Tänään (15.6.) alkoi kesäloma. Loman ohessa pidän myös isäkuukauden. Luonto-Liiton toimistolle palaan seuraavan kerran vasta elokuun loppupuolella. Hurjaa!
Suomessa MTV3:n uutisten mukaan vain 27,7 prosenttia suomalaisista käyttää kuuden viikon mittaisen isäkuukauden.
Helsingissä osuus on sentään 34,9 prosenttia. Lukemat ovat yllättävän pieniä! Itselleni oli päivän selvää, että haluan hyödyntää mahdollisuuden.
Mitä sitten aiomme tehdä kesällä ja isäkuukauden aikana?
No ei paljon mitään. Lähinnä olemme kotipihalla, Käpylässä ja Helsingissä sekä teemme pieniä kotimaan matkoja. Lisäksi käyn juoksemassa ja pyöräilemässä sekä luen paljon.
Ohjelmassa on esimerkiksi seuraavia kevyitä reissuja:
– Viikonloppu Lieksassa ja Joensuussa
– Viikko Virossa mökkeilemässä
– Viikonloppu Luonto-Liiton perheleirillä
– Ystävien häät Lappeenrannassa
Vauvan kanssa matkailu on ekologista, kun ei tarvitse lähteä juuri omaa kotipihaa kauemmaksi. Enemmän jännittää kuitenkin se, miten näin radikaali downshiftaus eli irtiotto perusarjesta ja töistä onnistuu. Samalla käsillä on ensimmäinen kesä vauvan kanssa.
Edelliset ekoisi-kirjoitukset ovat luettavissa täällä.
Isäkuukauden aikana lapsen äiti jää kokonaan ilman tuloja, jos hänellä ei ole töitä mihin palata, tai jos hän ei missään nimessä halua kuukaudeksi töihin ennen kuin jatkaa hoitovapaalla.
Onko oletus, että äiti joka tapauksessa jatkaa hoitovapaalla? Ilmeisesti – meille kerrottiin neuvolassa, että ”kyllähän melkein aina äiti pitää tuon vuoden verran äitiyslomaa ja -vapaata”. Eli että isän osuus vanhempainvapaasta suljetaan pois, mikä sulkee pois myös isäkuukauden mahdollisuuden. Että aika sitkeässä nämä oletukset ovat. Toki, jos aikoo jatkaa vapaata, moneen työpaikkaan ei n. kuukaudeksi ole palaamista.
Valitsisin mieluummin oman lapseni kuin rahat.
Monet tuttuni pitivät vuosilomat isäkuukauden aikana, tulopuoli on turvattu eikä töihin tarvitse mennä. Näin tein myös itse. Lomapäivät ja isäkuukausi muuten kävivät yksiin ihan päivälleen!