Perussuomalaiset kieltäytyivät kokoomuksen ja SDP:n vetämästä hallituksesta.
Tämä tarkoittaa sitä, että moni puolue joutuu pohtimaan hallitusneuvotteluita ja mahdollista hallituspaikkaa tai omaa oppositiotaivaltaan kokonaan uudelta pohjalta.
Tilanne on vähintäänkin kutkuttava.
Ohessa muistilista niistä asioista, jotka tulee olla mukana uudessa hallitusohjelmassa:
Ympäristö- ja luonnonsuojelupolitiikka:
– Energiatehokkuudella, uusiutuvilla energialähteillä ja ilmastolailla vähennetään päästöjä 40 % vuoteen 2020 mennessä ja 95 % vuoteen 2050 mennessä.
– Henkilöliikenteen investoinneista 75 % suunnataan joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn.
– Etelä-Suomen metsistä 10 % suojellaan, ja soita ennallistetaan luonnontilaisiksi.
– Itämeri ja vesistöt puhdistetaan luomuviljelyllä, maataloustukia suuntaamalla ja kansainvälisellä yhteistyöllä.
– Lasten ja nuorten luontoharrastusta ja ympäristökasvatusta lisätään.
– Metsälaki uudistetaan ja metsien suojeluun lisätään reilusti rahaa.
– Lisäydinvoimaa ei rakenneta, ja ydinvoiman käytöstä luovutaan mahdollisimman pian.
– Ympäristöhallinnon resursseja vahvistetaan. Osia työ- ja elinkeinoministeriöstä, liikenne- ja viestintäministeriöstä sekä maa- ja metsätalousministeriöstä siirretään ympäristöministeriön alaisuuteen.
Talouspolitiikka
– Bruttokansantuotteen rinnalle otetaan käyttöön parempia kestävyys, hyvinvointi- ja ympäristömittareita
– Turpeen verotusta kiristetään, ja turpeen energiakäytöstä luovutaan.
– Fossiilisten polttoaineiden ja ydinvoiman verotusta korotetaan.
– Energiaverojen korotuksesta aiheutuvien lisäkulujen syntyminen ehkäistään pienituloisille progressiolla
– Lihalle ja juustolle otetaan käyttöön haittavero
– Pääkaupunkiseudun ruuhkamaksut otetaan käyttöön
– Pääomaveroa korotetaan ja tehdään siitä progressiivinen
– Puolustusmenoja karsitaan – miesten asevelvollisuudesta luovutaan
– Jäteveroa korotetaan
– Opintotukea korotetaan, ja sidotaan se indeksiin.
– Perintöveroja korotetaan, jotta suurten ikäluokkien hyvinvointi- ja terveyspalvelut voidaan turvata.
Sosiaalipolitiikka:
– Perustulo otetaan käyttöön.
– Työn tuottavuuden kasvu ohjataan työajan lyhenemiseen.
– Perhevapaita tasataan.
– Säädetään sukupuolineutraali avioliittolaki.
– Ihmisten vaikutusmahdollisuuksia lisätään kansalaisaloitteella ja suorilla kansanäänestyksillä.
– Julkisin varoin tuotettu tieto vapautetaan kaikille – päätöksenteosta tehdään avointa.
– Alkoholi- ja tupakkaveroja korotetaan ja saatavuutta rajoitetaan.
Eläintensuojelu
– Terveellisen kasvisruuan käyttöä tuetaan.
– Tuotantoeläimille mahdollistetaan lajityypillinen käyttäytyminen.
– Turkistarhauksesta luovutaan.
– Eläinsuojelua ja suurpetoja koskevat kysymykset siirretään maa- ja metsätalousministeriöstä ympäristöministeriön vastuulle.
– Suurpetojen ja saimaannorpan suojelu: salakaatoihin Pohjois-Suomessa ja verkkokalastukseen Saimaalla puututaan aktiivisemmin.
Näiden lisäksi kannattaa ottaa huomioon ympäristöjärjestöjen esitykset hallitusohjelmaan: Ympäristövastuullinen ja hyvinvoiva Suomi.
Itse ottaisin uuteen tarkasteluun viime hallituksen risupaketin. Periaatteessa metsäenergia on kannatettavaa, mutta olen havainnut ainakin kaksi asiaa, jotka eivät vastaa tavoitteita. Nämä ovat työllistämisvaikutukset ja vaikutukset metsänpohjaan.
Metsätalous on koneistumassa lopullisesti. Enää ei edes istutustyötä tehdä miesvoimalla, vaan yhä enemmän kaivinkoneen istutuslaitteella. Muuten metsätalous onkin jo nyt koneistunut. Ja kuten tunnettua yksi kone vastaa tässäkin tusinaa miestä, joten työllisyysvaikutukset ovat vähäisiä. Yksi kone metsässä, toinen kuljettaa puut pois ja voimalalla pari insinööriä katselee tietokoneen ruutua.
Itse metsä kärsii kun risut viedään pois. Olen nähnyt mitä tapahtuu aurinkoisilla rinnemailla, joista kannot ja risut revitään – pelkkää kuivaa hiekkaa. Mikään ei enää pidä maata paikoillaan ja eroosio lisääntyy. Lannoitteita tarvitaan rutkasti lisää ja vesistöt kuormittuvat lisää Syke tutki asiaa ja olisi kieltämässä energiapuun keräämistä. Itse olen en haluaisi, että puun sisältämä hiilidioksidi poltetaan taivaalle ja odotetaan vuosikymmeniä, että tilalle kasvanut metsä on sitonut saman verran hiilidioksidia. 400 ppm:n raja on tulossa vastaan parin vuoden päästä, joka on valittu merkkipaaluksi, jota ei saisi ylittää. Metsän polttaminen ei auta, kun samalla kivihiili ja muu pahempi energia ei vähene. Nyt meillä on tavallaan hybridiauto ja jenkkihymy polttamassa samalla aikaa polttoaineita. Toisin sanoen kulutus vain lisääntyy, eikä parempi korvaa huonompaa.
Tuossa ylempänä olikin yksi syy, miksi nämä kaksi tavoitetta
vähennetään päästöjä 40 % vuoteen 2020 mennessä ja 95 % vuoteen 2050 mennessä
ja
ydinvoiman käytöstä luovutaan mahdollisimman pian
saattavat olla vakavasti ristiriidassa keskenään. Muitakin syitä on.
Kumman näistä kahdesta valitsisit? Tämä ei ole mikään piruiluyritys; haluaisin vain tietää, oletko ehdottoman varma, että päästövähennykset ovat niin helppoja, että samalla voidaan ajaa alas myös ydinvoima?
Hei
Näistä kahdesta valitsisin päästöjen vähentämisen. Uskon, että se on mahdollista samalla kun ydinvoimasta luovutaan.
Yksi malli tästä löytyy esimerkiksi täältä:
http://www.greenpeace.org/finland/fi/kampanjat/ilmastonmuutos/ilmastoratkaisut/Energiavallankumous/
Parhain terveisin
-Leo
Eli mielestäsi päästövähennyksillä ei ole niin kova kiire? Milloin niillä alkaa olemaan?
Miten, mielestäsi, päästövähennykset onnistuvat nopeammin (tai edes yhtä nopeasti), jos vaihtoehtoisten energianlähteiden täytyy korvata fossiilisten lisäksi myös ydinvoima? Eikö tässä ole mielestäsi mitään ristiriitaista?
Greenpeacen malleja on riepoteltu melko ankarasti ja aiheesta. Itsekin olen niitä arvostellut useista teknisistä, mallinnuksellisista ja tiedollisista (esim. maakaasun päästötase aliarvioitu kaksin-kolminkertaisesti) puutteista. On tietysti teoriassa mahdollista, että ne pitävät paikkansa. Mutta onko sinulla tarjota minkäänlaisia todisteita päästöjen vähenemisestä uusiutuvien käyttöönoton myötä? Jos ei, miksi haluat pelata uhkapeliä, jonka panoksena on elinkelpoisen planeetan tulevaisuus? Mikä on ”plan B” jos uusiutuvia kauppaavien ennusteet eivät toteudukaan? Mitä helvettiä teemme, jos luotamme teidän visioihinne ja 20 vuoden päästä huomaamme, ettei mennytkään ihan putkeen?
Olen ensimmäisten joukossa riemuitsemassa, jos uusiutuvat tällä kertaa osoittautuvatkin lupausten mittaisiksi. Niitä on kuitenkin povattu ”ihan kohta tuleviksi” jo 30 vuoden ajan. Tästä syystä, ja useista muista, joita on blogikommentissa vaikea tiiviisti esittää, olen hyvin skeptinen uusiutuvien suhteen kunnes todisteita niiden kyvystä vähentää päästöjä on. Laskelmat, toiveet ja ennusteet eivät niitä ole. Esimerkiksi Maailmanpankin keräämät CO2-päästötilastot ovat.