5 erilaista aikaa vievistä askareista, mitä jättäisit pois?
– Millä kolmella puuhalla täytät yleisimmin aikasi tunteaksesi itsesi tuottavaksi?
– Opettele kysymään itseltäsi: ”Jos saan tänään aikaan ainoastaan tämän asian, niin olenko tyytyväinen päivääni?”

Vihollinen on tylsyys, ei jokin määrittelemätön epäonnistuminen.  Varma resepti menestykseen on lisätä omien epäonnistumisien määrää!

Kannattaa lukaista myös nämä:
Think Jugaad: Nosta itsesi uudelle energiatasolle
Luovuutta lehtiroskiksesta

2 kommenttia artikkeliin ”Timothy Ferriss: 4 tunnin työviiikko”

  1. Tässä on pointtia. Oma kokemukseni on, että useimmissa töissä tehokasta peliaikaa on noin kaksi tuntia, ja suurimman osan välttämättömimmistä tehtävistä ehtii useimmissa töissä tekemään kahdessa tunnissa. Muu aika meneekin herkästi työpaikkasosialiseeraukseen, sähköpostiin, surffaamiseen, kahvitteluun ja lounastamiseen sekä raportointiin, reflektointiin, ja prosessointiin.

  2. Osuvasti kiteytetyt pääpointit Leo! Vaikutat fiksulta kaverilta: kaikkea hyvää kampanjaan 2015!

Kommentointi on suljettu.

Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.