Vieraskynäblogissa Venla Virkamäki
Mitä jos sanoisin, että olen keksinyt ratkaisun, jolla pystytään paitsi hillitsemään ilmastonmuutosta ja vastaaman luonnonvarojen ylikulutuksen ongelmaan, myös säästämään rahaa? Ratkaisun, jota varten ei tarvita ”tulevaisuuden innovaatioita” eikä ”luolaan kiviajalle” palaamista.
Innostuitko? Haluatko kuulla lisää? No minä kerron: taikasana on energiansäästö.
Jostain syystä tässä kohtaa moni muuttuu skeptiseksi. Joku kysyy, että haluanko siis lämmittää jatkossa ruokani kynttilöillä. Toinen kertoo älyttömän kalliista taloyhtiön remontista, jonka takaisinmaksu kestää kauan. Kolmas taas pitää säästämistä kauhean lannistavana.
Miksi energiansäästöä pidetään niin hankalana? Miksi säästäminen sanana herättää enemmän negatiivisia tunteita kuin intoa, etenkin silloin kun puhutaan energiasta?
Energiansäästöinvestointeja usein pidetään myös kalliina. Kuntaliitto esimerkiksi kesällä otti hyvin kriittisen kannan Euroopan unionissa valmisteilla olevaan energiansäästödirektiiviin. Perusteluna se, että direktiiviin sisältyvä kuntien velvoite remontoida kunnan omistuksessa olevia kiinteistöjä energiatehokkaaksi ”tulee niin kalliiksi”. Tosin Kuntaliitto syyllistyi tyypilliseen virheeseen jyvittää energiansäästöinvestoinnin osuudeksi kaikki peruskorjaamisen kustannukset. Ikäänkuin kunnissa ei tulevina vuosina peruskorjattaisi kuntien kiinteistöjä lainkaan. Laskemalla energiansäästöinvestoinnille koko investoinnin kustannus saadaan myös laskennalliset takaisinmaksuajat valtavan pitkäksi. Todellisuudessa energiansäästöinvestoinnin kustannukseksi pitäisi laskea vain sen todellinen osuus, ei koko peruskorjauksen osuutta.
Todellisuudessa energiansäästötoimet maksavat itsensä yleensä nopeasti takaisin sähkölaskun pienentyessä. Lisäksi energiansäästö ja energiatehokkuuden parantaminen vähentävät yhteiskunnan kustannuksia ja lisäävät työllisyyttä. Euroopan komission taustaselvityksen mukaan EU:n energiatehokkuustavoitteen saavuttamiseen vaadittavat toimet toisivat rakennussektorille jopa 2 miljoonaa uutta työpaikkaa.
Energiansäästömahdollisuuksia piisaa. Vattenfallin tilaaman ja McKinseyn tekemän arvion mukaan CO2-päästöjä voisi vähentää energiansäästö- ja -tehokkuustoimilla globaalisti noin 5 miljardia tonnia vuodessa. Tämä säästö vastaa noin 70 kertaisesti koko Suomen synnyttämiä kasvihuonekaasupäästöjä, jotka olivat 70 miljoonaa tonnia vuonna 2008. Tämän perusteella voi hyvin päätellä, että energiapihiydessä piilee suuria liiketoimintamahdollisuuksia. Energiankäyttöä vähentävällä tekniikalla onkin enenevässä määrin kansainvälistä kysyntää. Suomalaisten yritysten kannattaisikin muistaa, että energiansäästössä kuten muussakin liiketoiminnassa edelläkävijät saavat suurimman hyödyn nopeasti kehittyvillä markkinoilla.
Toisaalta monesti kuulee sanottavan, ettei kotitalouksien sähkönkulutuksella olisi merkitystä, mutta tosiasiassa kotitaloudet kuluttavat Suomessa sähköstä noin neljänneksen. Julkinen sektori ja palvelut kuluttavat toisen neljänneksen ja teollisuus puolet. Suuri vaikutus voidaan saada aikaan jo sillä, että myös tavalliset kansalaiset pystyvät vähentämään energiankulutusta.
Energiansäästö on asennekysymys samoin kuin muu ympäristön ja toisten ihmisten huomioiminen. Se kiteytyy kysymykseen: kuinka tärkeä ympäristön hyvinvointi minulle on? Fakta kuitenkin on, että energian käytön vähentäminen on ilmastonmuutoksen ehkäisyn ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta tärkeimpiä toimenpiteitä. Samalla se on järkevä tapa säästää rahaa ja luoda uutta kannattavaa liiketoimintaa. Energiansäästötalkoot ovat mahdollisuus niin kotitalouksille, yrityksille kuin julkiselle sektorille. Tervetuloa talkoisiin!
Venla Virkamäki on Suomen luonnonsuojeluliiton ilmasto- ja energiavastaava.
Lisää tietoa energiansäästöstä voi lukea Suomen luonnonsuojeluliiton energianeuvontahankkeen sivuilta www.negawatti.fi
Energiansäästöön voi liittyviä muitakin seikkoja. Asuimme muinoin lapsen syntymäaikoina Helsingin Kalliossa pienessä kaksiossa. Taloon tehtiin ikkunaremontti ja ikkunoista tuli 3-kertaiset. Remontti säästi myöhemmin paljon energiaa, vaikka se alussa tuntui kalliilta.
Ikkunaremontin jälkeen asuntoon tuli huomattavasti vähemmän nokea ja liikenteen melua. Ikkunaremontin jälkeen pystyimme pitämään sänkyjä tai vauvan hoitopöytää ikkunan vieressä, koska vetoisuus väheni selvästi. Aktiivinen asuinpinta-alamme kasvoi ja asumusmukavuus parani.