Viikkopäiväkirja 2 (10.-16.1.2011)

Viikkopäiväkirja palaa jälleen vuoden vaihteen tauolta.

Tässä tiivistetysti kuluneen viikon kuviot.

Maanantaina kävin aamulla juoksemassa ja pyöräilin Luonto-Liiton toimistolle lumi- ja räntäsohjossa orientoitumaan alkaneen vuoden hommiin. Keskon kestävän kehityksen palkinnot julkaistiin myös haettavaksi. Teeman on materiaalitehokkuus. Olen itse mukana palkintolautakunnassa. Lounaalla kävin Turun Sanomien toimittajan kanssa. Haastattelun aiheena oli asketismi. Iltapäivällä vedin vuoden ensimmäistä toimistokokousta ja kävimme läpi joitakin uuden Kevätseuranta-vastaavan perehdytykseen liittyviä asioita. Iltapäivällä istuin Luonto-Liiton puheenjohtajiston puhelinpalaverissa valmistelemassa hallituksen tulevan kokouksen esityslistaa. Illalla kävimme Annukan kanssa Tuulin, Markon, Toivon ja Ilonan luona kylässä.

Tiistaina vietin aamupäivän ja lounaan kehityskeskustelussa. Iltapäivällä kävin vuosittaisessa hammastarkastuksessa. Reikiä ei löytynyt, mutta hammaskiven poistossa pitää käydä. Iltapäivällä poseerasin kellon kanssa Turun Sanomien juttua varten. Lisäksi pistin kasaan Luonto-Liiton toimintakertomusta ja kävin läpi sähköposteja.

Keskiviikkona kävin aamulla juoksemassa. Kuvittelin, että kaikkein pahimmat juoksu- ja pyöräilykelit on tänä talvena Helsingissä koettu jo monta kertaa. Jäätynyt loska oli kuitenkin tämän vuoden ennätys. Vauhti ei päätä huomannut ja nilkatkin joutuivat aika koville. Aamupäivällä istuin Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton (STKL) Sosiaalisesti kestävä kehitys -kirjahankkeen kirjoittajapalaverissa. En vielä tiedä kirjoittaisinko kirjaan artikkelin kansalaisvaikuttamisesta vai ekologisen ja sosiaalisen kestävän kehityksen leikkauspinnoista. Lounaalla ja iltapäivällä jatkuivat kehityskeskustelut. Päivän lopuksi vastasin vielä Pohjoismaiden ministerineuvoston ympäristöpalkintoa koskeviin tutkimuskysymyksiin.

Torstaina huonosta kelistä viisastuneena kävin aamulla juoksemassa Mäkelänrinteen kuntokeskuksen juoksumatolla. Oli hyvä idea verryttelyjuosta noin kilomertin matka kuntokeskukselle, jatkaa juoksua matolla ja juosta taas takaisin kotiin suihkuun. Aamupäivä ja iltapäivä sujuivat kehityskeskusteluiden merkeissä. Loppuiltapäiväksi lähdin Kepan, YK-liiton, Eettisen kaupan puolesta ja monen muun tahon tammitoteille Töölöön. Paljon vanhoja ja uusia tuttuja! Alkuillasta vastasin vielä ympäristöasiantuntija-lehden haastatteluun blogeista sekä viimeistelin kolumin nuorten verkkovaikuttamisesta Sosiaali- ja terveysviestiin. Illalla purin viikon aikana kasautunutta sähköpostisumaa.

Perjantaina kehityskeskustelut jatkuivat niin aamu- kuin iltapäivälläkin. Täytyy kyllä sanoa, että viikon aikana käymäni seitsemän kehityskeskustelua ovat olleet todella antoisia. Sessioissa on tullut paljon hyviä ja mielenkiintoisia uusia ajatuksia. Tarkoituksena onkin tehdä jonkinlainen analyysi ja yhteenveto keskusteluista sekä tietysti pistää asioita eteenpäin. Tuskin maltan odottaa tulevan viikon kehityskeskusteluita. Illalla kävin kasvisruokakauppa Asokassa sekä vietimme Annukan kanssa viikottaista L&A-sessiota käymällä Bistro Artesanassa syömässä.

Lauantaina kävin aamulla juoksemassa ja pyöräilin Luonto-Liiton toimistolle valmistelemaan hallituksen kokousta. Koko päivä sujahti hyvässä seurassa kokoustellessa ja hallituksen päätöksiä ylös kirjaillessa. Kokouksen päätteeksi jäimme vielä hetkeksi istumaan iltaa. Illalla katsoimme Annukan kanssa Gandhista kertovaa dokumenttia. Ole itse se muutos, jonka toivot maailmassa näkevän!

Sunnuntaina kävimme Annukan kanssa aamupäivällä juoksemassa. Pihamme kartonki- ja lehtiroskista ei ole tyhjennetty sitten joulukuun puolivälin, joten kävimme yläkerran naapurin Jukan kanssa pomppimassa hiukan kartonkilaatikon päällä, jotta sinne mahtui vielä muutama lisää. Päivän kuluessa valmistelin tulevan viikon esityksiä ja kirjoituksia sekä siivosin.

Viikon aikana kävin juoksemassa 5 kertaa  (yhteensä 50 km) ja pyöräilin 73 km. Lisäksi tein kerran lihaskuntoa ja venyttelin. Työtunteja ja yhteiskunnallista vapaaehtoistyötä kertyi viikon aikana yhteensä 84 tuntia.

Viikon osalta olen kiitollinen siitä, että vuoden 2011 aktiviteetit ovat taas alkaneet. Erityisen kiitollinen olen kuitenkin niistä seitsemästä todella antoisesta kehityskeskustelusta sekä muista keskusteluista joita olen lukemattomien ihmisten kanssa käynyt. Olen kiitollinen, että voin tehdä työtä, jolla on tarkoitus ja jonka koen itse todella mielekkääksi.

Viikon aikana olen oppinut hurjasti ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta ja saanut paljon ideoita Luonto-Liiton kehittämiseen sekä muihin tuleviin juttuihin. Tästä on todella hyvä ponnistaa kevään haasteisiin. Lisäksi olen oppinut suhtautumaan myönteisesti jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden välisiin ristiriitatilanteisiin.

Tulevan viikon aikana kehityskeskusteluiden pitäminen jatkuu, olen mukana tiedotustilaisuudessa julkaisemassa ympäristöjärjestöjen hallitusohjelmatavoitteita, vedän Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin hallituksen kokousta sekä käyn puhumassa Sipoonjoen koulun oppilaille ympäristöasioista. Lisäksi tapaan paljon ystäviä. Luvassa on kiva viikko!

Edellinen viikkopäiväkirja on luettavissa täältä: Viikkopäiväkirja 50.

Yksi kommentti artikkeliin ”Viikkopäiväkirja 2 (10.-16.1.2011)”

Kommentointi on suljettu.

Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!