Viikkopäiväkirja 2 (10.-16.1.2011)

Viikkopäiväkirja palaa jälleen vuoden vaihteen tauolta.

Tässä tiivistetysti kuluneen viikon kuviot.

Maanantaina kävin aamulla juoksemassa ja pyöräilin Luonto-Liiton toimistolle lumi- ja räntäsohjossa orientoitumaan alkaneen vuoden hommiin. Keskon kestävän kehityksen palkinnot julkaistiin myös haettavaksi. Teeman on materiaalitehokkuus. Olen itse mukana palkintolautakunnassa. Lounaalla kävin Turun Sanomien toimittajan kanssa. Haastattelun aiheena oli asketismi. Iltapäivällä vedin vuoden ensimmäistä toimistokokousta ja kävimme läpi joitakin uuden Kevätseuranta-vastaavan perehdytykseen liittyviä asioita. Iltapäivällä istuin Luonto-Liiton puheenjohtajiston puhelinpalaverissa valmistelemassa hallituksen tulevan kokouksen esityslistaa. Illalla kävimme Annukan kanssa Tuulin, Markon, Toivon ja Ilonan luona kylässä.

Tiistaina vietin aamupäivän ja lounaan kehityskeskustelussa. Iltapäivällä kävin vuosittaisessa hammastarkastuksessa. Reikiä ei löytynyt, mutta hammaskiven poistossa pitää käydä. Iltapäivällä poseerasin kellon kanssa Turun Sanomien juttua varten. Lisäksi pistin kasaan Luonto-Liiton toimintakertomusta ja kävin läpi sähköposteja.

Keskiviikkona kävin aamulla juoksemassa. Kuvittelin, että kaikkein pahimmat juoksu- ja pyöräilykelit on tänä talvena Helsingissä koettu jo monta kertaa. Jäätynyt loska oli kuitenkin tämän vuoden ennätys. Vauhti ei päätä huomannut ja nilkatkin joutuivat aika koville. Aamupäivällä istuin Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton (STKL) Sosiaalisesti kestävä kehitys -kirjahankkeen kirjoittajapalaverissa. En vielä tiedä kirjoittaisinko kirjaan artikkelin kansalaisvaikuttamisesta vai ekologisen ja sosiaalisen kestävän kehityksen leikkauspinnoista. Lounaalla ja iltapäivällä jatkuivat kehityskeskustelut. Päivän lopuksi vastasin vielä Pohjoismaiden ministerineuvoston ympäristöpalkintoa koskeviin tutkimuskysymyksiin.

Torstaina huonosta kelistä viisastuneena kävin aamulla juoksemassa Mäkelänrinteen kuntokeskuksen juoksumatolla. Oli hyvä idea verryttelyjuosta noin kilomertin matka kuntokeskukselle, jatkaa juoksua matolla ja juosta taas takaisin kotiin suihkuun. Aamupäivä ja iltapäivä sujuivat kehityskeskusteluiden merkeissä. Loppuiltapäiväksi lähdin Kepan, YK-liiton, Eettisen kaupan puolesta ja monen muun tahon tammitoteille Töölöön. Paljon vanhoja ja uusia tuttuja! Alkuillasta vastasin vielä ympäristöasiantuntija-lehden haastatteluun blogeista sekä viimeistelin kolumin nuorten verkkovaikuttamisesta Sosiaali- ja terveysviestiin. Illalla purin viikon aikana kasautunutta sähköpostisumaa.

Perjantaina kehityskeskustelut jatkuivat niin aamu- kuin iltapäivälläkin. Täytyy kyllä sanoa, että viikon aikana käymäni seitsemän kehityskeskustelua ovat olleet todella antoisia. Sessioissa on tullut paljon hyviä ja mielenkiintoisia uusia ajatuksia. Tarkoituksena onkin tehdä jonkinlainen analyysi ja yhteenveto keskusteluista sekä tietysti pistää asioita eteenpäin. Tuskin maltan odottaa tulevan viikon kehityskeskusteluita. Illalla kävin kasvisruokakauppa Asokassa sekä vietimme Annukan kanssa viikottaista L&A-sessiota käymällä Bistro Artesanassa syömässä.

Lauantaina kävin aamulla juoksemassa ja pyöräilin Luonto-Liiton toimistolle valmistelemaan hallituksen kokousta. Koko päivä sujahti hyvässä seurassa kokoustellessa ja hallituksen päätöksiä ylös kirjaillessa. Kokouksen päätteeksi jäimme vielä hetkeksi istumaan iltaa. Illalla katsoimme Annukan kanssa Gandhista kertovaa dokumenttia. Ole itse se muutos, jonka toivot maailmassa näkevän!

Sunnuntaina kävimme Annukan kanssa aamupäivällä juoksemassa. Pihamme kartonki- ja lehtiroskista ei ole tyhjennetty sitten joulukuun puolivälin, joten kävimme yläkerran naapurin Jukan kanssa pomppimassa hiukan kartonkilaatikon päällä, jotta sinne mahtui vielä muutama lisää. Päivän kuluessa valmistelin tulevan viikon esityksiä ja kirjoituksia sekä siivosin.

Viikon aikana kävin juoksemassa 5 kertaa  (yhteensä 50 km) ja pyöräilin 73 km. Lisäksi tein kerran lihaskuntoa ja venyttelin. Työtunteja ja yhteiskunnallista vapaaehtoistyötä kertyi viikon aikana yhteensä 84 tuntia.

Viikon osalta olen kiitollinen siitä, että vuoden 2011 aktiviteetit ovat taas alkaneet. Erityisen kiitollinen olen kuitenkin niistä seitsemästä todella antoisesta kehityskeskustelusta sekä muista keskusteluista joita olen lukemattomien ihmisten kanssa käynyt. Olen kiitollinen, että voin tehdä työtä, jolla on tarkoitus ja jonka koen itse todella mielekkääksi.

Viikon aikana olen oppinut hurjasti ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta ja saanut paljon ideoita Luonto-Liiton kehittämiseen sekä muihin tuleviin juttuihin. Tästä on todella hyvä ponnistaa kevään haasteisiin. Lisäksi olen oppinut suhtautumaan myönteisesti jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden välisiin ristiriitatilanteisiin.

Tulevan viikon aikana kehityskeskusteluiden pitäminen jatkuu, olen mukana tiedotustilaisuudessa julkaisemassa ympäristöjärjestöjen hallitusohjelmatavoitteita, vedän Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin hallituksen kokousta sekä käyn puhumassa Sipoonjoen koulun oppilaille ympäristöasioista. Lisäksi tapaan paljon ystäviä. Luvassa on kiva viikko!

Edellinen viikkopäiväkirja on luettavissa täältä: Viikkopäiväkirja 50.

Yksi kommentti artikkeliin ”Viikkopäiväkirja 2 (10.-16.1.2011)”

Kommentointi on suljettu.

Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.