Viikkopäiväkirja 44 (31.10.-6.11.2011)

Maanantai: Aamulla julkaisin ekoisin vapaapäivästä kertovan blogikirjoituksen. Aamun ohjelmaan kuului käynti vauvan kanssa neuvolassa. Yhteiskunta pitää hyvin huolen omistaan. Tämän jälkeen päätimme käydä spontaanisti teellä Kahvila Kapusiinissä. Samaan paikkaan olivat sattumalta tulleet myös Maija, Johanna ja Vilja. Luonto-Liiton toimistolle pyöräiltyäni viimeistelin Keskon sivuille kirjoituksen: Vastuuta ei voi ulkoistaa. Lounaan jälkeen vedin Luonto-Liiton toimistokokousta, kävin läpi avoimet asiat työharjoittelijan kanssa, kirjoitin tekstin ViNOn onnellisuusyhteiskunta -sivuille sekä luin ja kirjoitin sähköposteja. Illalla kävin vauvan ja vaunujen kanssa juoksemassa.

Lue lisää

Keskon vastuullisuusblogissa: Vastuuta ei voi ulkoistaa

Teksti on alunperin julkaistu 2.11.2011 Keskon vastuullisuus-sivuston Näkökulma-kirjoituksena.

Ekologisesti kestävä kulutus ja tuotanto ovat mahdollisia, mikäli kaikki eri osapuolet ryhtyvät toimiin.

Kenellä on sitten vastuu ryhtyä toimiin? Jos vastuu on kaikilla, se ei ole kenelläkään.

Tällä hetkellä ihmiset odottavat, että hallinto asettaa lainsäädännön kautta eri toimijoille kestävät pelisäännöt. Hallinto taas odottaa markkinoiden ratkaisua. Ja markkinoilla toimivat yritykset puolestaan vetoavat siihen, että asiakkaat ja sijoittajat eli ihmiset ratkaisevat sen, miten toimitaan. Seurauksena on vastuun ulkoistamisen kehä, jossa kukaan ei tee yhtään mitään.

Lue lisää

Helsingin ympäristöpalkinto Dodon kaupunkiviljelytoiminnalle

Minulla oli ilo osallistua Helsingin Kaupungin Viikin ympäristötalon avajaisiin torstaina (3.11.). Kyseessä on siis Suomen vähiten energiaa kuluttava toimitila.

Samassa tilaisuudessa luovutettiin myös kaupungin vuoden 2011 ympäristöpalkinto Dodon kaupunkiviljelytoiminnalle.

Meillä on omassa taloyhtiössäkin ollut oma viljelylaari, jonka antimista olemme nauttineet nyt kahtena kesänä.

Oheisessa videossa Dodon Pinja Sipari miten ympäristöpalkinto voitettiin.

Lue lisää

Järjestelypäivä Luonto-Liiton toimistolla: Kuvat ja viisi pikavinkkiä

Pidimme keskiviikkona (2.11.) Luonto-Liiton toimistolla järjestelypäivän.

Käytännössä pistimme yleisiä paikkoja ja omia huoneita kuntoon sekä laitoimme kierrätykseen tarpeettomaksi käynyttä tavaraa.

Tavaraa kertyikin reilusti. Viereisen kuvan lisäksi papereita ja vanhoja julkaisuja päätyi paperinkeräykseen laatikkokaupalla ja muuta roinaa roskikseen neljän jätesäkin verran. Nyt on tehty hyvä pohjatyö joulusiivousta varten.

Tässä vielä viisi pikavinkkiä järjestelypäivän järjestäjälle:

Lue lisää

Ekoisi – osa 24: Vauva ei muuta kaikkea

Aika usein sanotaan, että lapsen saaminen muuttaa koko elämän.

Tähän liittyen sain palautetta maanantaina julkaisemaani kirjoitukseen vauvan vapaapäivästä.

Palautteessa muistutettiin, että vanhemmuus ei ole perhelomailua. Todettiin, että vauva muuttaa lähestulkoon kaiken pienen lapsen hoidon ollessa ympärivuorokautista työtä vähintään kahdelle ihmiselle.

Vaikka elämä vauvan myötä muuttuukin, niin väitän, että muutos ei ole niin dramaattinen kuin usein annetaan ymmärtää.

Lue lisää

7 miljardia: Mitä tehdä?

Maailman väkiluvun arvioitiin maanantaina (31.10.) ylittävän 7 miljardin rajan.

Kun itse synnyin lokakuussa 1974, maailman väkiluku oli juuri ylittänyt 4 miljardin.

Millaiseen maailmaan mahtavat kasvaa näinä päivinä syntyneet lapset?

WWF:n mukaan planeettamme väestö elää pahasti velaksi, sillä vuodessa ihmiset kuluttavat 1,5 maapallon verran luonnonvaroja. Maailman ylikulutuspäivää vietettiin jo 28.9.2011. Tuosta päivästä lähtien ihmiskunta on kuluttanut luonnonvaroja ja päästänyt ilmakehään hiilidioksidia enemmän kuin maapallo pystyy koko vuoden aikana tuottamaan ja sitomaan.

Lue lisää

Ekoisi – osa 23: Vapaapäivä vauvan kanssa – uusi yritys ja katso luvut!

Vietimme lauantaina (29.10.) perheen yhteistä vapaapäivää. Edellinen yritys ei mennyt ihan putkeen, joten parantaminen ei ollut vaikeaa – varsinkin nyt, kun luvassa oli rauhallinen lauantai.

Ohessa vapaapäivä (vuorokausi) tunnista tuntiin ja alla vuorokausi vielä lukuina:

Aamuyö:
– klo 2.00 Vauva herää. Annukka imettää, vaihtaa kestovaipan ja pissattaa vauvan.
– klo 3.00 Vauva nukahtaa uudestaan.
– klo 5.30 Vauva herää. Annukka imettää ja vaihtaa kestovaipan.
– klo 6.15 Vauva nukahtaa uudestaan.

Lue lisää

Viikkopäiväkirja 43 (24.-30.10.2011)

Maanantai: Aamulla nukuin pitkään, hoidin vauvan pyykin ja muita kotiaskareita. Lisäksi kävin läpi sähköposteja ja kommentoin Vauva-lehteen tulevaa haastattelua ekovanhemmuudesta. Luonto-Liiton toimistolle pyöräiltyäni kartoitin ilmanvaihdon tilannetta. Lounaalla kävimme Martta-ravintolassa. Suosittelen lämpimästi! Iltapäivällä vedin Luonto-Liiton toimistokokousta, kävin YK:n päivän tilaisuudessa ja pidimme palaveria Sieppo-lehden kehittämisestä. Illalla Maria tuli kylään ja toi mukanaan herkullista thai-ruokaa.

Lue lisää

Vegaaniseksuaalisuus

Viime lauantaina (22.10.) Mari Perankoski totesi YleLeaks-ohjelmassa seuraavaa:

”Mä olin just lounaalla Luonto-Liiton Leo Straniuksen kanssa ja hän selitti mulle aivan pokkana, että hän ei ole homo eikä hetero vaan vegaaniseksuaali. Eli harrastaa sitä kaikkein kauneinta asiaa vain muiden vegaanien kanssa. En mä tiedä. Noin kai siinä sitten käy kun syö enemmän tofua kuin piparia.”

Itse en muista/tiedä käyneeni lounaalla Marin kanssa, mutta vegaaniseksuaaliksi toki tunnustaudun.

Lue lisää

Miten maailma loppuu?

Luin Jussi Viitalan ja Atena Kustannuksen Miten maailma loppuu? -kirjan. Teosta voi lämpimästi suositella kaikille, paitsi heikkohermoisille ja maailman uhkakuvista ahdistuville.

Viitala käy kirjassaan läpi erilaisia maailmanlopun skenaarioita. Uhkia aiheuttavat tietysti luonnolliset prosessit ja toisaalta ihmisen oma toiminta.

Maailman loppu voi tulla monella tapaa:

Lue lisää

Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. 

Nyt olisi pinnoja 100/100!
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa  101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.
Se olisi taas siinä! Omatoiminen Triathlonin täysmatka eli Ironman tehty ja kesäloma voi alkaa. 

Voiko triathlonia harrastaa ilman, että osallistuu tapahtumiin tai kilpailuihin? Kyllä voi. Olen tehnyt nyt täyden matkan triathlonin omatoimisesti kolme kertaa kotoa käsin. 

Miltä homma tuntui tällä kerralla? 

Uinti kulki yllättävän hyvin, pyöräily oli todella tahmeaa ja juoksu vaikeaa. Kilometrit olivat pitkiä ja vaikeita. Pyöräilyn yhteydessä olin alkumatkasta niin väsynyt, että meinasin nukahtaa. Oli pakko käydä pyöräilyn yhteydessä nukkumassa vartin päikkärit. Tämän myötä olo koheni hiukan pyöräilyn loppua kohti. 

Tarkemmat ajat:
-Uinti: 3800 m, 1h 21 min 10 s (2:07/100m), keskisyke 126
-Pyöräily: 180,4 km, 7h 35 min 36 s (23,76 km/h), keskisyke 110
-Juoksu: 42,22 km, 4h 50 min 31 s (6:53/km), keskisyke 117

Yhteensä 13 h 47 min 17 s (nettoaika ilman vaihtoja ja taukoja). Aika heikkeni vuoden takaisesta peräti 20 minuuttia vaikka harjoittelin omasta mielestäni ihan hyvin. Viime vuonna liikuntaa kertyi keskimäärin noin 16,5 tuntia viikossa (tässä on mukana arkipyöräily) ja tänä vuonna toistaiseksi noin 16 tuntia viikossa. Edelliseen vuoteen verrattuna uinnin aika parani noin 1 minuutilla, pyöräilyn aika heikkeni noin 13 minuutilla ja juoksu heikkeni noin 8 minuutilla.

Syke jäi selvästi aiempia suorituksia alemmaksi, joten tuntui, että ei vain jaksanut tai huvittanut puristaa tarpeeksi. Oma aerobinen kynnys on 133 ja anakynnys 155 eli koko homma hoitui reilusti peruskuntoalueella ja jopa sen alarajoilla. Raskaalta tuntuvaan suoritukseen vaikutti varmasti se, että onnistuin edellisenä yönä nukkumaan vain reilu 5 tuntia ja sitä edellisenä yönä noin 4 tuntia. Tämän myötä suorituspäivän aamuna oli jo valmiiksi todella väsynyt olo, josta kertoi myös urheilukellon (Garmin) Body Battery lukema, joka oli vain 64/100. Kiinnostavana yksityiskohtana todettakoon, että kun lähdin juoksemaan maratonia, oli Body Batterystä jäljellä enää 5/100, mutta juoksun jälkeen se ei enää tuosta laskenut. 

Ouran mukaan kulutus oli 12 694 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 10 398 kcal. 

Nyt on hyv
Tänään inspiroiva vierailu Planetaarisessa puutarhassa!

”Hankkeessa toimitaan nuorilähtöisesti ja ylisukupolvisesti planetaarisessa puutarhassa, jossa kasvatetaan ruokakasveja sekä opetellaan yhteisöllisesti kestävää elämäntapaa monilajisuutta kunnioittaen ja kultivoiden.”

Tuolla on siirrytty utopiasta upeasti prakmatopiaan eli siihen miten kestävän elämän unelmista tehdään konkretiaa. 

Kiitos @sofialaine_youthresearch @planetaarinen_puutarha ja @nuorisotutkimus
Oli kyllä tänään mainiot bileet. Musiikista vastasi linnut, visuaalisista ilmeestä auringonlasku, kuumasta menosta sauna ja viilennyksestä meri. Miten siellä?
Miten vastuullisuudesta puhutaan ja onko sillä väliä?

Se, miten puhumme kestävyydestä, ei ole vain viestintää. Se on myös tapa määritellä, mikä on normaalia.

Erilaisissa sanonnoissa kyse on tietysti pienistä nyansseista ja monien mielestä täysin merkityksettömistä asioista. Samaan aikaan on kuitenkin kuvaavaa, että myös kestävyyskysymyksiin keskittyvät fiksut ja tietoiset ihmiset eivät ole immuuneja sille, että jossain syvällä sisimmässämme tai ainakin kielessä pidämme edelleen normaalina sitä, että ihmiset ajavat fossiiliautolla, sudet ovat ihmiselle vaarallisia, öljyllä rikastutaan, naisen arvon määrittää hänen naimattomuutensa tai kasvispohjainen ruoka on jotain marginaalista vaihtoehtoa.

En usko, että maailma muuttuu kestävämmäksi pelkällä puheella, mutta yksi mittari sille, miten kestävässä kulttuurissa elämme, on se, mitä asioita pidämme normaalina ja millä metaforilla haluamme omaa tärkeää viestiämme alleviivata.

Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä kaikkia muita hyviä tai vähemmän onnistuneita esimerkkejä vastuullisuus- ja kestävyyskeskustelussa esiintyy.

Kirjoitin tästä Substackiin. Linkki biossa.
Seuraa minua Instagramissa