Onnellinen, kohtuullinen ja ekologinen Suomi – Osa 6: Rajoja asettavan ympäristöpolitiikan huutava tarve

Tämä kirjoitus on julkaistu myös Helsingin Vihreiden sivuilla.

Viimeisimmän ilmastotutkimuksen valossa näyttää mahdolliselta, että maailman lämpötila voi nousta peräti neljä astetta vuoteen 2060 mennessä.

Millennium Ecosystem Assessment -raportin mukaan lajien sukupuuttoaalto on kiihtynyt ihmistoiminnan seurauksena tuhatkertaiseksi lajien luontaiseen häviämisnopeuteen verrattuna.

Viime vuoden lopulla julkaistu Suomen neljäs lajien uhanalaisuusarviointiraportti arvioi, että joka kymmenes laji on Suomessa uhanalainen. Suomen ekologinen jalanjälki on tällä hetkellä maailman 12. suurin ja päästöt henkeä kohden pelottavan isot.

Onneksi Vihreiden lisäksi monet muutkin puolueet ovat nostaneet ympäristökysymykset politiikan teon keskiöön. Vihreiltä on kuitenkin lupa odottaa edelläkävijyyttä suomalaisen ympäristöpolitiikan viitoittamisessa.

Puolue julkaisee uuden ympäristöohjelmansa huhtikuussa juuri ennen vaaleja. Itse toivon näkeväni ohjelmassa ennen kaikkea ehdotuksia, jotka korostavat ihmisten ja eläinten hyvinvoinnin parantamisen mahdollisuuksia ekologisissa rajoissa. Tarvitaan siis rajojen politiikkaa.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että käyttöön tulee ottaa muun muassa ilmastolaki, joka takaa vuosittaiset päästövähennykset ja siten kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamisen pitkällä aikavälillä. Lisäksi tarvitaan henkilökohtaisia päästökiintiöitä sekä luonnonvarojen käytön tehostamista vähintään 10-kertaiseksi vuoteen 2050 mennessä.

Ekotehostamisella on kuitenkin rajansa. Resurssien käytön tehostuessa säästyvät varat käytetään usein lisääntyvään kulutukseen. Vaikka esimerkiksi autojen polttoaineteknologia on kehittynyt ympäristön kannalta parempaan suuntaan, on lisääntynyt liikenne peittänyt alleen ekotehostuksen myötä saavutetut ympäristöhyödyt. Samoin asuntojen energiatehokkuuden paraneminen ei ole laskenut niiden energiankulutusta, koska ihmisillä on käytössään yhä enemmän neliöitä. Jos ympäristöhaasteisiin halutaan vastata, muutoksen on oltava kokonaisvaltainen: toimeliaisuuden laadun ohella on tarkasteltava myös sen määrää.

Talouden kasvaessa on mahdotonta vähentää energian ja materiaalin kulutusta, koska kasvu syö sen, mitä ympäristötoimilla saavutetaan. Vihreä ja palveluintensiivinen talous voi kasvaa vain siinä tapauksessa, että sen aineellinen perusta maailmanlaajuisesti supistuu. Rajojen lisäksi tarvitaan tietysti paljon konkreettisia toimenpiteitä.

Tässä viisi viime hetken tärkeintä ehdotustani vihreiden ympäristöohjelmaan:

– Energiatehokkuudella, uusiutuvilla energialähteillä ja ilmastolailla vähennetään päästöjä 40 % vuoteen 2020 mennessä ja 95 % vuoteen 2050 mennessä.
– Henkilöliikenteen investoinneista 75 % joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn.
– Etelä-Suomen metsistä 10 % suojellaan, ja soita ennallistetaan luonnontilaisiksi.
– Itämeri ja vesistöt puhdistetaan luomuviljelyllä, maataloustukia suuntaamalla ja kansainvälisellä yhteistyöllä.
– Lasten ja nuorten luontoharrastusta ja ympäristökasvatusta lisätään.

Jos Vihreät eivät osoita tietä ekologisesti kestävään ja hiilineutraaliin Suomeen, ei sitä tee kukaan muukaan.

Kirjoitussarjan aiemmat osat ovat luettavissa täältä:
– Osa 1: Peruselementit
– Osa 2: Yksilön ja yhteiskunnan onnellisuus
– Osa 3: Kohtuullisuus
– Osa 4: Vaalirahoitus
– Osa 5: Paremminvointivaltio

Yksi kommentti artikkeliin ”Onnellinen, kohtuullinen ja ekologinen Suomi – Osa 6: Rajoja asettavan ympäristöpolitiikan huutava tarve”

Kommentointi on suljettu.

Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.
Viikonlopun mittainen puolimatkan triathlon ja vähän enemmänkin! Perjantaina 3 km uinti, lauantaina 100 km pyöräilyä ja sunnuntaina 21,5 km juoksua. Sen lisäksi joka aamu venyttelyt ja 7 minute workout + perjantaina vielä 1,5 tunnin kuntopiiri.
Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi ja miten vältetään viherpesu? Hienoa olla puhumassa IMPACT Helsinki -tapahtumassa 29.4. 

IMPACT Helsinki kokoaa yhteen muutoksentekijöitä; markkinoijia, viestijöitä ja somevaikuttajia, arvopohjaisen markkinoinnin ja viestinnän teemojen pariin

Linkki ilmoittautumiseen löytyy täältä: https://lnkd.in/dGrMP4n6

#pinghelsinki #impacthelsinki2025
Olipa taas kiva peruskunto-sunnuntai! Valmentajan tekemässä ohjelmassa oli vapaavalintaista pk-harjoittelua neljä tuntia. 

Käytännössä tämä tarkoitti mulla  seuraavaa: ystävän kanssa tunti kevyttä sulkapalloa, tunnin juoksutreeni, tunnin fysiikkatreeni (kuntosali) ja lopuksi vielä reilun tunnin uintitreeni. Sen lisäksi hiukan pyöräilyä (siirtymät) ja aamulla kehonhuolto + seitsemän minuutin lihaskuntotreeni.

Ouran mukaan aktiivisia kaloreita 2335 ja vastaava kävelymatka 42,1 km (askeleita 24 140). Garminin mukaan virtaa olisi tälle päivälle vielä jäljellä 36/100 eli ”Tämänpäiväinen liikunta edistää kuntoasi ja terveyttäsi. Body Battery -tasosi riittää erinomaisesti loppupäiväksi!”
Nyt on aika juhlia, koska tänään siitä tuli totta! Helsinki on hiilivapaa kun Salmisaaren kivihiilivoimala suljettiin. 

Lukemattomat ihmiset ovat vuosia ja vuosikymmeniä tehneet tämän eteen väsymättä töitä. Nöyrä ja iso kiitos teille kaikille. Tiedätte kyllä keitä olette. 💚🌍