Elina Hirvonen: Henkilökohtaista ja poliittista

Vieraskynäblogissa Elina Hirvonen

Aluksi tunnustus: ajattelen Leo Straniusta usein. Pitkässä suihkussa muistan Leon alle minuutin suihkut ja jääkaappia siivotessa ajattelen Leon laskelmia pois heitettävän ruuan ympäristövaikutuksista.

Huolestuin ympäristön tilasta 14-vuotiaana, kun luin uutisia otsonikadosta ja lajien tuhosta. Aloin kasvissyöjäksi ja liimasin jääkaapin oveen listan yrityksistä, joiden tuotteita ei saanut ostaa.

Olen nyt vielä enemmän huolissani kuin silloin. Mutta teen ympäristöystävällisiä valintoja vain, jos se on muutenkin helppoa. En autoile, koska pelkään liikennettä. En syö lihaa, koska en kestä ajatusta tehotiloilla kärsivistä eläimistä. Muuten teen jatkuvasti asioita, joista tunnen syyllisyyttä ympäristön takia.

Miksi ympäristöystävällisten valintojen tekeminen on niin vaikeaa? Samasta syystä kuin elämäntapaan liittyvien päätösten pitäminen ylipäätään? Päätän syödä terveellisemmin ja nukkua enemmän. Ei onnistu. En ole ainoa. Psykologit ovat tutkineet paljon itsekontrollin rajallisuutta. Teorian mukaan yhtä vapaata tahtoa ei ole, vaan on monta, usein risririitaista tahtoa. Ihminen haluaa syödä suklaata ja pysyä laihana tai huolehtia ympäristöstä ja lentää lomalle. Ponnistelu yhdellä itsekontrollia vaativalla alueella johtaa tahdonvoiman lipsumiseen muissa tilanteissa.

Mitä väliä tällä on? Ihanteellisessa maailmassa ei juuri mitään. Ihanteellisessa maailmassa tuotannon ympäristöystävällisyyttä ja eettisyyttä säätelisi kansainvälinen laki, eivät rikkaiden maiden
kuluttajien mielenliikkeet. Ihanteellisessa maailmassa ympäristöystävällinen liikkuminen ja asuminen olisi normi, muu poikkeusta.

Maailman muuttuminen sellaiseksi, että ympäristöongelmat ratkaistaisiin ylikansallisella politiikalla, ei tällä hetkellä näytä todennäköiseltä. Ratkaisun jättäminen pelkille poliitikoille on yhtä vastuutonta kuin sen jättäminen pelkille kuluttajille.

Siksi on ajateltava vielä useammin Leon kaltaisia ihmisiä, jotka onnistuvat olemaan se muutos, jonka haluavat maailmassa nähdä. Siksi myös minun on yritettävä enemmän.

Elina Hirvonen on helsinkiläinen kirjailija ja dokumenttielokuvaohjaaja

Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja